Kommentti: Vaikka Venäjän nöyryyttäminen on nahkapäätös, dopingpanna iskee itänaapurissa luihin ja ytimiin - Urheilu - Ilta-Sanomat

Kommentti: Vaikka Venäjän nöyryyttäminen on nahkapäätös, dopingpanna iskee itänaapurissa luihin ja ytimiin

Suomen naisjääkiekkoilijat voittivat viime vuonna olympiapronssiottelussa Venäjän riippumattoman olympiajoukkueen.

Suomen naisjääkiekkoilijat voittivat viime vuonna olympiapronssiottelussa Venäjän riippumattoman olympiajoukkueen.

Julkaistu: 9.12.2019 14:49

Muut valitsevat nyt käytännössä Venäjän edustusjoukkueet, eikä mikään voisi sattua ylpeitä itänaapureita pahemmin, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Maailman antidopingtoimiston Wadan hallitus päätti maanantaina odotetusti sulkea dopingtunkioonsa taas kerran hukkuvan Venäjän neljäksi vuodeksi urheilun suurkisoista, käytännössä olympia- ja MM-tason tapahtumista.

Komeista otsikoista saattoi saada väärän kuvan, sillä kyse on pohjimmiltaan jälleen vain Venäjän kansallistunnusten sulkemisesta, ei suinkaan kaikkien venäläisten urheilijoiden. Periaatteessa puhtautensa antidopingmielessä todistaneiden tulee päästä mukaan toimintaan ”riippumattomina venäläisinä urheilijoina”, olkoonkin, että suuren yleisön silmissä puhtaat venäläiset huippu-urheilijat ovat varmaan lähinnä mielikuvitusolentoja.

Koska Venäjän oma antidopingelin Rusada on poliittisen manipuloinnin ja väärinkäytösten takia pois pelistä edustuskelpoisuuden määrittelemisessä, itänaapuri on joutunut tilanteeseen, joka sattuu ylpeää kansaa luihin ja ytimiin.

Aivan muut tahot määrittävät nyt, ketkä venäläiset pääsevät yhteiselle hiekkalaatikolle – käytännössä siis valitsevat Venäjän olympia- ja MM-joukkueita. Vaikka Wadan päätös Venäjän mediassa tietenkin spinnataan lännen aggressiiviseksi salaliitoksi, tämä fakta uppoaa tajuntaan joka tapauksessa.

Tilanne on kafkamainen esimerkiksi nuorille urheilijoille, joiden tulisi päästä Venäjän ulkopuolelle, luotettaviksi arvioitujen testaajien luo todistamaan keinopalettinsa eettisyyttä.

Vaikka kaikkia venäläisiä urheilijoita ei suljeta ulos korkeimman tason toiminnasta, kansainvälisen yhteisön toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa. Kun venäläisten valintaseula on tihentynyt ja epäluulo vaihtunut konkreettisiksi vastatoimenpiteiksi, Venäjän kansainvälinen huippu-urheilumenestys on kääntynyt laskuun. Pyeongchangin talviolympiakisoissa 2018 ”riippumattomat venäläiset olympiaurheilijat” jäivät mitalitilastossa 13. sijalle.

Toinen asia on se, miten patrioottiset venäläisurheilijat arvottavat edustustehtävät, joissa kotimaan symbolit on kielletty. Pyeongchangissa Aleksandr Bolshunov ja Andrei Larkov tekivät 50 kilometrin hiihdon palkintojenjaossa Iivo Niskaselle seuraa farkut jalassa. Kääntyykö urheilun perinteisesti suuri merkitys venäläisten omanarvontunnolle laskuun sekin?

Saksalaisen ARD:n dopingasioihin erikoistunut toimittaja Hajo Seppelt on kuluvan vuosituhannen merkittävimpiä urheiluvaikuttajia. Venäjään kohdistuvat tutkinnat ja kurinpitotoimet alkoivat saada kierroksia hänen löytämiensä syväkurkkujen paljastuksista viitisen vuotta sitten.

Seppelt on tehnyt reportaaseja muutamien muidenkin maiden dopingkulttuurista, jota kuvaamaan sopii esimerkiksi adjektiivi rehottava. Venäläiset voivat aivan syystä kysyä, miten on mahdollista, että esimerkiksi Kenian kansallislaulu yhä raikaa, kun valioluokan mailerit tai kestävyysjuoksijat ovat selvittäneet välinsä arvokisafinaalissa. Maa on veridopingin mekka. Tai miten dopinginkäyttöä valvotaan Karibian maissa, tai suuressa mitassa Yhdysvalloissa?

Siinä missä Venäjän kimppuun lopulta päästiin maan korruptoituneen järjestelmän kautta, Kenian ja muutamat muut dopingparatiisit lienee pelastanut juuri se, ettei ole järjestelmää. Käärmeen päätä ei päästä lyömään poikki.

Yhtä relevantisti Venäjällä voidaan hämmästellä, miksi olympialiike ja kansainväliset lajiliitot yhä suorastaan mielistelevät tahoja, jotka eivät Wadan kanssa halua olla missään tekemisissä alun perinkään. Siis sellaisia kuin jääkiekon NHL tai koripallon NBA.

Tuoreimmat osastosta