Jere Ilvonen, 16, on voimailun superlahjakkuus - Urheilu - Ilta-Sanomat

Löytyykö mistään vahvempaa 16-vuotiasta? Jere Ilvonen on voimailun superlahjakkuus – ”Olemme jo tilanneet salille 180-kiloisen kiven”

Jere Ilvonen haluaa tulevaisuudessa kilpailla Maailman vahvin mies -kisoissa.

Jere Ilvonen on poikkeuksellisen vahva 16-vuotias. Mukana menossa Marko-isä.­

22.9. 6:07

Vasta 16-vuotias Jere Ilvonen on melkoisella varmuudella seuraava suuri suomalaistoivo Maailman vahvin mies -kilpailuihin.

Nuoren miehen sydän sykkii kovaa treenaamiselle siihen malliin, että lajivalinta oli hyvin selkeä jo pienestä pitäen.

Heti ovelta käy selväksi, millaisen harjoitusympäristön aavistuksen nukkavieru rakennus kätkee sisäänsä. Täällä eivät hipsterit esittele uusia treenitrikoitaan, vaan yksityiselle kuntosalille aukeaa ovi vain kutsusta, kovaa ja tavoitteellisesti treenaaville.

Kaikki tarvittava löytyy näiden seinien sisäpuolelta – myös voimamieskilpailuihin valmistautuville. Yksi heistä on Jere Ilvonen, joka on isänsä Marko Patterin kanssa aloittelemassa viikon kolmatta treenirutistusta.

– Kaikki lähtee minusta ja omasta voimailu- ja kamppailutaustastani. Pojat ovat olleet naperoista lähtien mukanani saleilla, katsoneet esimerkkiä ja kokeilleet kaikenlaista. Olen ollut taustavalvojana, ettei satu mitään havereita, isä Marko muistelee.

Jesse-veli ei tällä kertaa ollut matkassa mukana, mutta Jere valmistautui tutusti treenisessioonsa, johon sisältyy voimamieskilpailuissa usein käytetyt Atlas-kivet.

– Jere on tykännyt pienestä pitäen nostella kiviä. Jonkinlainen side hänellä on niihin syntynyt.

Kevyt kuin kivi. Sata kiloa olalla ja vielä hymyilyttää. Vasta 16-vuotias Jere Ilvonen on matkalla kohti Maailman Vahvin Mies -kilpailuja.­

Jeren nuoresta iästä johtuen kaasupoljinta ei ole vielä poljettu pohjaan asti. Ensimmäiset, tavoitteelliset treenikuukaudet on edetty maltillisin tavoittein, vaikka lähtötaso oli välittömästi huikean kova.

– Syksyllä tulee vuosi täyteen, kun olemme säännöllisesti treenanneet. Aiemmin pojat olivat mukanani salilla vain lauantaisin. Opettelimme juttuja, ja treenasimme syvät lihakset kuntoon ennen kuin mitään harjoitteita alettiin tehdä. Tulokset ovat olleet huikeita, Marko-isä kehaisee.

Pelkästään nuoren miehen harjoituksien katsominen saa huokaisemaan tuskasta. Alkulämmittelyssä käytettävä 85-kiloinen hiekkasäkki nousee Jeren syliin kuin pikkulapsi.

– Jere on superlahjakkuus. Minullakin on salihistoriaa yli 30 vuotta, enkä missään ole nähnyt vastaavaa. Jotkut miehet, jotka pystyvät samoihin tuloksiin, ovat treenanneet kymmeniä vuosia.

Tukkipunnerruksesta lisää voimaa olkapäihin. Jere harjoittelee perinteisiä voimamieslajeja kotisalillaan kolmesti viikossa.­

Toistaiseksi isän tulokset ovat vielä hieman pojan saldoja kovempia, mutta nykyisellä kehitystahdilla sukupolvenvaihdos on odotettavissa hetkenä minä hyvänsä.

– Vielä olen vähän edellä, mutta en tiedä kauanko. Kohta perävalot näkyvät, ja Jere menee menojaan.

Tulokset puhuvat puolestaan. Ikäistensä voimatasoon nuorukaisen tekemisiä on turha verrata. Vertailukohtaa täytyy etsiä huomattavasti iäkkäämmistä ja kokeneemmista voimailijoista.

– Jere veti 15-vuotiaana 210 kiloa maasta, penkkasi 120 kilolla ja kyykkäsi 170 kiloa. Kivet ovat oma maailmansa. Niitä nostellessa kineettiset lihasketjut työskentelevät ja tuottavat kokonaisvoimaa. Jerellä on ääretön rutistusvoima, se kumpuaa syvältä ja näkyy kivien kiloissa. Olemme jo tilanneet salille isomman, 180-kiloisen kiven, jolla pääsemme pian jumppaamaan.

Jokaisella nuorella urheilijalla lienee aina joku, jota katsoa ylöspäin – niin Jerelläkin. Idolien tekemiset kiinnostavat ja motivoivat yrittämään yhä kovempia tuloksia.

