Satu Mäkelä-Nummela paljastaa, mitä mietti olympiavoiton hetkellä - Urheilu - Ilta-Sanomat

Tämä hetki ei unohdu! 50 vuotta täyttävä Satu Mäkelä-Nummela paljastaa, mitä mietti olympiavoiton hetkellä: ”Ja yhtäkkiä olin siinä...”

Olympiavoiton hetkellä Satu Mäkelä-Nummelaa säväytti eniten lapsuuden unelman toteutuminen. Maanantaina hän täyttää 50 vuotta.

Satu Mäkelä-Nummelan ansiosta Suomi saavutti Pekingissä ensimmäisen olympiakultamitalinsa 6,5 vuoteen. Seuraava tuli vasta vuoden 2014 talvikisoissa.­

25.10. 7:05

Trap-ammunnan olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela tiedetään maanläheiseksi ja konstailemattomaksi persoonaksi. Maanantaina 26. lokakuuta hänelle tulee täyteen 50 vuotta. Hän suhtautuu asiaan näin:

– Numeron 49 jälkeen tulee numero 50, Mäkelä-Nummela naureskeli torstai-iltana saavuttuaan töistä kotiinsa Orimattilaan.

Koti, aviomies ja kaksi lasta ovat olleet hänelle elämän napa. Kun Mäkelä-Nummela 2012 Lontoon olympiakisoissa oli päättänyt urakkansa 7. sijaan, niukasti finaalisessiosta pudonneena, mielessä ei ollutkaan kilpailun analysointi.

Ampuja kertoi huvittuneelle suomalaismedialle, että hänen kotiinpaluustaan ei ehdi kulua kymmentä minuuttia, kun joka ainoa kodin matto ja liinavaate on jo ulkona tampattavana ja tuuletettavana. Sitten käynnistyy imuri.

Hänelle tärkeän puutarhan hoidosta olympiareissun aikana Mäkelä-Nummela esitti skeptisen arvion.

– En ole mikään bakteerikammoinen, mutta ennen reissua siivotaan kunnolla ja samoin reissun jälkeen.

Omia viisikymppisiään hän aikoo juhlistaa kaksosveljensä Anssin kanssa teemalla ”satavuotisjuhlat”. Ikäeroa on siskon hyväksi yhdeksän minuuttia.

– Maanantai on töistä palkallinen vapaapäivä, mutta en tiedä, menenkö ampumaan. Kun tähän aikaan vuodesta ei tiedä, onko päivän valoisin hetki kello 10 vai kello 12.

Mäkelä-Nummela Orimattilan seudun urheiluampujien Salolan haulikkoradalla kesäkuussa.­

Huippuampujien horisontti ulkomaille suuntautuvien harjoitusleirien ja kilpailumatkojen suhteen on yhtä sumea kuin useimpien muidenkin lajien.

Normaalisti Mäkelä-Nummela on rospuuttoaikaan pyrkinyt harjoittelemaan lämpimämmillä ja valoisammilla leveysasteilla.

– Nyt ei ole matkavarauksia minnekään eikä yhtään merkintää kilpailukalenterissa. Ajatuksia on, mutta kun ei oikein mitään uskalla varata. Eihän korona näytä minkäänlaisia talttumisen merkkejä.

Vaikka Mäkelä-Nummela kehittyi huipputason trap-ampujaksi jo 1990-luvulla, hän katsoo kypsyneensä ammattimaisempaan asenteeseen vasta vuonna 2002 kuopuksensa synnyttyä.

Jo aikuisuuden kynnykselle varttuneet lapset eivät vaadi enää entiseen malliin huomiota, mutta se ei ole tarkoittanut harjoitusmäärien mullistavaa kasvua.

– Rataharjoittelussa määrä on tietysti yksi tärkeä elementti. Mutta vielä tärkeämpi on se, että ajatus on joka laukauksessa sataprosenttisesti mukana ja fiilis positiivinen. Muuten siellä oppii äkkiä kohtalokkaan vääriä toimintamalleja, joista on taas vimmattu homma päästä eroon.

Kultatuuletus Pekingissä.­

Satu Mäkelä-Nummelan uran suuri päivä koettiin 11. elokuuta 2008 Pekingin olympiakisojen savikiekkoradalla.

Yli 12 vuotta myöhemmin Vuoden urheilija vuosimallia 2008 muistelee ajatustensa voiton jälkeen lentäneen lapsuuden ja nuoruuden olympiamuistoihin.

Kotona oli kuunneltu radiosta tai katsottu televisiosta, miten Pertti Karppinen, Marja-Liisa Hämäläinen, Matti Nykänen ja muut aikansa suuret menestyivät – ja miten Ylen päämajasta Pasilasta soitettiin olympiakullan kunniaksi joka kerta Porilaisten marssi.

Se teki tyttöön suuren vaikutuksen.

