Varusmies Patrik Hägg täräyttää syyn nuorten miesten rapa­kunnolle: ”Jos asutaan vaikka kaupungissa, niin...” - Urheilu - Ilta-Sanomat

Varusmies Patrik Hägg täräyttää syyn nuorten miesten rapa­kunnolle: ”Jos asutaan vaikka kaupungissa, niin...”

Kainuun prikaatin varusmiehet pohtivat, miksi nuorten miesten kunto laskee.

Varusmiesten keskimääräiset cooper-tulokset ovat heikentyneet selvästi.­

3.9. 6:05

Kajaanissa varusmiespalvelustaan Pohjan pioneeripataljoonan 1. pioneerikomppaniassa suorittavat alikersantti Tuukka Härkönen ja pioneeri Patrik Hägg ylsivät Cooperin testissä molemmat yli 2400 metrin. Tammikuussa palvelukseen astunut Härkönen askelsi hieman päälle 2500 metriä ja heinäkuussa palveluksen aloittanut Hägg 2430 metriä.

– Aliupseerikoulussa oli välillä kunto kovilla, mutta ihan hyvin täällä on pärjännyt. Ennen armeijaan tuloa en varsinaisesti harrastanut liikuntaa, mutta hyötyliikuntaa lumitöiden ja muiden hommien merkeissä tuli tehtyä, kajaanilainen Härkönen kertoo.

Alajärveltä kotoisin oleva Hägg kertoo pärjänneensä kunnon puolesta ok, mutta tiukkaa on väliin ollut.

– On täällä pärjätty, vaikka ei se ole helppoa ollutkaan. Aika lailla kylmiltään tulin armeijaan, pioneeri tunnustaa.

IS uutisoi keskiviikkona, että suomalaisten nuorten miesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan. Vuonna 2019 varusmiespalveluksensa aloittaneet miehet juoksivat ensimmäistä kertaa Cooper-testissä keskimäärin alle 2 400 metriä.

Samaan aikaan nuorukaiset lihovat. Viime vuonna varusmiesten keskimääräinen paino oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 78 kiloa, vaikka pituus on pysynyt samana.

Patrik Hägg muistuttaa, että pohja nuorten miesten heikoille Cooper-tuloksille ja ylipainolle rakennetaan vuosikausia ennen armeijaan tuloa.

– Jos asutaan vaikka kaupungissa, niin viisivuotiaan lapsen on vaikea siellä mennä yksin ulos leikkikentälle. Jos vanhempi ei halua lähteä mukaan ulos, niin annetaan se pelikonsoli lapselle käteen. Sitten totutaan siihen, että vietetään aikaa pelaten, eikä lähdetä ulos lainkaan, Patrik Hägg pohtii.

– Pitää muistaa, että olosuhteet ja elintavat tämän ja esimerkiksi 1970-luvun välillä ovat pitkään ja monella eri tasolla muuttuneet. Tämän päivän heikkokuntoisuus on vain jäävuoren huippu. Ongelmia tarkkaillessa katseet pitäisi suunnata kauas menneisyyteen, pioneeri Hägg jatkaa.

Pelialaa opiskellut Härkönen on vaihtanut vapaa-aikana pelaamista musiikkiin. Pelaaminen on kyllä tuttu juttu.

– Opiskellessa oli pakko istua koodaamassa ja pelejä suunnitellen. Vapaa-aikana olen viime vuosina enempi suuntautunut musiikkipuolelle. Parin viikon aikana tulee pelailtua ehkä pari tuntia, Härkönen arvioi.

Puolustusvoimia on mainostettu Suomen suurimpana kuntokouluna. Palvelus on fyysisesti rasittavaa, mutta osalla porukasta riittää virtaa myös vapaa-aikana.

– Meillä on täällä Kainuun prikaatilla myös todella hyvät liikuntamahdollisuudet vapaa-aikana. Jos koronatilanne olisi mahdollistanut, niin meillä on täällä systeemi, jossa tietty määrä 45 minuutin liikuntasuorituksia vapaa-ajalla tehtynä tuo yhden vuorokauden kuntoisuusloman. Nyt koronan takia se ei ole käytössä, Härkönen harmittelee.

– Oma kunto on paljon parempi kuin ennen armeijaa. Nyt jaksaa paljon paremmin tehdä hommia, Härkönen jatkaa.

Samoilla linjoilla on myös pioneeri Hägg. Kunto on noussut kohisten.

– Kyllä täällä on kunto noussut selvästi. Mutta jos oikeasti halutaan saada ihmiset pitämään kunnostaan huolta, niin pitää muuttaa yhteiskunnassa asenteita liikuntaa kohtaan, Patrik Hägg pohtii.

Tuukka Härkönen (vas.) ja Patrik Hägg suorittavat varusmiespalvelusta Kainuun prikaatissa.­

Kainuun prikaatin koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, majuri Risto Heikkinen on työskennellyt varusmiesten parissa 1990-luvulta lähtien. Kokenut upseeri muistuttaa, että varusmiesten joukossa on yhä myös todella kovakuntoista porukkaa.

– Edelleen meiltä löytyy todella hyväkuntoista urheilullista porukkaa. Se mikä on muuttunut, on se, että huonokuntoisia on enemmän kuin aiemmin. Tämä muutos on tapahtunut pikku hiljaa, majuri Heikkinen toteaa.

Internet, some ja nettipelaaminen on astunut vahvasti nuorten elämään 2000-luvulla. Kuitenkin jo 1990-luvun puolella aloitettiin saapumiserien jakaminen tasoryhmiin kunnon perusteella.

– Jos saapumiseriä ei jaettaisi tasoryhmiin liikunta- ja marssikoulutuksen osalta, niin huonokuntoiset joutuisivat liian koville ja tulisi paljon palveluksen keskeytyksiä. Vastaavasti hyväkuntoisille koulutus olisi liian helppoa, eikä se veisi heitä eteenpäin, Heikkinen kertoo.

Varusmiesaines on Heikkisen kokemuksen perusteella muuttunut myös muuten kuin juoksukunnon ja painon osalta. Ja kaikessa ei olla menty huonompaan suuntaan.

– Nuorten ihmisten tietotekniset taidot ovat parantuneet. Varusmiehet ovat myös paljon avoimempia ja keskustelevampia, kuin mitä he olivat 1990-luvulla, kokenut sotilas vertailee.

Fyysisen kunnon parantaminen ennen varusmiespalvelukseen astumista kannattaa aina. Ja sieltä paljon manatusta netistä löytyy apua kuntoilun aloittamiseen.

– Ehdottomasti kestävyyttä ja lihaskuntoa kannattaa treenata ennen palvelukseen astumista. Puolessa vuodessa ehtii parantaa paljon kuntoaan. Netistä löytyvässä MarsMars-sovelluksessa on valmiita harjoitusohjelmia alokkaiksi tuleville, majuri Risto Heikkinen vinkkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?