Jossain päin Keski-Ukrainan metsiä entinen vapaa-ajan leirikeskus on muutettu sotilastukikohdaksi. Täällä kymmenet entiset vangit asuvat puutaloissa ja nukkuvat vanhoissa neuvostoaikaisissa vieterisängyissä.
Vain muutama päivä aiemmin he ovat liittyneet osaksi Ukrainan armeijaa, tarkemmin sanottuna osaksi pataljoonaa, joka tunnetaan kutsumanimellä 1. Da Vinci -pataljoona.
Palatsh-kutsumanimellä esiintynyt entinen vanki tähtää taisteluharjoituksessa. Hänen tatuoinnissaan lukee: Vain jumala on tuomarini.
Värvätyt on vapautettu vankilasta erilaisilla rikosrekistereillä. Taustallaan heillä on tappoja, ryöstöjä, pahoinpitelyjä, petoksia, huumeiden ja aseiden hallussapitoa ja sotilaskarkuruuksia.
Da Vinci -pataljoona aikoo luoda entisistä vangeista uuden, erillisen komppanian. Sotilaan peruskoulutuksen jälkeen heidät siirretään sopiviin taisteluyksiköihin tarpeidensa ja taitojensa mukaan. Yksiköissä he voivat saada lisäkoulutusta.
Da Vinci- pataljoonan vankisotilaat näyttivät harjoituksen päätteeksi kouluttajalle, että aseen lippaassa ja patruunapesässä ei enää ollut luoteja.
Vankien värväys tuli mahdolliseksi uudella lailla toukokuun alussa, ja sen jälkeen jo tuhansia ukrainalaisvankeja on vapautettu ehdonalaiseen vastineeksi armeijaan liittymisestä.
Laki poissulkee murhaajien, kansallista turvallisuutta vaarantaneiden, seksuaalirikollisten sekä terrorismista tuomittujen rekrytoinnin. Vankilan portti ei myöskään aukea, jos on surmannut lainvalvojan tai sotilaan, syyllistynyt vakavaan korruptioon tai liikennerikkomukseen, jossa on kuollut ihmisiä.
Ljolik, Psih ja Palatsh värväytyivät armeijaan suoraan vankilasta sen jälkeen, kun se tuli mahdolliseksi. Ukraina seurasi vankien rekrytoinnissa Venäjää, joka alkoi värvätä vankeja jo huomattavasti aiemmin palkka-armeija Wagneriin ja myöhemmin myös vakinaiseen armeijaan.
Jos vankilasta armeijaan värvätty pakenee, hänen tuomioonsa lisätään 8–10 vuotta.
Ennen värväytymissopimuksen allekirjoittamista armeijan henkilöstö haastattelee ehdokkaat. Heille tehdään myös lääkärintarkastus. Vasta sitten oikeus voi tehdä päätöksen ehdonalaiseen pääsystä.
Vankien on läpäistävä lääkärintarkastus. Sotilaskoulutuksen ohessa heidän on kohotettava myös kuntoaan koulutusleirillä.
Ukrainan parlamentin puolustusvaliokunnan jäsenen David Arahamian mukaan vankiloissa istuu arviolta 15–20 000 henkilöä, jotka on mahdollista lain puitteissa rekrytoida armeijaan.
Vertailun vuoksi, Ukrainan armeijan kokonaisvahvuudeksi on julkisuudessa kerrottu 800 000.
Ensiapukoulutus on keskeinen osa ex-vankien leiriä.
Ehdonalaiseen vapautettujen värväyssopimuksessa on yksi poikkeus. Heitä valvotaan tehostetusti eikä yksikköä ole mahdollista jättää ensimmäisen 12 kuukauden aikana.
Kaikki muu, kuten palkka ja erilliset taistelukorvaukset ovat samoja kuin tavallisilla sopimussotilailla.
Asekoulutusta leirillä.
Värvätyt saavat liikkua vapaasti tukikohdassa. Vain yksi sotilaspoliisi valvoo heitä. He saavat käyttää kännykkää, käydä kaupassa tai postissa kerran päivässä.
Maanantaista lauantaihin he kohottavat kuntoaan, saavat sotilaan asekäsittely- ja taktiikkakoulutusta sekä ensiaputaitojen harjoitusta. Sunnuntai on vapaapäivä.
