Tapio Suominen sai lääkärin tutkimuksista pelottavan tuloksen – CPAP toi avun - Urheilu - Ilta-Sanomat

Olli Lindholmin kuolema sai Tapio Suomisen hakemaan apua – lääkärin tutkimuksista pelottava tulos: ”Siitä voi jokainen päätellä...”

Tapio Suominen oli joka yön joka tunnista 40 minuuttia ilman happea. Pieni laite yöpöydällä muutti kaiken.

Tapio Suominen esittelee uniapnean hoitoon tarkoitettua maskia kotonaan.­

8.8. 7:07

Mies kuin Hannibal Lecter.

Urheiluselostaja Tapio Suominen, 56, vertaa itseään Uhrilampaat-elokuvan legendaariseen, Anthony Hopkinsin näyttelemään päähahmoon asetellessaan kuvausta varten kasvoilleen uniapneaa hoitavan CPAP-laitteen kasvomaskia.

Viime vuoden loppupuolella Suomisen vitsit olivat useistakin syistä vähissä. Unenlaatu oli romahtanut, ja viikon useimpina aamuina mies keräili itseään sohvannurkassa kahvimuki kädessä todella pitkään saadakseen päivänsä käyntiin. Krooninen väsymys kulki seuralaisena koko valveillaoloajan.

– Olo oli sellainen, että motivaatio liikkua ja kuntoilla oli aika nollissa, Suominen sanoo ja taputtaa vatsaansa, josta aikoo tulevina kuukausina häivyttää ruokavalion, tipattomuuden ja liikunnan kombinaatiolla noin 10 kiloa ylimääräistä.

Suominen tiesi, että hänen Tampereen-vuosien hyvä tuttunsa ja ikätoverinsa, puolitoista vuotta sitten äkillisesti menehtynyt muusikko Olli Lindholm oli sairastanut viimeiset vuotensa uniapnea-nimistä ylähengitysteitä ahtauttavaa sairautta, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia, enemmän tai vähemmän.

– Ollin kuolema oli yksi syy siihen, että halusin selvittää, kärsinkö samasta sairaudesta. Pahimmillaan heräsin melkein tukehtumisen tunteeseen, jalat täristen, Suominen muistelee.

Hän sai julkisesta terveydenhuollosta lähetteen erikoislääkärille. Unirekisteröintitutkimuksen tulos säväytti ja pelästytti:

– Anturit kertoivat koruttomasti, että unenaikaisia hengityskatkoksia oli joka tunnin aikana noin sata. Olin siis hengittämättä ja aivot ilman happea joka tunnista noin 40 minuuttia. Siitä voi sitten jokainen päätellä unen laatua.

Tapio Suominen sai uniapneadiagnoosin.­

Diagnoosi kuului: vakava uniapnea ja CPAP-laite heti käyttöön. Suominen on kertonut sairaudestaan ja sen hoidosta avoimesti sosiaalisessa mediassa. Motiivi suostua haastatteluunkin oli selvä:

– Sairaudesta ja sen hoidosta pitää poistaa kaikki stigma. Ne ovat suuria ihmisjoukkoja koskevia arkisia asioita, joista pitää puhua täysin arkisella tasolla. Laite on kahdessa kuukaudessa kohentanut elämänlaatuani enemmän kuin uskalsin edes haaveilla. Nyt aion kantaa oman korteni kekoon pudottamalla painoa, mikä lievittää uniapnean oireita.

Suominen kertoo haastattelua edeltäneenä yönä nukkuneensa laadukasta unta 8,5 tuntia. Haastattelun jälkeisenä yönä sitä kertyi peräti 12 tuntia.

Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa äänenkäytön ammattilaista työllistävät suosiotaan rajusti kasvattavien äänikirjojen äänittäminen sekä JJK:n jalkapallo-otteluiden selostaminen sanomalehti Keskisuomalaisen nettitelevisioon.

– Alkuun huomasin, että kun laite puhaltaa ylipaineella ilmaa kurkunpäähän koko yön, olin aamuisin kuin legendaarinen raspikurkku Harri Marstio. Se vähän huolestutti, mutta ääni sopeutui siihen. Asia ei ole enää ongelma.

Tapio Suominen kuvattuna viime vuonna Urheiluhullu-elämäkertansa ilmestyessä.­

Jokin aika sitten syyttäjä kertoi, että Suominen ei saa rattijuoppoussyytettä, joka olisi ollut jo kolmas. Rikosepäily todettiin kuitenkin aiheettomaksi, ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

– Potentiaalisella työrintamalla asian uutisointi ei tietenkään ollut mikään riemu-uutinen. Olin luopunut auton alkolukosta, koska se kustantaa noin satasen kuussa. En luovu enää; ne sataset on äkkiä tienattu, Suominen sanoo.

