Kurittaako hallitus urheiluharrastajia turhaan? Asiantuntija lataa raakaa koronadataa - Urheilu - Ilta-Sanomat

Kurittaako hallitus urheiluharrastajia turhaan? Asiantuntija lataa raakaa koronadataa: ”Satoja altistumisia”

Joukkuelajien parissa on tullut syksyn aikana runsaasti koronatartuntoja ja altistumisia.

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen (pikkukuva yllä) ja Olympiakomitean ylilääkäri Maari Valtonen.­

30.10. 20:31

Urheiluharrastajat ja seuratoimijat ovat viime aikoina tuskailleet viranomaisten suositusten kanssa.

Hallitus teki 23.10. periaatepäätöksen paikallisista ja alueellisista suosituksista koronavirusepidemian estämiseksi koskien erityisesti aikuisten ryhmäharrastustoimintaa.

Hallituksen ohjeet ovat väljät, ja moni urheiluseura on ihmetellyt, miten niitä käytännössä sovelletaan tai ovatko ne ylipäätään tarpeen.

Fakta kuitenkin on, että tietyissä harrastuksissa on tavallista suurempi riski tartunnan saamiseen tai koronavirukselle altistumiseen.

Urheiluun ja liikuntaan liittyvien tartuntojen määrä pelkästään Uudellamaalla on kymmeniä, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

– Altistumisten suhteen määrä on satoja. Tartunnat ovat nostaneet päätään tietyissä joukkuelajeissa, Ruotsalainen sanoo.

”Musta lista” Husin alueelta ajanjaksolta 17.8.–25.10. on seuraava:

– Eniten altistumistilanteita aikuisten ikäryhmässä (yli 18-vuotiaat) on tapahtunut jääkiekossa, jalkapallossa, salibandyssä (erityisesti viime viikkoina), ryhmäliikunnassa (kuntokeskukset), tanssitunneilla ja vähäisesti koripallossa, Ruotsalainen luettelee.

Altistumiset pyritään minimoimaan, koska yksikin tartunta riittää ketjureaktion käynnistämiseen.

– Aikuisten harrastuksissa saamat tartunnat heijastuvat heidän lapsiinsa, ja näiden tartunnat puolestaan kouluun ja päiväkotiin, Ruotsalainen sanoo.

Kyse on myös kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmiöstä.

– Jos aikuisten harrastusturnauksessa esimerkiksi 50 ihmistä altistuu virukselle ja he joutuvat karanteeniin, se tarkoittaa yksilötasolla sairastumisen riskiä sekä työstä poissa oloa, ja yhteiskunnan tasolla kymmenen päivän tartuntatautipäivärahaa, Ruotsalainen taustoittaa.

Eikä siinä vielä kaikki.

– Jos tartunnan saaneen aikuisen kautta tulee tartunta koululaiselle, se taas tarkoittaa hänen altistaessaan koulussa noin 20–30 oppilaan laittamista karanteeniin. Yhden joukkueen pelaaminen voi aiheuttaa melkoisen jatkoseuraamusilmiön, Ruotsalainen muistuttaa.

Jatkotartuntoja on tapahtunut eniten harrastusjääkiekossa ikäryhmistä riippumatta.

– Aikuisten osalta jääkiekko ja salibandy ovat koronalistan kärjessä. On tilanteita, joissa jopa puolet jääkiekkojoukkueesta on sairastunut, Ruotsalainen sanoo.

Muita lajeja ovat olleet tanssitunnit ja jalkapallo, jossa korostuu erityisesti lasten ja nuorten osuus.

Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista selviää viruksesta vähäisin oirein ja ilman sairaalahoitoa, ilmiö on vakava ja liittyy epidemian yleiseen luonteeseen.

– Tartunnan saaneista nuorista tauti etenee heidän vanhempiinsa, jotka ovat keski-ikäisiä, ja heidän isovanhempiinsa, jotka ovat iäkkäitä. Näissä ikäryhmissä on tapahtunut pientä nousua, joten on uhka taudin leviämisen siirtymisestä vanhempaan väestöön, mikä on huolestuttavaa, Ruotsalainen sanoo.

– Jos tauti halutaan pitää kurissa, meidän pitää estää sen leviäminen yli 50-vuotiaisiin, koska ne ihmiset joutuvat sairaalaan ja osa teho-osastolle. Mitä vanhempi ihminen, sitä suurempi riski potilaan terveydelle.

Jotta tartuntojen määrä ei lähtisi nousuun, ohjeet maskeista, turvaväleistä ja käsihygieniasta tulee ottaa vakavasti joka paikassa.

– Jotta ei jouduttaisi liikuntapaikkojen tilapäiseen sulkemiseen, Ruotsalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että ryhmissä tapahtuvan urheilun rajoittaminen ei tarkoita elämää ilman liikuntaa.

