Pekka Koskela rakentaa harjoittelutyökalua keihäänheittoon – nykyiset analyysit ”kuin kertoisi autosta pelkän värin” - Urheilu - Ilta-Sanomat

Pikaluistelun ME-mies Pekka Koskela rakentaa harjoittelu­työkalua keihään­heittoon – nykyiset analyysit ”kuin kertoisi autosta pelkän värin”

Projektipäällikkö Pekka Koskela rakentaa nopeus- ja teholajeihin tiedolla johtamisen työkalua.

Pekka Koskela Kuortaneen urheiluopistolla 7. joulukuuta 2020. Koskela lopetti urheilu-uransa talven 2018 olympialaisiin.

29.12.2020 18:29

Suomalaisen urheiluvalmennuksen uusi kehityssuunta on tiedolla johtaminen. Keihäsvalmennuksessa tiedolla johtamisen työkalua kokoaa pikaluistelun ME-mies ja insinööriopiskelija Pekka Koskela.

Koskela raportoi projektipäällikkönä hankkeesta alkuvuodesta, mutta kirkas valo tunnelin päässä näkyy vasta pienenä pisteenä. Kyse on jatkuvasti tarkentuvasta prosessista.

Keihäänheittoon ja lopulta myös muihin nopeus- ja teholajeihin rakennetaan digitaalista työkalua (voimaharjoittelun faktorointitaulukko), joka seuloo erilaisten sensorien avulla dataa voimaharjoittelun osiin pilkotusta lihastyöstä ja tehontuotosta sekä jäsentää tiedon sähköiseksi harjoituspäiväkirjaksi.

Järjestelmä järsii dataa niin, että urheilija saa valmiiksi käsiteltyä datapalautetta jo heittojen ja voimaharjoitussarjojen välissä.

– Applikaatio vapauttaa ihmisen vaikeampaan analyysiin, Koskela kiteyttää ohjelman merkityksen.

Kyse on myös jatkuvasti kasvavan datavirran hallinnasta.

– Se ei välttämättä ole valmentajan vahvuusaluetta, Koskela huomauttaa.

Ohjelma tuo harjoituskirjauksiin kipeästi kaivattua tarkkuutta. Data paljastaa, miten kuormitus jakaantuu kehossa, ja paljastaa esimerkiksi eksentrisen, konsentrisen ja isometrisen lihastyön osuudet.

– Jos nyt tiedetään, että jalkoja on treenattu kahdesti viikossa puolitoista tuntia kerrallaan, siitä ei paljon analyysiä tehdä, Koskela letkauttaa harjoituspäiväkirjojen kirjavasta tasosta.

– Se on kuin kertoisi autosta pelkän värin.

Koskela teki pikaluistelu-urallaan tulosta "riittävän jälkianalyysin" ansiosta, mutta joutui pureksimaan tilannetta liian usein pakkolevossa.

– Nuoret urheilijat ovat ryhtyneet täyttämään harjoituspäiväkirjaa somepostaustyyliin. Tietoa katoaa ja ilman dokumentaatiota koko lajikulttuuri heikkenee, Koskela kertoo.

Jälkianalyysi uhkaa sen takia käydä ongelmatilanteessa mahdottomaksi.

– Ilman päiväkirjaa ja yhteenvetoa on vaikea tulkita näkymää eteenpäin. Ilman niitä ja voimaharjoittelun laatutekijöiden mittausta, kaikki jää yhden valmentajan näppeihin. Ulkopuolelta on vaikea antaa apua ilman matemaattisesti mallinnettua kokonaisuutta, Koskela korostaa.

Petteri Piiroinen toivoo tehokasta työkalua voimaharjoittelun ohjelmointiin.

Keihäsvalmentaja Petteri Piironen toivoo, että analyysimenetelmä ohjaa voimaharjoittelua lajin kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi, parantaa teknistä suoritusta ja jopa auttaa ennaltaehkäisemään liikarasitusta ja vammoja.

– Nuorten muuttunut valmennettavuus on keskeinen ongelma, kun lasten liikuntamäärä on vähentynyt. Dataa kokoamalla saamme ehkä selville, kuinka monta ylävartalolihasten supistumista pitäisi tapahtua, etteivät kyynärpään nivelsiteet ole jossain vaiheessa poikki, Piironen pohtii.

– Välitön palaute toimii myös motivaattorina seuraavaan harjoitussarjaan.

Data voimista, tehoista, liikenopeudesta paljastaa myös suorituskyvyn mahdolliset kehityskohteet.

– Urheilijan keskeinen ongelma on se, ettei suorituskyky riitä huipputuloksiin. Suorituskyky riippuu harjoittelusta, ja tällä työkalulla päästään tarkastelemaan harjoittelun sisältöä ja sen toteutumista, Piironen lisää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?