Näin koronavirus on kurittanut suomalaisten olympiaunelmia - Urheilu - Ilta-Sanomat

Esa-Pekka Mattilan, 31, olympiaunelma jäi koronaviruksen runtelemaksi – ”Olen lähes puilla paljailla”

Tokion olympialaiset siirrettiin ensi vuoteen, mutta kaikkien urheilijoiden mahdollisuudet ja motivaatio eivät seuraa perässä.

Airi Mikkelän (ylh.vas.), Aleksi Lepän (ylh.oik.), Esa-Pekka Mattilan ja Pauliina Poletin olympiaunelmat ottivat kovia iskuja.­

28.9. 8:22 | Päivitetty 28.9. 8:52

Kadettikoulu vai olympiaunelma?

Ampuja Aleksi Leppä, 26, on ollut viime kuukausina loppuelämäänsä määrittelevän valinnan edessä. Vaikeaan paikkaan ajoi koronakriisi, joka on pyöräyttänyt monen vuoden 2020 olympialaisiin tähdänneen urheilijan huolella viilatut suunnitelmat yllättäen ja kerralla uusiksi.

Lepän vaikea valinta johtuu siitä, että hän on jo saanut maksimimäärän taukoa opinnoistaan Kadettikoulussa. Hän on työskennellyt kaksi viime vuotta Puolustusvoimilla liikunta-aliupseerina, jotta on voinut harjoitella täysipäiväisesti ammuntaa. Nyt vuoden 2018 kivääriammunnan maailmanmestarin kunto on parempi kuin koskaan, mutta karsinnat ja kilpailu siirretty ensi vuoteen.

Leppä on päättänyt hakea jatkoa liikunta-aliupseerina. Jos hän saa sen, se tarkoittaa Kadettikoulun lopettamista sekä sen mukanaan tuoman työuran menettämistä.

– Olen harjoitellut kovaa 10 vuotta. Tuntuisi tyhmältä jättää ura puolitiehen. Haluan näyttää itselle ja muille, miten hyvä voin olla ammunnassa, hän perustelee.

Aleksi Lepän työura on vaarassa.­

Jos jatkoa liikunta-aliupseerina ei tule, Leppä mahdollisesti palaa kouluun. Se tarkoittaisi harjoittelun lopettamista huipputasolla. Leppä haluaisi jatkaa, vaikka myöntää korona-ajan olleen raskasta.

– Ajoittain on tosi vaikea motivoitua harjoitteluun, kun mitään näkymää kilpailuista ei ole. Tuntuu, että loppujen lopuksi sitä on tosi tyhjän päällä.

Koronakriisi on ajanut tiukkaan paikkaan myös meloja Pauliina Poletin, joka harjoitteli uransa päätavoitteeseen Tokion olympialaisiin kovaa neljä viime vuotta. Korona tappoi unelman hetkessä.

Polet ei edelleenkään tiedä, jatkaako uraansa.

Elämä huippu-urheilijana on vaatinut vuosia niin kovia valintoja, että Polet on kaivannut taukoa. Korona antoi mahdollisuuden lomaan, mutta sai samalla punnitsemaan, jaksaako täysipainoiseen harjoitteluun enää palata.

– Unelma on yhä olemassa. Haluaisin nähdä, pmihin voisin melonnassa yltää, kerta näin pitkälle on tultu. Toisaalta elämässä on paljon muutakin, enkä tiedä, onko olympiaunelma tärkein unelma tässä vaiheessa, 27-vuotias kasvatustieteiden opiskelija sanoo.

Pauliina Polet pohtii, onko olympiaunelma tärkeintä.­

Polet sijoittui vuosi sitten ratamelonnassa 500 metrillä MM-kisojen 12:nneksi ja EM-kisojen 10:nneksi. Tällä hetkellä hän harjoittelee sen verran, että vuoden 2021 olympialaisiin yrittäminen on yhä mahdollista, jos liekki syttyy. Taloudellisesti Polet voi jatkaa uraansa, jos seura, lajiliitto ja Olympiakomitea jatkavat hänen tukemistaan.

Ratakelaaja Esa-Pekka Mattilalle Tokion paralympialaisten siirtyminen oli iso takaisku sekä henkisesti että taloudellisesti. Hän käytti pitkän uransa odotettuun huipentumaan omia säästöjään noin 15 000 euroa.

Rahojen menettäminen ei häntä sinänsä haittaa, koska kesä osoitti harjoittelun laadun parantamisen nostaneen myös tuloksia. Paralympialaisten siirtäminen aiheutti kuitenkin sellaisen ongelman, että vaikka 31-vuotiaan Mattilan motivaatio riittäisi ensi kauteen, on kauden rahoittaminen täysipainoisena urheilijana vielä auki.

– Olen lähes puilla paljailla verrattuna hyvään säästötilanteeseen, mikä minulla vuosi sitten oli. Tilannetta helpottaisi paljon, jos tukea voisi mahdollisesti saada lajiliitolta. Myös apuraha olisi luonnollisesti helpotus.

