Lahtisen kolumni: Liikuntarahoitus vain huippu-urheilulle! - Urheilu - Ilta-Sanomat

Liikuntarahoitus vain huippu-urheilulle!

Kolumnisti Jukka Lahtinen pohtii, mitä hän tekisi, jos saisi olla diktaattorina Suomen urheilussa ja tavoitteena olisi olympiamenestys. Ensimmäiseksi hän keskittäisi koko liikuntarahoituksen vain huippu-urheilulle. Lahtisen kuusikohtainen ohjelma takaisi, että Suomi olisi oikeasti paras Pohjoismaa 2024 tai 2028.

6.7.2014 10:00

Luin muutama päivä sitten Brittein saarten huippu-urheiluorganisaation (UK Sport) uutisia maan valmistautumisesta Rio de Janeiron 2016 olympiakisoihin. Neljän vuoden aikana maa satsaa valmistautumisen yli 270 miljoonaa puntaa eli yli 300 miljoonaa euroa. Suurimmat tukea saavat lajit ovat soutu, yleisurheilu, pyöräily ja purjehdus, jotka kaikki saavat julkista tukea noin 30–40 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

Brittien tavoite on kunnianhimoinen: voittaa enemmän mitaleja kuin edellisissä, omissa kisoissaan. Yksikään maa ei ole tähän aikaisemmin pystynyt. Brittien tukikriteerit ovat todella kovat, eikä demokratialla ei ole sijaa. Tätä uutista lukiessa mietin, millaista olisi olla diktaattorina Suomen urheilussa.

Tavoitteeksi asettaisin saman kuin Humu-ryhmä aikoinaan: olla paras Pohjoismaa olympiamenestyksellä mitaten. Se on iso haaste, koska Norja on talvikisoissa yksi maailman parhaista maista (Sotshissa 26 mitalia). Myös Ruotsi oli hyvä (15). Lontoossa parhaat Pohjoismaat olivat Tanska (9 mitalia) ja Ruotsi (8). Eli Pohjoismaiden parhaaksi nouseminen edellyttää kaksista kisoista yhteensä noin 30 mitalin voittamista.

Suomen saalis Lontoosta ja Sotshista oli yhteensä kahdeksan mitalia. Parannettavaa on todella paljon, eikä 2020 ole realistinen tavoite. 2024 tai 2028 voisi olla.

ENSIMMÄISENÄ KOKO liikuntarahoitus pitäisi keskittää vain huippu-urheiluun. Ainoaksi rahanjakoperusteeksi pitäisi asettaa kansainvälinen menestys. Samalla valtiontuki pitäisi osoittaa suurimmaksi osaksi suoraan lajien valmennukseen. Olympiakomitea tarvitsisi lajien erityistukemista varten nykyistä kaksi kertaa enemmän valtiontukea.

Huippu-urheilulle kohdentuva valtionapu nousisi näin 22 miljoonaan euroon. Muistettakoon, että Kansallisoopperan saama valtiontuki on 38 miljoonaa euroa. En usko, että lasten tai aikuisväestön liikkuminen vähenisi lainkaan. Parantunut huippu-urheilumenestys toisi lisää yhteistyökumppaneita.

Toisena muutoksena järjestäisin parhaat urheilijat ja valmentajat samoille paikkakunnille. Keskustelin kevättalvella uinnin päävalmentajan Bo Jacobsenin kanssa. Hänen on vaikea ymmärtää, miksi osa edustusuimareista asuu edelleen kotipaikkakunnillaan, vaikka valmentautumisen kannalta olisi parempi harjoitella muiden maan parhaiden kanssa. Lentopallo on pystynyt kokoamaan nuorten maajoukkueet Kuortaneelle.

Britannian olympiapurjehdusta tuetaan tällä olympiadilla yli 30 miljoonalla eurolla.

Nykyinen valmennuskeskus- ja urheiluakatemiajärjestelmä on valtakunnallisena liian laaja. Pääkeskuksia pitäisi olla vain 5–6, jolloin muut toimisivat alueellisina nuorten urheilijoiden kehitysyksiköinä.

KOLMANNEKSI TEKISIN maailman johtavien valmennuskeskusten kanssa pitkäkestoiset yhteistyösopimukset, joiden turvinsuomalaisurheilijat voisivat valmentautua maailman parhaissa olosuhteissa ja maailman parhaiden kanssa. Kun tavoitteena on menestyä parhaita vastaan, niin on tiedettävä miten nämä harjoittelevat. Nyt kesäkisajoukkueestamme vain osa pääsee edes kilpailemaan parhaita vastaan ennen olympiakisoja. Talvikisajoukkueemme taas kilpailee koko ajan parhaita vastaan ja osittain tästä syystä menestyykin paremmin.

Neljänneksi järjestäisin huippuvalmentajille tilaisuuden kehittää itseään edellä mainituissa valmennuskeskuksissa lajinsa parhaiden asiantuntijoiden, valmentajien ja tutkijoiden kanssa.

Viidenneksi edellyttäisin kansainvälistä rekrytointia, kun merkittävimpiä valmennuksen johtotehtäviä täytetään. Maailmalla on noin 10 urheilun huipputason rekrytointiyritystä, joiden kautta on mahdollisuus löytää maailmanlaajuisesti osaajia kaikkiin lajeihin ja tehtäviin. Kun Uusi Seelanti rekrytoi vuonna 2012 uuteen huippu-urheiluorganisaatioonsa johtajia, se tehtiin täysin globaalisti. Hakijoita oli noin 200 per tehtävä useista kymmenistä maista.

Kuudenneksi satsaisin lajeihin, joissa voi voittaa paljon mitaleja. Satsausta yleisurheiluun, uintiin, kamppailulajeihin ja voimistelulajeihin tulisi lisätä merkittävästi. Kun Brasilia asetti tavoitteeksi olla omissa kisoissaan kymmenen parhaan maan joukossa, niin lajisatsaukset tehtiin juuri määräperiaatteella. Missä on saatavissa paljon mitaleja, sinne pitää mennä.

Demokratia on hyvä asia, mutta se ei toimi huippu-urheilussa.

Urheilusanomat 27/2014

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?