Sunnuntai oli lepopäivä koulutuksesta. Vierailevat toimittajat saivat keskustella ex-vankien kanssa vapaasti eikä heitä valvottu. Moni kertoikin avoimesti tarinansa.
Ilta-Sanomien avustaja kohtasi 38 rekrytoitua metsätukikohdassa. Jotkut oli vapautettu jo viikkoja aiemmin, jotkut olivat saapuneet vasta edellisenä yönä.
Tukikohdan tarkempaa sijaintia tai haastatteluhetkeä ei saanut paljastaa turvallisuussyistä. Toimittajat saivat viettää aikaa ex-vankien kanssa kahden, ilman upseereja ja ilman erityistä valvontaa. Heistä ei käytetä haastatteluissa oikeaa nimeä.
Vankisotilaat söivät yhdessä, harjoittelivat, ja kävivät uimassa metsälammessa.
Ja he myös puhuivat.
Vangit ruokailivat yhdessä ja saivat liikkua leirissä vapaasti.
Eri-ikäisillä ex-vangeilla oli edessään viiden viikon rankka koulutus, jota seuraisi lyhyt taisteluharjoitus. Ja sitten matka rintamalle.
Komppanian päällikkö, kutsumanimeltään Palkin, selitti heti ensitapaamisessaan vankisotilaiden kanssa, mitä sitten tapahtuisi.
– Kaikki taistelevat. Ja haluan sanoa, että helvetin moni kuolee. Kerron vain totuuden. Taisteluista tulee vitun kovia. Kohtaatte paskaa, hiekkaa, sokeria … ja paljon verta. Siinä kaikki. Levätkää nyt.
Komentaja kertoi avoimesti, mihin ex-vangit ovat joutumassa. Venäjällä vankiloista rekrytoidut ovat useiden raporttien mukaan saaneet vain pikakoulutuksen, jonka jälkeen heidät on heitetty etulinjan ”lihamyllyyn”. Vastaavasta ei ole ollut toistaiseksi tietoja Ukrainassa.
Metsä oli hikinen kesän kuumuudessa, ja linnut lauloivat äänekkäästi. Lämmin sade lisäsi kuuman tunnetta.
Vain metsän järvi tarjosi hetken viilennystä.
Vangit saivat Ukrainan kuumaan kesään viilennystä metsän keskellä olevassa järvessä.
Tyyneyden rikkoivat kuitenkin vankien karut tarinat siitä, miten he olivat päätyneet palvelemaan Ukrainan armeijassa.
Serhi, 21, huumeiden hallussapito
Iltapäivän tauon aikana Serhi kalasti järvellä. Hän saapui yöllä leiriin eikä ollut saanut vielä taistelijanimeä. Serhi oli tuomittu viideksi vuodeksi vankeuteen, mutta nyt hän on sotilas.
Serhi oli juuri saapunut vankilasta koulutusleirille.
– Polttelin aiemmin ruohoa ja ryyppäsin. Sain ehdollisen tuomion. En ilmoittautunut valvojalle. Siitä se lähti, Serhi kertoo naureskellen.
– Olin vankilassa puoli vuotta, jäljellä oli neljä ja puoli. Mieluummin menen sotaan, koska siellä (vankilassa) olen hyödytön. Täällä pystyn sentään tekemään jotain.
Udav, kuolemantuottamus
– Kuristin appiukkoani ja aiheutin kuoleman. Meillä oli ollut riitaa jo kolme vuotta. Käytin liikaa voimaa, ja hän alkoi tukehtua. Soitin ambulanssin. Siinä se, Udav kertoo omasta taustastaan.
Udav kertoo saaneensa teostaan myös taistelijanimensä Boa.
Udav toimi ensiapukoulutuksen kohteena, kun hänelle asennettiin ensisidettä.
Udav kärsi 8 vuoden tuomiostaan kymmenen kuukautta. Hänellä on perhe, mutta hän ei toivo enää palaavansa.
– Tajusin, että vaimoni ei odota kahdeksaa vuotta. Sanoin hänelle, että hänen pitäisi etsiä itselleen poikaystävä, aviomies, jotta hän voisi… Lapset ovat vain… Meillä on kaksi pientä lasta. Haluan heille kunnon elämän. Ja autan häntä miten vain kykenen, Udav sanoo.
