Kari-Pekka Kyrö lataa suorat sanat Olympiakomitean puheenjohtajasotkusta - Urheilu - Ilta-Sanomat

Kari-Pekka Kyrö lataa suorat sanat dramaattisesta puheenjohtaja­sotkusta – kertoo, mitä Olympiakomiteassa on pakko muuttaa

Olympiakomitea kaipaa suurta rakennemuutosta. Kari-Pekka Kyrö ei usko, että Jan Vapaavuori tai Ilkka Kanerva olisivat sopivia muutosjohtajia.

Kari-Pekka Kyrö harmittelee Mika Anttosen poisjääntiä Olympiakomitean puheenjohtajakisasta.­

22.10. 20:06

Olympiakomitean puheenjohtajapeli harmittaa Kari-Pekka Kyröä. Selvänä suosikkina pidetty energiayhtiö St1:n omistaja Mika Anttonen vetäytyi kilvasta keskiviikkona, kun ”peli alkoi mennä likaiseksi”.

Nyt kuumimmat suosikit ovat kokoomuspoliitikot Ilkka Kanerva ja Jan Vapaavuori. Lisäksi ehdolla ovat Susanna Rahkamo ja Sari Multala. Kyrön mielestä Anttosen pelaaminen ulos pelistä oli suuri virhe.

– Anttosen vetäytyminen ja siihen liittynyt likainen peli ja leimaaminen on iso pettymys. Anttonen olisi ollut merkittävä voima establishmentin ulkopuolelta. Nyt hän vetäytyi saman saastaisen porukan pelin seurauksena, Kyrö lataa.

Anttosella oli ennen kaikkea jääkiekkoväen vankka tuki takanaan, mutta se saattoi olla kilvassa myös rasite. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Palloliiton puheenjohtajalla Ari Lahdella oli merkittävä rooli Vapaavuoren nostamisessa ehdokaslistalle, ja hän sai nopeasti Palloliiton lisäksi Helsingin pormestarin tueksi Koripalloliiton, Lentopalloliiton, Salibandyliiton ja Tennisliiton.

Kyröä ei ole koskaan tunnettu jääkiekkomiehenä, ja hän onkin usein esittänyt painokkaita, kriittisiä puheenvuoroja lajista sekä sen päättäjien toimista. Pitkäaikainen hiihtovalmentaja kuitenkin hieman yllättäen piti Anttosta juuri kiekkotaustan vuoksi hyvänä ehdokkaana.

Olympiakomitean puheenjohtajaehdokkaat Ilkka Kanerva (vas.), Sari Multala, Susanna Rahkamo ja Jan Vapaavuori julkisessa kuulemistilaisuudessa keskiviikkona.­

– Jääkiekossa on, kaikesta loputtomasta ahneudesta ja käenpoikamaisuudesta huolimatta, paljon opittavaa muille lajeille. Dynamiikka on ”tulos tai ulos”. Järjestelmänä se on ehdottomasti huipputasoa. Yhteys lätkään ei olisi häirinnyt ainakaan minua, koska hän vaikuttaa olevan tekijämies.

Kyrön mukaan Olympiakomitean seuraavan nokkamiehen pitäisi olla rakenteita ravisteleva muutosjohtaja, koska suomalainen urheilu elää tällä hetkellä mahdottomassa välitilassa. Huippu-urheilun ja muun urheilun tukemisen välillä käydään jatkuvaa painia, joka johtaa toimimattomiin kompromisseihin.

Yhden asian Kyrö teroittaa toistuvasti: Olympiakomitean päätehtävä on onnistuminen olympialaisissa ja olympialajien arvokisoissa. Mittari on mitalitaulukko. Muu urheilu ja liikunta sitten erikseen, vaikka niilläkin on merkittävä yhteiskunnallinen arvo.

– Jos tästä arvopohjasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan koko keskustelu lopettaa. On helppo puhua ihmisten ohi painottamalla liikunnan monimuotoisuutta ja kansanterveyttä. Ne ovat upeita arvoja, joihin pitää satsata. Mutta ei voi olla niin, että jos huippu-urheiluihmisenä haluaa painottaa huippu-urheilua tavoitteelliseksi toiminnaksi niin sitten leimataan mekaaniseksi hirviöksi, joka ei näe urheilun isoa kenttää.

Lisäksi Kyrön mukaan menestykseen kykenevissä olympialajeissa valmennus pitäisi keskittää täysin lajiliittoihin, tai sitten Olympiakomiteasta pitäisi eriyttää vielä nykyistä selkeämmin voimakas ja hyvin rahoitettu huippu-urheilun yksikkö. Tämänhetkinen Kyrön mielestä ”hautautuu Olympiakomitean rakenteeseen ja byrokratiaan”.

– Suomalainen olympiaurheilu on rapautunut viimeisen viiden vuoden aikana ennen näkemättömällä tavalla. Sitten sanotaan, että salibandyssa menestytään tai suomalainen jalkapallokulttuuri kehittyy. Mutta niiden menestyksellä ei ole mitään tekemistä Suomen olympiaurheilun kanssa – eikä tule olemaan. Olympiamenestyksestä voi isossa mittakaavassa vastata hiihtolajit sekä jääkiekko sekä varauksin muutama muu laji.

Mika Anttonen palkittiin vuoden 2018 urheilun hyväntekijänä Urheilugaalassa.­

– Sanomme, että haluamme olla huippu-urheilumaa, mutta sitä ei voi mitata elämyksillä tai jalkapallokulttuurin kasvulla. Sitä voi mitata olympiamitaleilla ja piste. Tämä koskee myös puheenjohtajuutta. Yhteinen linja pitää löytyä. Uskalletaanko tavoitella jotain todellista huipputavoitetta?

Kyrö korostaa, ettei jalkapalloesimerkillään moiti sinänsä lajia tai sen kulttuurin kehitystä vaan painottaa, että Suomen futiksella ei ole Olympiakomitean päätehtävän eli olympiakisojen kanssa juurikaan tekemistä. Yksi vaihtoehto olisi myös entistä selkeämmin eriyttää Olympiakomitean rakenteessa ne lajit, joissa on realistisimmat menestysmahdollisuudet. Organisaatiota pitää selkiyttää.

– Huippu-urheilun tavoitteellisuus on asian yksi puoli. Toinen, johon kääntäisin katseeni, on koululiikunta. Nuorten ja lasten perusliikuntataidot rapautuvat kiihtyvää vauhtia. Se on surullista ja valitettavaa. On myös surullista, että koulussa kaikki lapset voidaan opettaa lukemaan ja laskemaan, mutta tätä paremmin ei pystytä liikuntaa opettamaan.

Entä sitten itse tuleva puheenjohtaja? Kanerva ja Vapaavuori ovat kisan kuumat suosikit, joten kuka valmentajan mielestä on paras mies tehtävään?

– Vapaavuori ei missään nimessä. Kanerva on urheilumies, mutta... varmasti hänen kohdallaan parhaat vuodet on nähty. Kaikki kunnia, mutta pitää olla realistinen. Suomalainen urheilu kaipaa uudistajaa, saneeraajaa. Nämä tämän hetken ehdokkaat ovat pyörineet niin pitkään näissä hommissa. He ovat varman päälle pelaajia, oman paikan varmistajia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?