Timo Seppälä: Tunnustus vahvistaa epäilyt

Julkaistu:

Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän mukaan Myllylän tunnustus vahvistaa epäilyjä hiihdon järjestelmällisestä dopingista.

Epäilyt heräsivät Lahden MM-hiihtojen käryjen jälkeen.

Maastohiihdon järjestelmällisestä dopingista alkoi tulla viitteitä Lahden MM-hiihdoissa 2001, kun kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni kielletyn Hemohes-plasmanlaajentajan käytöstä. Jo Lahden käryjen jälkeen selviteltiin, käyttivätkö hiihtäjät Hemohesia peittääkseen vahvempien aineiden, kuten epon, käytön. Näyttöä siitä ei silloin saatu, eikä kukaan suomalainen ollut jäänyt kiinni epo-testeissä.

Joka tapauksessa Myllylä on ensimmäinen maastohiihdossa menestynyt suomalainen, joka on tunnustanut epon käytön. STT:n tietojen mukaan Myllylä ei tutkinnassa kertonut, koska hän käytti epoa. Erytropoietiini-hormonilla pyritään parantamaan elimistön hapenottokykyä, mikä on hiihdon kaltaisissa kestävyyslajeissa merkittävä tekijä.

STT ei tavoittanut Myllylää tiistaina.

Myllylän tunnustuksen sisältävä vyyhti alkoi purkautua toissa kesänä, kun entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö kertoi suomalaisessa maastohiihdossa olleen laajamittaista ja järjestelmällistä dopingin käyttöä. Kyrön kevään ja kesän 2008 lausunnot johtivat keskusrikospoliisin lisätutkintaan, johon Myllylän tunnustus liittyy.

Testistä ei pelkoa 1990-luvulla

Myllylän uran kulta-ajat osuivat 1990-luvun loppuvuosiin. Hän voitti ensimmäisen arvovoittonsa vuonna 1997 Trondheimin MM-kisoissa, joissa hiihti kultaan 50 kilometrillä. Seuraavana vuonna Naganon olympialaisista heltisi yksi kultamitali, ja Myllylän MM-menestys jatkui 1999 Ramsaussa kolmella kultamitalilla.

Jos Myllylä käytti epoa arvokisavoittojensa vuosina, hän saattoi tehdä sen varsin huoletta, sillä testeissä aine ei näkynyt. Seppälän mukaan epo-testi on ollut luotettava vasta noin viisi vuotta.

- Testi tehtiin vasta Sydneyn 2000 kesäolympialaisiin, Seppälä sanoi tiistaina STT:lle ja arvioi, että 1990-luvulla pelkoa kiinnijäämisestä ei ollut.

Tuore tunnustuskaan ei vaikuta Myllylän mitaleihin, sillä Seppälän mukaan dopingrikkomus vanhenee kahdeksassa vuodessa.

- Tietysti tässä on monia aspekteja. Kansainvälisesti tulee varmaan keskustelua siitä, mitä pitää tehdä. Onko esimerkiksi kansainvälisellä lajiliitolla mahdollisuus tehdä jotain, vaikka poistaa mitaleja. Ne ovat hyvin juridisia asioita, Seppälä sanoi.

Lahdesta alkoi alamäki

Myllylän uran jyrkkä alamäki alkoi MM-Lahdesta 2001, kun miesten viestikullan juhliminen vaihtui dopingkäryyn. Viime vuosina Myllylä on ollut enemmän otsikoissa alkoholin aiheuttamien ongelmien takia kuin hiihdon merkeissä, vaikka hän onkin aloitellut uraa hiihtokisojen teknisenä valvojana.

Myllylän lisäksi Lahdessa jäivät kiinni miehistä Janne Immonen, Jari Isometsä ja Harri Kirvesniemi sekä naisista Milla Jauho (nykyinen Saari) ja Virpi Kuitunen. Heistä uraansa jatkaa enää Kuitunen, joka palasi kilpaladuille vuonna 2003 kärsittyään kahden vuoden kilpailukiellon Hemohes-kärystä.