Ari Kurko tähtäsi olympialaisiin – hänet ammuttiin kadulle 50 vuotta sitten - Urheilu - Ilta-Sanomat

Ari Kurko ammuttiin kadulle vain 21-vuotiaana – riita alkoi nakkikioskilta ja johti kauheaan murhenäytelmään 50 vuotta sitten

21-vuotias Ari Kurko tähtäsi vuoden 1972 Münchenin olympiakisoihin, mutta öiseltä nakkikioskilta alkanut kiista lopetti painonnostajan uran ja elämän lokakuussa 1970.

Ari Kurko nostaa rautaa suorille käsille nuorten PM-kisoissa 1967.­

31.10. 8:16

Vuonna 1970 painonnoston MM-kilpailut järjestettiin Yhdysvalloissa. Kilpailupaikkana oli Ohion osavaltiossa sijaitseva Columbus. Joukkueet majoitettiin paikallisen valtion yliopiston kampukselle. Elettiin Vietnamin sodan aikaa, jolloin yliopistoalueilla nähtiin usein mielenosoituksia.

Virkavalta ei katsonut opiskelijoiden ja muiden tahojen protesteja vierestä, vaan pyrki lopettamaan mielenilmaisut – tarvittaessa kovalla kädelläkin. Toukokuun alussa 1970 samassa osavaltiossa sijaitsevan Kent Staten yliopiston kampuksella kansalliskaarti ampui kuoliaaksi neljä opiskelijaa. Kolme päivää myöhemmin Columbuksen yliopiston johto päätti sulkea oppilaitoksen kahdeksi viikoksi välttääkseen opiskelijoiden ja virkavallan yhteenottoja.

Kun Suomen painonnostomaajoukkue saapui neljän kuukauden kuluttua Columbuksen yliopistoalueelle, siellä vallitsi edelleen tarkka kontrolli liikkumisen suhteen, vaikka lukukausi ei ollut vielä alkanut. Ohio State University ei ollut mikään pieni opinahjo: opiskelijoita oli 46 000.

Urheilutoimittaja Risto Taimi oli seuraamassa painonnoston MM-kisoja ja kirjoitti matkasta laajan reportaasin Urheilijan joulu -lehteen 1970. Hänen mukaansa alueella päivystävät poliisit reagoivat pieneenkin häiriöön.

”Tästä saivat suomalaisetkin kokemuksen. Ari Kurko kantoi ylioppilasasuntolan aulasta yhden tuolin alas nurmikolle. Kolme muuta suomalaista oli silloin hänen seurassaan. Äkkiä talon ympärille tuli neljä poliisiautoa, kaksi kummallekin puolelle. Kun suomalaiset lähtivät kävelemään asuntolan sivuitse vievää katua, autot seurasivat koko ajan mukana. Ja kun he palasivat takaisin asuntolaan, autot tulivat edelleen perässä ja parkkeerasivat taas kaksi kummallekin puolelle taloa.”

Itse kilpailutapahtuma päättyi suomalaisittain iloisesti, vaikka suurin tähti, vuoden 1968 olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi ei ollut mukana loukattuaan selkänsä aiemmin samana vuonna.

Sinivalkoinen joukkue pääsi juhlimaan Kalevi Lahdenrannan pronssimitalia raskaan sarjan (yli 110 kg) yhteistuloksessa. Nostomuodoissa mitaleita tuli enemmän: Lahdenranta oli paras tempauksessa ja sijoittui työnnössä kolmanneksi.

Sarjaa alempana ”Kulta-Kallen” veli Kauko Kangasniemi nappasi MM-tittelin työnnössä ja 75 kg:n sarjassa kotkalaisnuorukainen Ari Kurko saavutti hopeaa punnerruksessa, joka oli vielä tuolloin mukana ”olympialaisessa kolmiottelussa” tempauksen ja työnnön ohella.

Vaatimattomissa olosuhteissa satamakaupungissa kasvanut 21-vuotias Kurko sai USA:ssa ihmetellä virkavallan aseiden esittelyä. Reilua kuukautta myöhemmin hän joutui kohtaamaan käsiaseen Kotkan yössä traagisin seurauksin.