Esa-Pekka Mattila on panostanut uransa toivottuun huipentumaan pitkän pennin.­

Mattila uskoo, että korona-aika satuttaa eniten huippua vasta tavoittelevia urheilijoita.

Hän pelkää, että he jäävät taloudellisesti pahasti jalkoihin, jos ja kun lajiliittojen tuki suuntautuu olympiavuonna voimakkaasti huipulla jo oleviin urheilijoihin ja potentiaaliset sponsoriyritykset taas painivat omien ongelmiensa kanssa.

– Yksityinen raha vähenee, lajiliitoilla on säästöpaineet ja urheilijoilla puskevat opinnot tai muut tilanteet päälle, Mattila kuvailee koronasta ja olympialaisten siirrosta syntynyttä tilannetta.

Mattilan mukaan terävimmän huipun alapuolella olevat urheilijat panostavat uraansa lähes yhtä paljon kuin huipun saavuttaneet, mutta heidän on vaikea saada samanlaista tukea. Tämä korostuu olympiavuonna, joka nyt eletään tavallaan kahteen kertaan.

Mattilan mielestä on vain hyvä, jos jotkut urheilijat pärjäävät itse luomillaan verkostoilla, mutta korostaa, etteivät urheilijat tavoittele tukijoita samalta viivalta.

– Kaikki eivät ole somessa niin vetäviä. Marginaalilajit jäävät helposti ulkopuolelle, koska totta kai yhteistyökumppani haluaa rahoilleen vastinetta.

Mattila pitää tilannetta tulevan urheilumenestyksen kannalta vaarallisena, sillä osalla nyt tukalassa tilanteessa olevilla urheilijoista voisi olla hyvät mahdollisuudet nousta huipulle jatkossa.

Vasta myöhemmin syksyllä selviää, tavoittelevatko Leppä, Polet ja Mattila Tokion olympialaisten ja paralympialaisten paikkoja vuonna 2021. Jotkin urheilijat ovat päätöksensä jo tehneet.

Tämän kesän olympialaisten eteen kaikkensa antanut sulkapalloilija Airi Mikkelä lopettaa uransa.

Airi Mikkelä päätti lopettaa huippu-uransa.­

Mikkelä ei enää halunnut palata huippu-urheilijan arkeen koronatauon jälkeen, uran suurimman unelman oltua jo niin lähellä.

– Askeettinen arki tuntui vuosi vuodelta raskaammalta. Katsoin aika usein täyttä kalenteriani ja mietin, jaksanko tätä enää, mutta olympialaiset auttoivat taistelemaan, Mikkelä kertoi Ilta-Sanomille syyskuun puolivälissä.

On kuitenkin myös heitä, jotka ovat olleet iloisia poikkeusajasta ja sen mukanaan tuomasta tauosta.

Tenniksen Suomen mestari, huippulupaavaksi luonnehdittu Oona Orpana oli puoli vuotta sitten lähinnä tyytyväinen, kun kilpailut peruttiin ja harjoittelupaikat menivät kiinni.

– Olin jo vähän alkanut ajatella sitä, mitä haluaisin jatkossa tehdä. Koronatauko tuli sopivaan paikkaan, koska sain aikaa miettiä, eikä tarvinnut selitellä kenellekään, miksen kilpaile, 19-vuotias Orpana kuvailee.

Hän eli koko nuoruutensa tenniksen ehdoilla. Vuonna 2013 hänen perheensä muutti Haminasta Helsinkiin lapsen harrastuksen takia.

Oona Orpanalla on ollut aikaa ajatella, mitä hän haluaa.­

Alkuvuodesta 2019 Orpana siirtyi tsekkiläisen Zdenek Kubikin valmennukseen, mikä tarkoitti Suomessa lukiota käyvälle nuorelle naiselle muuttoa Prahaan. Ajatus oli, että kolme viikkoa kuukaudesta Orpana harjoittelee ja kilpailee ulkomailla.

Kesällä 2019 Orpana vietti koulun kymmenen viikon kesälomasta viikon Suomessa, jolloin hän osallistui voitokkaasti Oulun SM-kisoihin.

Vuosi sitten syksyllä Orpana totesi, että nyt saa riittää. Hän lopetti Kubikin valmennuksessa ja muutti takaisin Suomeen. Koronakevääseen asti hän treenasi yhä kaksi kertaa päivässä.

Nyt Orpana harjoittelee kolme kertaa viikossa ja valmentaa saman verran junioreja.

– Olen nauttinut ihan peruselämästä. Enää ei tarvitse sumplia aikatauluja ja ehdin yleensä olla koulussa koko koulupäivän.

Tällä hetkellä hän keskittyy valmistumaan ylioppilaaksi keväällä 2021. Sen jälkeen Orpana saattaa kokeilla muutamat kansainväliset kisat, jos palo on palannut.

– Tennis on aina ollut haaveeni. Mutta nyt ajattelen niin, että vaikka kansainväliset kilpailut jäisivät tähän, niin matka on ollut hieno.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?