Helsinki Gardenin piina jatkuu - Urheilu - Ilta-Sanomat

Yli 600 miljoonan hanke on ollut byrokratian hampaissa 8 vuotta, mutta rakennuslupa puuttuu – näin Museovirasto perustelee valitustaan

Helsinki Gardenin piina jatkuu: poliitikot puoltavat, Museovirasto vastustaa. Kohtuutonta, projektinvetäjä Ilkka Kilpimaa sanoo.

Helsinki Garden -kompleksi on suunnitteilla Helsingin nykyisen jäähallin viereen Nordenskiöldinkadun varteen. Tältä suunnitteilla oleva rakennus näyttää vuoden 2020 havainnekuvissa.­

18.11.2020 13:02

Viime keväänä kaikki näytti Helsinki Garden -hankkeen kannalta hyvältä Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksyttyä sen asemakaavan. Yksityisrahoitteinen monitoimiareena nousisi Olympiastadionin pohjoispuolelle, sen puuhamiesten vuosia kestänyt piina päättyisi viimein.

Kunnes Museovirasto päätti jälleen vastustaa hanketta ja valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Museovirasto jätti valituksensa aivan kalkkiviivoilla. Jännitteet ryöpsähtivät.

– Esittelimme Garden-hankkeen lautakunnassa ensimmäisen kerran vuonna 2012, ja sen jälkeen se on läpikäynyt jo yli 20 poliittista prosessia. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja kohtuuttomalta, että emme edelleenkään ole saaneet lopullista päätöstä asemakaavasta, hankkeen avainhenkilöihin kuuluva Ilkka Kilpimaa hämmästelee.

– Olemme tulleet useassa kohdin vastaan ja olleet valmiita erilaisiin kompromisseihin. Siksipä hanke on hyväksytty poliittisissa instansseissa. Nyt sitä vaan toivoisi, että demokratia toteutuisi myös käytännössä.

Helsinki Garden on 600–700 miljoonan euron mammuttiprojekti, jonka on arvioitu työllistävän rakennusvaiheessa 4 000–5 000 ja valmistumisensa jälkeen noin tuhat henkilöä. Museovirasto ei valituksessaan usko areenan istuvan maisemallisesti Olympiastadionin perinteikkääseen ympäristöön – ei edelleenkään, vaikka projektinvetäjät ovat esimerkiksi madaltaneet areenakokonaisuutta huomattavasti alkuperäisestä suunnitelmasta.

– Olemme kuunnelleet kuuliaisesti päättäjien toiveita ja tehneet siis useita muutoksia suunnitelmiin. Silti ollaan yhä tässä epävarmassa tilanteessa, mikä on kaikkien osapuolten kannalta harmillista, Kilpimaa muistuttaa.

– Yksityisrahoitteiset hankkeet ovat lähtökohtaisesti investointeja, eli niiden tulee tuottaa enemmän tuloja kuin menoja, jotta ne voivat maksaa veronsa yhteiskunnalle ja jotta ne voivat työllistää ihmisiä. Nykyinen järjestelmä on kaavoituksen osalta jo itsessään todella pitkä ja kaavoista valittamisen suhteen mahdoton. Se osaltaan estää merkittävästi yhteiskunnan kehittymistä.

Helsinki Gardenin asemakaava hyväksyttiin lautakunnassa keväällä 2019. Kuitenkin pian sen jälkeen areenan avainhenkilöt alkoivat Kilpimaan mukaan saada ymmärrystä siitä, että valitusriski on kasvamassa.

– Siinä vaiheessa muutimme oma-aloitteisesti suunnitelmia, koska emme halunneet joutua valitusprosessiin. Olimme aikalisän jälkeen siinä uskossa, että valituskierrokselta vältyttäisiin, Kilpimaa selvittää.

Havainnekuva näyttää, miten suuri osa jääkiekkoareena on Helsinki Gardenista.­

– Valtuuston viimekeväisen, selkeällä äänienemmistöllä tulleen päätöksen myötä uskoimme olevamme maalissa. Erityisen varmalta tuntui viimeisenä mahdollisena valituspäivänä, koska sain soittokierroksellani selville, ettei yhtään valitusta ollut jätetty. Viimeiset tunnit kuitenkin muuttivat tilanteen, ja nyt kaikki saattaa jälleen viivästyä vuodella tai kahdella.

Kilpimaa sanoo, ettei ole projektin aikana voinut välttyä kysymykseltä, tekeekö joku tarkoituksellaan kiusaa sille.

– Nykyinen valitusprosessi yhdistettynä koronatilanteeseen on liki kestämätön, Kilpimaa korostaa.

– Suomi oli jo ennen epidemiaa ajautumassa lamaan, joten kaikki elvyttävät toimenpiteet olisivat tervetulleita. Vähintäänkin kohtuullista olisi, että päätöksiä – suuntaan tai toiseen – saataisiin huomattavasti nykyistä nopeammin.

Ilta-Sanomat perehtyi Museoviraston tekemään valitukseen ja haastatteli sen kulttuuriympäristöpalveluiden johtajaa Mikko Häröä. Hänen mukaansa ei ole yhdentekevää, miten historiallisesti keskeistä aluetta täydennetään.

– Museovirasto ei ole pitänyt huonona ajatusta alueen täydentymisestä uudella urheilurakennuksella. Sijainti Nordenskiöldinkadun varressakin on parempi kuin Olympiastadionilta etelään, joka sekin oli aikanaan esillä, Härö sanoo.

– Helsinki Garden on kuitenkin valtava hanke, lähes 200 000 kerrosneliötä. Vapaamuotoinen, avoimen ja laaksomaisen tilan täyttävä suurkortteli on erittäin korkea. Muutoksen tulisi olla hallitumpi.

Helsinki Gardenia on piirustuksissa madallettu jo 15 kerroksella, minkä olette jättäneet kokonaan huomioimatta valituksessanne. Miksi näin?

– Joo, se ajatus kulkee niin, että alun perin Helsinki Gardenia siis suunniteltiin Olympiastadionin eteläpuolelle, ja sitä pidimme mahdottomana vaihtoehtona. Kun hanke siirrettiin pohjoispuolelle, asiassa kannatti mielestämme järjestää arkkitehtuurikisa. Emme kuitenkaan osanneet kuvitellakaan, miten massiiviseksi hanke piirtyisi, Härö perustelee.

– Nyt rakennusta todella on madallettu, mutta mielestämme se on edelleen kohtuuttoman suuri. Kyse on kokonaisuudesta.

Helsinki Garden ja Helsingin jäähalli näkyvät havainnekuvassa taustalla. Näkymä on Mannerheimintien suunnasta.­

Härön mukaan Olympiastadionin lähiympäristö kaipaa kuin kaipaakin maisemallista ja rakennuksellista kohentamista.

– Ongelma on siinä, että nyt Helsinki Garden jyrää alleen pääosan muista rakennuspaikkaan liittyvistä intresseistä. Museoviraston lähtökohtana on tarve sovittaa yhteen uudisrakentaminen, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot, Härö selvittää.

– Tässä on toki kyse taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävästä investoinnista kaupungille, ja asian pitkittyminen on varmasti kiusallista.

Helsinki Gardenin kohtalo on nyt hallinto-oikeuden käsissä. Sen päätöksen jälkeen on vielä mahdollisuus anoa valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

– Mikäli hallinto-oikeus hylkää valituksemme ja päätöksen perustelut ovat kohdallaan, meidän on vakavasti mietittävä, onko meillä edellytyksiä jatkaa asian prosessointia enää pitemmälle. Välttämättä ei ole, Härö sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?