Olli Lindholmin kuolema räjäytti lähetteiden määrän

Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan uniapneasta kärsivä joukko on suuri: keski-ikäisistä miehistä noin 17 ja naisista noin 9 prosenttia. Sairaus liitetään yleensä potilaan ylipainoon, ja terveydenhoidon ensimmäinen ohje monesti onkin pysyvä painonpudotus. Samoin ohjeistetaan mahdollisen tupakoinnin välittömään lopettamiseen.

Keuhkosairauksien erikoislääkärin Eeva-Maija Niemisen mukaan asia ei kuitenkaan ole näin kategorinen:

– Olen tavannut työssäni hyvin monenlaisia uniapneapotilaita: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, normaalipainoisia ja lihavia. Noin kaksi kolmesta on ylipainoisia, kolmannes normaalipainoisia, kertoo Nieminen, joka työskentelee HYKSin Peijaksen-sairaalan keuhkoyksikön osastonylilääkärinä.

Vaikka uniapneasta kärsineitä ihmisiä on ollut ”aina”, harva muistaa kuulleensa tällaisesta sairaudesta vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Sairaus ikään kuin löytyi 1970-luvun lopulla, jolloin tehtiin ensimmäisiä tutkimuksia ja diagnooseja. Mutta se oli silloin aika tuntematon.

CPAP-laite Tapio Suomisen yöpöydällä.­

Diagnoosien määrän merkittävä kasvu liittyy useisiin asioihin: esimerkiksi väestötasoiseen lihomiseen, tietoisuuden kasvuun ja diagnoosinsaannin helpottumiseen.

– Aiemmin potilaan tuli nukkua sairaalassa niin sanotulla unipatjalla, jotta diagnoosi oli mahdollista tehdä. Diagnoosi vaati siis sairaalapaikan, joten diagnooseja tehtiin melko vähän. Nyt diagnoosin pohjana oleva unirekisteröinti tehdään potilaan kotona, omassa sängyssä, Nieminen kertoo.

Omahoidossa käytettävät CPAP-laitteet (Continuous Positive Airway Pressure) olivat aiemmin isompia ja äänekkäämpiä, nyt erittäin kompakteja. Laite pitää hengitystiet auki syöttämällä ilmaa pienellä paineella nenä- tai kasvomaskin kautta.

CPAP-hoito ei paranna uniapneaa, mutta lievittää jopa ratkaisevasti sen oireita. Kun unenlaatu kohenee, päiväväsymys ja monet muut uniapnean aiheuttamat terveyshaitat usein hellittävät. Liikunta alkaa maistua paremmalta, millä on omat myönteiset terveys- ja painonhallintavaikutuksensa.

– Huono unenlaatu liittyy esimerkiksi painon nousuun ja onnettomuusalttiuteen. Suoraan tappava sairaus uniapnea ei ole: se on väärinkäsitys. Ihmiskehossa on turvamekanismi, joka takaa nielun avautumisen, Nieminen sanoo

Puolitoista vuotta sitten äkillisesti menehtynyt Yö-legenda Olli Lindholm kertoi julkisuudessa uniapneastaan ja myös siitä, miten koki yöpöydällään olleen CPAP-laitteen kuin kosmeettiseksi haitaksi.

– Tuttua tarinaa. Mutta kun laitteeseen tottuu – siihen menee yleensä yhdestä yöstä neljään viikkoon – ja huomaa olevansa aamuisin virkeä, siitä ei enää haluta luopua, Nieminen kertoo potilaskokemustensa pohjalta.

Vaikka uniapnea ei missään nimessä ollut Lindholmin välitön kuolinsyy, ihailtu muusikko teki vielä ajasta ikuisuudessa merkittävää kansanterveystyötä.

– Hänen kuolemaansa seurasi ensin uutistulva ja sen jälkeen lähetteiden tulva. Se oli ihan selvästi havaittavissa keuhkopoliklinikoilla ympäri Suomea. Se oli tärkeää julkisuutta ja informaation jakamista tästä sairaudesta, sanoo Eeva-Maija Nieminen.

Tapio Suominen

Syntynyt: Turussa 20.2. 1964, 56-vuotias.

Asuu: Hattulassa. Eronnut, yksi aikuinen tytär.

Työura: Opiskeli Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Työskenteli Yle Urheilussa selostajana, studioisäntänä ja toimittajana 1988–2018, jolloin irtisanottiin.

Terveys: Sairastui viime vuosikymmenen alussa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, mistä puhunut julkisuudessa avoimesti.

Nyt: Työkyvyttömyyseläkkeellä. Harrastaa lukemista ja liikuntaa. Urheilulajeista seuraa mieluiten koripalloa.

Kirjallinen tuotanto: Kolumnikokoelma Tapsan takahuoneessa (2011) ja elämäkerta Urheiluhullu (kirj. Lasse Lindqvist) 2019.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?