– Oma isä on tietysti lähin esikuva, ja sitten seuraan myös maailman vahvimpia, mutta en juuri paljon muita, Jere nyökkää.

Tässä kohtaa on tehtävä selvä pesäero suosittuihin fitness-kilpailuihin, joissa kilpailija on nälkäkuurin jälkeen saatu näyttämään mahdollisimman kireältä. Voimamieskilpailuihin laihdutus ei kuulu, sillä lajissa ei ulkonäköä arvostella – vain voima ratkaisee.

– Bodaus on aivan eri laji. Showlihasten on tarkoitus näyttää isoilta ja kireiltä, ja vahvoja tulee sieltäkin. Muutamat ovat käyneet kokeilemassa voimamieskisoja, mutta eivät ole pärjänneet. Tässä lajissa kyse on voimasta ja tekniikasta – lihas on vain sivutuote. Kautta historian voimamiehet ovat olleet isokokoisia, raamikkaita ja romuluisia. Muutamia poikkeuksiakin on, mutta harvinaisuuksia he ovat, huomauttaa Marko Patteri.

Isän tuella. Jeren isä Marko on toiminut poikansa tukena ja valmentajana alusta saakka, ja valvoo jokaista harjoitusta.­

Tavoite. Se on Jerellä kristallinkirkkaana mielessä. Matka kovimmille kisa-areenoille on vielä pitkä, mutta vahva lähtötaso ja kova into tarkoittavat, että kyse on lopulta vain järjestelmällisestä työn teosta ja kokemuksen kartuttamisesta.

– Janne Virtanen voitti viimeisimpänä suomalaisena Maailman vahvin mies -tittelin vuonna 2000. Jeren täytyy ensin saada hieman ikää ja kisakokemusta lisää, mutta uskon että kymmenen vuotta kun mennään eteenpäin, niin hän on siellä kisailemassa. Jos ei silloin vielä palkintosijoista kilpailemassa, niin ainakin tasoa kokeilemassa. Keski-ikä kilpailuissa on 30 ikävuoden hujakoilla, vaikka muutamia nuoriakin lupauksia on käynyt näyttämässä osaamistaan.

Syy siihen, ettei Jouko Aholan (1999) ja Virtasen jälkeen ole mestaruutta Suomeen tullut, on erittäin yksinkertainen.

– Avoimessa sarjassa kilpailijoilta uupuu perusvoimaa. Sitä täytyy olla paljon – niin että maastavedossa saa 400 kiloa raakana ja penkiltä 250 kiloa. Vaikka lajiosaaminen on huippua, niin ilman perusvoimaa siellä ei pärjää. Se antaa myös anteeksi teknistä suorittamista.

Nuoret tarvitsevat ruokaa tavallisestikin paljon, mutta tavoitteellista voimamiesurheilua harrastavat sitäkin enemmän.

– Emme ole kaloreita laskeneet. Pojat syövät hyvin, sillä heidän äitinsä on ammatiltaan kokki. Energiaa riittää jokaiseen treeniin. Eineksiä ei toki syödä, vaan pelkästään hyviä ruoka-aineita.

Patterin perheessä tietotaitoa voimailu-uralla etenemiseen löytyy siihen malliin, että siitä Jeren eteneminen suurta unelmaansa kohti ei jää kiinni.

– Treenaamme kolmesti viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Nyt olemme tehneet lajitreenejä ja puntteja sekaisin, mutta ensi vuonna pilkomme harjoittelua hieman järkevämmäksi, ja lisäämme treenikertoja yhdellä. Joka kolmas viikko on kevyt viikko, jolloin annamme hermoston palautua. Olen itse hieroja ammatiltani, joten pojat saavat parin viikon välein myös hierontaa, jotta lihakset ottavat treenit vastaan.

Vanha totuus on, että urheilija ei tervettä päivää näe. Se pitää ikävän hyvin paikkansa myös voimamiesurheilussa. Riskit pyritään minimoimaan huolellisella valmistautumisella.

– Hyvä alkulämpö on todella tärkeä. Kropan pitää olla lämmin päästä varpaisiin ennen kuin teemme mitään. Lajit ovat tosi raakoja ja jänteet kovilla. Pyrimme huolellisuuteen joka treenissä, ettei tule repeämisiä.

Ei tunnu missään. Jere Ilvonen nappasi alkulämmittelyn jälkeen 120-kiloisen hiekkasäkin syliinsä kuvaa varten.­

Jere Ilvonen

Ikä: 16 vuotta

Paino: 130 kiloa

Pituus: 198 cm

Asuinpaikka: Ylöjärvi

Kilpailudebyytti: Omalla salilla, Ylöjärvellä 26. syyskuuta. Jere osallistuu kilpailussa aloittelijana suoraan miesten sarjaan.

Vuonna 2021 Jeren tavoite on osallistua SM-kilpailuihin ensimmäisenä alaikäisenä kilpailijana Suomen vahvin mies -kilpailun historiassa.

Myös isä Marko ja 13-vuotias pikkuveli Jesse treenaavat voimailua säännöllisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?