– Ne lapsuuden olympiamuistot tuntuivat jotenkin niin valtavilta ja saavuttamattomilta. Ja yhtäkkiä olin siinä ja tajusin, että nyt ne muuten Suomessa soittaa Porilaisten marssia minun takiani.

Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela kuuntelemassa Maamme-laulua Pekingissä 2008.­

Tuore olympiavoittaja sai Helsinki-Vantaan lentokentällä komean vastaanoton elokuussa 2008. Hän pääsi myös itse osallistumaan onnittelufanfaareihin.­

Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kuuluu niihin moniin ikääntyviin huippu-urheilijoihin, jotka jatkavat uraansa kauteen 2021 hieman pitkin hampain, kun alkuperäissuunnitelma oli lopettaa tähän vuoteen ja Tokion olympiakisoihin. Ruuskasta 14 vuotta vanhempi Satu Mäkelä-Nummela ei kuulu tähän porukkaan.

– Varmaan moni olisi voinut kuvitella Tokiota päätepisteeksi, mutta itse en ole sillä mielellä lainkaan. Aion jatkaa niin kauan kuin ampuminen on kivaa. Refleksit ja näkökyky asettavat sitten aikanaan rajansa.

Vesa Törnroos olisi saattanut Satu Mäkelä-Nummelan kanssa saavuttaa Tokion olympiakisoissa jopa mitalin, mutta hänen kohtalonsa oli toinen.­

Suomalainen lajiperhe on tänä vuonna haikeana muistellut keväällä haimasyöpään kuollutta Vesa Törnroosia. Ilman sairastumista Mäkelä-Nummela ja Törnroos olisivat trapin parikilpailussa saattaneet olla Tokion kisojen jopa merkittävin suomalainen mitalitoivo. Meksikossa 2018 he ampuivat ME-tuloksen.

– Sillä matkalla Vesa valitti kovia yläselän kipuja.

Ne osoittautuivat myöhemmissä tutkimuksissa tappavan syövän aiheuttamiksi oireiksi.

Mäkelä-Nummelan olympiakullasta oli kulunut kuusi viikkoa ja yksi päivä, kun nuori mies ampui Kauhajoella koulurakennuksessa 10 sivullista ja itsensä. Edellisvuonna sama oli tapahtunut Jokelassa, jossa uhreja tuli yhdeksän.

– Ase ei tee henkirikoksia, ei edes panostettu ase. Ihminen tekee. Näillä karmeilla tapahtumilla oli ehdottomasti vaikutuksensa ampumaurheiluun kohdistuneisiin asenteisiin silloin. Sen huomasi olympiakullan jälkeen, kun yritti etsiä sponsoreita. Oli yrityksiä, jotka selvästi karttoivat lajia eivätkä halunneet olla mukana, Mäkelä-Nummela sanoo noin 30 vuoden perspektiivillä huippuammunnasta.

11.8.2008 oli suomalaisen ampuma- ja olympiaurheilun suuri päivä, kun Henri Häkkinen saavutti pronssia ja Satu Mäkelä-Nummela kultaa.­

Tukijoitakin on toki löytynyt, mutta valtion suuri 20 000 euron urheilija-apuraha ei ole ollut olympiavoittajallekaan aina automaatio.

– Nythän se on taas katkolla. Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, kun niin harva on voinut antaa sen paremmin hyviä kuin huonojakaan näyttöjä, Mäkelä-Nummela viittaa koronapandemian torpedoimaan kilpailutoimintaan.

Hän on maanläheisyydellään tehnyt ammunnan imagolle Suomessa paljon hyvää, mutta katsoo lajinsa edelleen osuvan huomion keskipisteeksi lähinnä neljän vuoden välein eli olympiakisoissa.

Vuonna 2008 Pekingissä Henri Häkkinen ampui ilmakiväärillä pronssia vain muutama tunti ennen kuin Mäkelä-Nummela haulikolla kultaa. Nyt kahden mitalin suomalaispäivä kesäolympiakisoissa tuntuisi melkoiselta utopialta.

    Satu Mäkelä-Nummela

    Syntyi Orimattilassa 26.10. 1970, täyttää maanantaina 50 vuotta.

    Asuu Orimattilassa. Aviomies Matti Nummela on entinen huippuampuja. 20-vuotias poika ja 18-vuotias tytär.

    Koulutus lastenhoitaja. Työskentelee tekstiilimyyjänä lahtelaisessa tavaratalossa.

    Trap-ammunnan olympiakultaa 2008, 7. sija 2012 ja 10. sija 2016. Varmistanut paikan Tokion olympiakisoihin, jos ne voidaan järjestää. MM-pronssia 1995 ja 2009, EM-pronssia 2017. Kahdeksan osakilpailuvoittoa maailmancupissa. Vuoden urheilija 2008.

    Harrastaa hyötyliikuntaa, kuten koirien ulkoiluttamista, puutarhanhoitoa, marjastusta ja sienestystä. Ei ole lainkaan sosiaalisessa mediassa.

    Kotiradalle johtavan tien nimi Olympiavoittajantie.

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?