Mobiilidata paljasti – koronasululla pysäyttävä vaikutus lapsiin: ”Ei mikään pikku juttu” - Urheilu - Ilta-Sanomat

Mobiilidata paljasti – koronasululla pysäyttävä vaikutus lapsiin: ”Ei mikään pikku juttu”

Lasten päivittäiset askelmäärät romahtivat 35 prosenttia koronapandemian aikana.

Koronaviruspandemialle oli tutkimuksen mukaan huomattava vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen.­

4.6. 11:20

Suomi otti poikkeuslain käyttöön 18. maaliskuuta. Se tarkoitti koulujen, päiväkotien ja lasten harrastusten loppumista: kouluikäiset ja sitä nuoremmat jäivät kokopäiväisesti vanhempiensa valvontaan.

Kotiin jämähteneiden lasten arki muuttui, eikä uloskaan ollut enää asiaa.

Lapsien ensipuhelimia valmistava norjalainen teknologiayritys Xplora keräsi tammi–toukokuussa dataa 40 000 suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen 5–7-vuotiaan askelmääristä vuorokauden aikana. Askeleita mitattiin ranteeseen kiinnitetyn kellopuhelimen avulla.

Kertoma on rajua: vielä helmikuussa suomalaislapset liikkuivat keskimäärin 7 558 askelta päivässä, mutta maaliskuun aikana askelmäärä laski 4 967:een.

Pudotusta tuli peräti 35 prosenttia. Norjassa askelmäärät putosivat 40 prosenttia ja Ruotsissa 32 prosenttia.

Lasten liikunta-aktiivisuus kääntyi Suomessa varovaiseen nousuun huhti–toukokuun aikana, mutta ero helmikuuhun oli edelleen merkittävä: 16 prosenttia.

Ilta-Sanomat haastatteli Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtoria Arto Laukkasta, joka pitää löydöksiä odotettuina ja loogisina.

Alle kouluikäisille lapsille ei ole hänen mukaansa määritelty askelmäärään liittyviä suosituksia, mutta aktiivisuuden prosentuaalinen romahtaminen kertoo olennaisen.

– Kouluikää lähestyvillä lapsilla ei ole vielä kehittynyt sisäsyntyisiä ja omaehtoisia liikuntatottumuksia. Liikunta-aktiivisuuden erot selittyvät lähes kokonaan ympäristön vaikutuksilla, kuten tämäkin aineisto osoittaa.

4–8-vuotiaiden lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja motorisista taidoista väitellyt Laukkanen epäilee, että koronapandemian aiheuttama muutos on ollut todellisuudessa vieläkin dramaattisempi.

– Täytyy muistaa, että juuri näinä kevään kuukausina lasten liikunta-aktiivisuus kasvaa tutkimusten mukaan jopa kolmanneksella – eli saman verran kuin se on nyt tippunut. Oikeasti koronan vaikutukset aktiivisuuteen ovat siis olleet jopa isompia kuin data näyttää.

UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari pitää aktiivisuuteen kohdistuneita muutoksia vakavina, muttei kohtalokkaina.

– Ei tämä ole missään nimessä mikään pikku juttu. Kaikki arjen ja aktiivisuuden muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, sillä herkässä kehitysvaiheessa oleville lapsille ärsykkeet ovat elintärkeitä.

Hän epäilee, ettei kodeissa ole yksinkertaisesti kyetty irrottamaan aikaa lapsille, minkä myötä tekeminen ja aktiivisuus ovat vähentyneet. Kevään edetessä ihmiset ovat vähitellen oppineet toimimaan paremmin ja tehokkaammin uusien sääntöjen kanssa – ja lapsetkin ovat löytäneet tiensä takaisin ulos.

Tommi Vasankari uskoo, että vakavilta seuraamuksilta lasten liikunta-aktiivisuuteen vältyttiin.­

– Onneksi lapset palautuvat nopeasti. Tilanne on verrattavissa vakavampaan ja pidempään sairastamisjaksoon, josta lapsi ponnistaa jo nopeasti eteenpäin, hän sanoo.

Vasankari pitää ratkaisevan tärkeänä sitä, että yhteiskunnan rattaat saatiin mahdollisimman nopeasti takaisin käyntiin. Koulut avattiin toukokuussa kahdeksi viikoksi ja lasten harrastustoimintaakin on alettu käynnistellä kesän kynnyksellä.

– Jos pudotus olisi jatkunut edelleen kesän yli ja syksyyn, sillä voisi olla jo merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Muutamien viikkojen tauko on sentään korjattavissa.

Kouluun ja harrastuksiin palaaminen antaa kehittymisen vaatimia fyysisiä ärsykkeitä, mutta sitäkin oleellisempi merkitys niillä on lasten psyykkiseen hyvinvointiin.

– Koronaviruksen vaikutukset lasten psyykkiseen hyvinvointiin ovat jopa isompia kuin me tällä hetkellä osaamme edes ajatella. Koulupäivät ja urheiluseuroissa tapahtuva liikkuminen antavat sosiaalista pääomaa, aikuisten malleja ja kaveriseuraa. Ne ovat lasten henkisen hyvinvoinnin kannalta erittäin iso asia, Vasankari muistuttaa.

Korona vaikuttaa ihmisten, myös lasten, arkeen vielä pitkään. Vasankari kuitenkin uskoo, että vakavimmilta seurauksilta todennäköisesti vältyttiin.

– Pudotus on ollut epäilemättä todella dramaattinen, mutta vielä oleellisempaa on, että aktiivisuus on jälleen noussut ja lapset ovat löytäneet takaisin liikunnan pariin. Siten vältymme pidemmän tähtäimen vakavilta vaikutuksilta, ainakin kehittyvien lasten osalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?