Kurko oli lomalla Santahaminan urheilukomppaniasta ja valmistautui kotikaupungissaan tuleviin pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Kohtalokkaana iltana 29. lokakuuta 1970 Kurko harjoitteli valmentajansa Risto Räkköläisen kanssa Kotkan työväentalolla normaaliin tapaan. Kaksikko oli tutustunut muutamaa vuotta aikaisemmin, koska he asuivat samassa talossa.

Kymen Sanomien toimittaja Antti Kaarto on haastatellut Räkköläistä muistelujutussaan.

– Ari oli ehkä 14–15-vuotias. Huomasin heti, että hän oli koko porukasta kaikkein kiinnostunein painonnostosta, Räkköläinen kuvaa asuintalonsa suurinta lahjakkuutta.

Kurkoa muutaman vuoden vanhempi Räkköläinen kävi valmentajakurssit ja ryhtyi opastamaan Kurkoa sekä muita Hektor-seuran nostajia. Kurko osoittautui kyvyksi, joita ei kasva joka oksalla.

Nuorukainen seisoi aikuisten SM-mitalipallilla vuonna 1968 ja kaksi vuotta myöhemmin tangossa oli rautaa niin paljon, että MM-kisoista tuli yhteistuloksessa seitsemäs sija ja punnerruksessa edellä mainittu hopea. Painonnoston ohella hän oli harrastanut nuorena jalkapalloa.

Myös lukupäätä löytyi, sillä Kurko kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1968.

SM-kilpailujen höyhensarjan kolme parasta vuonna 1968. Vasemmalta Reima Ruokanen, mestari Kaarlo Lahti ja Ari Kurko.­

Columbuksen kisojen jälkeen Kurkon oli tarkoitus keskittyä harjoittelemaan Münchenin olympiakisoja varten. Ne odottivat vuonna 1972. Sitä ennen kotkalaisen piti aloittaa opinnot Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella, jonne hänet oli hyväksytty.

Kumpikin haave kariutui lokakuisena yönä tapahtuneeseen murhenäytelmään.

Oikeudenkäyntiasiakirjoista kävi myöhemmin ilmi asioiden kulku. Kurko oli hyvästellyt kotiovellaan valmentaja Räkköläisen, joka luuli suojattinsa menevän kotiin. ”Arkko” oli kuitenkin lähtenyt uudelleen kaupungille ja päätynyt ravintola Palskiin.

Puolenyön jälkeen Kurko törmäsi nakkikioskilla kahteen mieheen. Asiakirjojen mukaan kukaan heistä ei ollut erityisen humalassa, mutta riitä saatiin aikaan. 22-vuotias mies (ammatiltaan vartijaharjoittelija) oli käynyt kiinni opiskelijanuorukaiseen ja repinyt tätä paidasta ja solmiosta.

Tämän jälkeen opiskelija ja Kurko lähtivät kolmannen miehen perään ja saivat tämän kiinni. Silminnäkijän mukaan vartijaharjoittelija ja Kurko kaatuivat kadulle. Kahinan aikana vartijaharjoittelija veti aseen esiin ja ampui kolme laukausta, joista yksi lävisti Kurkon sydämen.

STV:n palveluksessa koeajalla ollut teollisuusvartija tuomittiin kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.

Kurkon ennätykseksi jäivät punnerruksessa 155 kiloa, tempauksessa 127,5, työnnössä 160 ja yhteistuloksessa 440 kiloa. Unelma olympiamitalista ja liikunnanopettajan ammatista hautautuivat yhdessä yössä. Suomessa vierailleet Neuvostoliiton painonostovalmentajat olivat arvioineet Kurkon erityisen lahjakkaaksi yksilöksi lajissaan.

Kotkalaisen puntinkolistelijan potentiaali jäi ikuiseksi arvoitukseksi, eikä hän päässyt koskaan näyttämään kykyjään olympialavalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?