– Urheilu on sikäli hyvä harrastus, että sitä voi harrastaa myös yksin. Ei tarvitse olla liikkumatta, jos tulee päätöksiä, joissa rajoitetaan toimintaa esimerkiksi 2–4 viikoksi.

Näin toimittiin syyskuussa Klaukkalassa, jossa kunnan viranomaiset päättivät sulkea jäähallin kahdeksi viikoksi.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuslaitoksessa (Kihu) ja Olympiakomiteassa ylilääkärinä työskentelevän Maarit Valtosen mielestä seurat ovat ymmärtäneet vastuullisuutensa taistelussa koronaa vastaan.

Maarit Valtonen on Kihun ja Olympiakomitean ylilääkäri.­

Olympiakomitea ja lajiliitot antoivat torstaina yhteisen ohjeistuksen, jossa on suositukset aikuisten harrastustoimintaan pandemian eri vaiheissa. Sitä edelsivät keskustelut terveysviranomaisten kanssa.

Seuroilta oli tullut toiveita yhtenäisistä ohjeista, koska monesta suunnasta tulleet suositukset aiheuttivat sekaannusta ruohonjuuritasolla.

– Tiedämme sairaanhoitopiirien ja -alueiden miettivän toiminnan rajoittamisia, ja halusimme reagoida siihen ja tarkentaa ohjeita taudin leviämisen eri vaiheiden näkökulmasta, Valtonen perustelee.

Ammattiurheilu ja maajoukkuetoiminta pyörivät monissa lajeissa, vaikka maanosan tautitilanne on erittäin huolestuttava. Pajulahdessa käynnistyivät torstaina sulkapallon nuorten EM-kilpailut, joihin osallistuu 25 maata.

Onko tämä arveluttavaa, kun samaan aikaan ihmisiä kehotetaan välttämään ulkomaille matkustamista ja isojen ryhmien kokoontumisia?

– Urheilu on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sillä on suurta kansantaloudellista merkitystä. Yhteiskunnan pyörät halutaan pitää pyörimässä. Organisoitu urheilu voidaan toteuttaa vastuullisesti, Valtonen puolustaa urheilevan nuorison kokoontumista Pajulahden idylliseen maisemaan.

Hän korostaa liikunnan ja urheilun kansanterveydellistä vaikutusta.

– Lasten ja nuorten liikuntaa ei saa rajoittaa juuri missään olosuhteissa, koska se on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Liikuntaan opitaan.

Mitä Valtonen tuumii omien lastensa urheiluharrastuksesta juuri nyt?

– Neljän lapsen äitinä puntaroin asiaa myös perheen kautta. On lajeja, joissa ei synny lähikontakteja ja niitä suositaan näissä poikkeusolosuhteissa. Myös perheen kesken voi harrastaa urheilua. Toisaalta tunnistan sen, että osa lapsista motivoituu vasta sitten, kun pallo tai maila laitetaan käteen ja vaihtoehtona on kännykkä.

Älypuhelimen kanssa seurustelu ei vastaa liikunnasta saatavaa hyötyä.

– Näkisin jälkimmäisen vaihtoehdon varsin turmiollisena lapselle. Seuratoiminta on vastuullista, eikä sinne tulla oireisena, joten äitinä valitsen treeneihin viemisen.

Kihu on suorittanut urheiluseuroille kyselyn siitä, kuinka paljon karanteenitoimet ovat koskettaneet seuroja. Kysely lähetettiin viime perjantaina ja vastauksia toivottiin saman tien. Seuroja on Suomessa noin 8 000.

– Saimme nopealla aikataululla 3 400 vastausta, mihin olimme tyytyväisiä, Valtonen sanoo.

Tuloksista selvisi, että 3,5 prosentissa seuroista (hieman yli sadassa) oli ollut karanteenitoimia seuratoiminnassa tapahtuneen altistumisen tai tartunnan takia. Urheilijoiden ja harrastajien lukumäärää tarkastellessa selvisi, että noin 2000 henkilöä oli ollut karanteenissa koronapandemian aikana. Valtaosa heistä on joukkuelajien edustajia.

Husin Ruotsalainen kiittelee urheiluväen suhtautumista koronaan.

– Sanoisin lajiliittojen ja Olympiakomitean ottaneen asian vakavasti.

Mutta myös kansalaisten pitää olla valppaana harrastustensa suhteen.

– Nyt jokaisen pitää ymmärtää vallitseva tilanne. Joukkueurheilu ja harrastaminen ei ole samanlaista kuin normaalioloissa, Ruotsalainen painottaa.

Hänen mukaansa rajoittamispäätökset eivät ole helppoja, eikä niitä tehdä ilman hyviä perusteita.

– Jokainen pystyy vaikuttamaan tilanteeseen omalla käytöksellään ja ohjeita noudattamalla. Urheilussa riskit saattavat olla suuremmat, joten siellä saatetaan joutua erityistoimiin alueellisten tilanteiden mukaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?