Roope Huuhtanen sai ensimmäisenä cp-vammaisena Suomessa mustan vyön Taekwon-dossa: ”Soturin luonne ei ole horjunut koskaan” - Urheilu - Ilta-Sanomat

Roope Huuhtanen sai ensimmäisenä cp-vammaisena Suomessa mustan vyön Taekwon-dossa: ”Soturin luonne ei ole horjunut koskaan”

Roope Huuhtanen on ensimmäinen cp-oireyhtymästä kärsivä henkilö, jolle kansainvälinen ITF taekwon-do-liitto myönsi mustan vyön.

13.10. 6:13

Muhoksen Tähtiareenan parketti kumisee. Kymmenen hengen harjoitusryhmässä on rento, mutta keskittynyt ilmapiiri.

Olemme tulleet seuraamaan arki-iltana poikkeuksellisen soturin, Roope Huuhtasen, 25, harjoittelua. Poikkeuksellisen oululaista Taekwon-Do Akatemiaa edustavasta Huuhtasesta tekee hänen cp-vammansa (cerebral palsy), josta Huuhtanen puhuu avoimesti.

– Kävelyni on kankeaa ja raskasta, juokseminen vaikeaa ja jalkani eivät nouse kuin polveen saakka. Pyörällä ajaminen ja arki-elämä on jäykempää kuin muilla, Huuhtanen kertoo.

Huuhtanen on syntynyt keskosena, ja on syntymästään asti kärsinyt alaraajojen liikkeiden ja hallinnan heikkoudesta. Huuhtanen itse sanoo jalkansa olevan kuin äärimmilleen viritetyt kuminauhat. Lisäksi hän on joutunut käyttämään kuulokojetta kuusivuotiaasta lähtien.

Elokuussa, vuosien määrätietoisen työn tuloksena, Huuhtanen teki kuitenkin historiaa. Hän on ensimmäinen cp-vammainen henkilö, jolle on Suomessa myönnetty 1. Danin musta vyö taekwon-dossa.

– Se on aivan valtavan suuri kunnia. Pidän asiaa oikeastaan ihan käsittämättömänä, että se on minulle myönnetty. Samalla myös tiedostan, että tämä on vasta ensimmäinen etappi – pitkä matka on edessä, Huuhtanen pyörittelee.

Kun Utajärvellä asunut Roope Huuhtanen otti 13 vuotta sitten ensimmäisen askeleen taekwon-doon parissa, moni hämmästeli ratkaisua. Miten cp-vammainen poika nyt pärjäisi lajissa, jossa potkiminen, kehon hallinta ja tasapaino on niin merkittävässä osassa?

– Minua kiinnosti itsepuolustuslajit, samurait ja ritarit, tällainen soturimentaliteetti. Todella homma lähti liikkeelle silloin, kun tajusin ettei minua verrata muihin, vaan taistelen itseäni vastaan.

– Aluksi kaikki oli hankalaa ja vaikeaa, kunnes vuosien varrella aloin ymmärtää, miten paljon kropasta saa irti, Huuhtanen myöntää.

Huuhtasen liikkuvuutta on kohennettu paitsi leikkauksilla, myös intensiivisellä fysioterapialla. Näiden lisäksi taekwon-dolla on ollut korvaamaton merkitys kuntoutuksessa.

Paitsi fyysistä liikkuvuutta, laji on tuonut merkittävää sisältöä myös Huuhtasen arkeen. Hänen elämänlaatunsa on parantunut, koska laji on tuonut mukana uusia taitoja.

– Tämä laji on rauhoittanut olemustani – etenkin teini-iässä. Se on kasvattanut valtavasti itseluottamusta, kohteliaisuutta ihmisiä kohtaan ja uutteruutta elämässä, hän kertoo.

Ei siis ole ihme, että Huuhtanen ei miellä enää taekwon-doa pelkkänä harrastuksena, vaan puhuu siitä elämäntapana. Erityisesti lajin henkinen puoli on tempaissut mukaansa.

– Emme opeta ketään vain lyömään ja potkimaan, vaan kasvatamme heistä parempia ihmisiä.

 

Lajin parissa – oman tiiviin treeniryhmän sisällä – Huuhtasen erilaisuus ei ole koskaan ollut ongelma. Hän pyrkii tekemään aivan samat asiat ja harjoitteet, kuten muutkin lajia harrastavat.

Nuorempana Huuhtanen myöntää ajatelleensa olevansa rasite opettajille ja mestareille, sillä harjoittelua piti muokata hänen ominaisuuksilleen sopivaksi.

– Sillä hetkellä he kuitenkin sanoivat, että tekevät tämän mielellään ja minun pitää uskoa omaan tekemiseen.

Nykyisin Huuhtanen onkin lajinsa kanssa hyvin päättäväinen.

– Soturin luonne ei ole horjunut koskaan – jos jotain aloitetaan, niin sitä ei jätetä kesken.

Huuhtasen tarina on valtavan opettavainen matka itsensä tuntemisen, erilaisuuden hyväksymisen ja aidon sinnikkyyden maailmaan. Siksi hän haluaakin olla rohkea esimerkki mahdollisimman monelle.

– Kovasti toivon, että saisin ihmisiä rohkaistua ja inspiroitua. Että rajoitteet eivät ole este tämän tai minkään lajin harrastamiselle. Lajia, etenkin kamppailulajeja, voi soveltaa omien rajoitteiden mukaan, Huuhtanen hymyilee.

Roope Huuhtasen valmentajana 11 vuoden ajan toiminut Antti Kukkonen (4.Dan musta vyö) on äärimmäisen iloinen suojattinsa kehityksestä.

– Suurin voitto on ollut hidas kehittyminen, eikä minkäänlaista takapakkia ole Roopen tilassa tullut. Vuosien aikana Roopen omia rajoja on koitettu haastaa ja välillä rajoja on venytetty. Niiden piirissä on saatu aika isoa kehitystä aikaiseksi, Kukkonen sanoo.

Mistään aivan pikkujutusta 1.Danin mustassa vyössä ei ole kysymys. Mustan vyön asteikot menevät 1.Danista aina yhdeksänteen saakka. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 450–500 mustaa vyötä ja lukema sisältää kaikki arvo-asteikot.

– Mustan vyön arvoa ei niin vain myönnetä, vaan se täytyy oikeasti ansaita. Tämä vaatii vuosikausien määrätietoisen harjoittelun, Kukkonen jatkaa.

Huuhtanen itse mieltää seuraaviksi kehityksen kohteiksi kisaamis- ja ottelukokemuksen hankkimisen, vaikka hetkeä myöhemmin hän jo nauraa, että oppimisen varaa on kaikessa.

Valmentaja itse palauttaa asian mittasuhteisiin.

– Seuraavat askeleet ovat samat kuin mitä dan-kokeen palautteessa oli: kokonaisvaltaisesti vartalon hallinnan ja voiman tuoton kehittymistä mustan vyön mukanaan tuomiin uusiin tekniikoihin.

Roope Huuhtanen

Ikä: 25 vuotta

Seura: Oulun Taekwon-do Akatemia

Tausta: Aloitti lajin 2007, harrastaa ja opettaa lajia kolmen maakunnan alueella

Saavutus: Suoritti elokuussa 2020 ITF Taekwon – Don 1.danin mustan vyön kokeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?