Udav jätti perheensä tuomionsa myötä eikä aio enää palata.
– Hän löysi jonkun… Kerroin hänelle kolme viikkoa sitten, että liityn armeijaan. Hän sanoi, että se on sinun valintasi, tee kuten haluat.
Mies myöntää pelkäävänsä taistelua.
– En pelkää kuolemaa. Pelkään, että haavoitun vakavasti tai menetän käteni tai jalkani, hän sanoo.
Tshasik, 32, ryöstö
– Perheeltäni vietiin kaikki. He ottivat kaiken, Tshasik kertoo pääosin venäjäksi.
Hän on kotoisin Tshasiv Jarista, joka on ollut yksi Ukrainan rajuimpien taisteluiden kohteista viime aikoina. Siitä on mukailtu myös hänen taistelijanimensä.
Tshakik puhui sodan alusta vuonna 2014, kun Venäjän ohjailemat Donetskin kapinalliset aloittivat taistelut hänen kotiseudullaan.
– En ymmärrä heitä lainkaan. Miten voisi ymmärtää ihmisiä, jotka tappavat tarkoituksella lapsia ja naisia? Tietoisesti?
Tshasik neureskeli sotilastovereidensa kanssa majoitustiloissa.
– Minulla on setä, serkku ja sisar siellä. Venäjällä, Belgorodissa. Emme ole yhteydessä. En ymmärrä heitä sekuntiakaan. Heitä aivopestään helposti siellä. Me ukrainalaiset ja venäläiset ajattelemme eri tavoin. Olemme eri kansoja.
Vankiloissa tietoa ulkomaailmasta saadaan usein tv:stä ja lähteistä, joita on Ukrainassakin syytetty propagandaksi. Tshasik vakuuttaa, ettei propaganda vaikuta häneen.
– Propagandaa on paljon. Mutta kuka helvetti tietää. Me olemme totuuden puolella, me emme välitä. Me puolustamme itseämme ja maatamme. Me emme hyökänneet heidän koteihinsa tappamaan heidän perheitään. He hyökkäsivät.
Ukrainalaissotilaat harjoittelivat etenemistä...
...ja pitivät taukoa harjoitusten välissä.
– Olisin voinut istua hiljaa tuomioni loput kahdeksan kuukautta ja lähteä. Mutta se olisi ollut väärin. Miksi hitossa huijaisin elämää. Täytyy elää kunnialla. Kaikki järjestyy.
Baha, 36, ryöstö sotatilan aikana
– Varastin rahalaukun kuljettajalta. Sain seitsemän vuotta. Se olisi tullut ehdollisena, mutta sotatilalaki oli voimassa. Seitsemän vuoden vankeus on paljon. Tavallisesti sellaisen saa vain henkirikoksesta. Kysyin oikeudessa, että vitsailetteko te, Baha nauraa.
Baha treenasi tulevaa varten.
Hän on naimissa ja hänellä on kaksi lasta, seitsenvuotiaat kaksospojat.
– Minulla oli neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta jäljellä. Kerroin vaimolleni, että olin jo läpäissyt lääkärintarkastuksen. Hän itki ja huusi.
– No, jonkun tätä maata täytyy puolustaa. Kuka muu kuin minä? Toiseksi, lapset kasvavat ja alkavat kysellä: missä sinä olit sodan aikana? Mitä sanon heille? Että piileskelin vankilassa, vai?
Baha kertoo olevansa täysin tietoinen riskistä.
– Tämä on sotaa. Jos minun on määrä kuolla luotiin, en ainakaan kuole yrittäessäni laittomasti maanpakoon.
Baha oli haastattelussa motivoitunut sotimaan.
– Ymmärrämme kaikki, mihin olemme menossa. Se on jumalan tahto. Ja tietäkää, että me olemme vapaaehtoisia työntekijöitä. Me olemme cooleimmat jätkät. Olemme motivoituneita taistelemaan ja pitämään hauskaa. Mitä enemmän tapamme heitä (venäläisiä), sitä parempi.
Jan, 24, pahoinpitely
– Tappelin, koska minun piti puolustaa itseäni. Pääsin ehdonalaiseen. Join olutta ja halusin lisää. Lainasin rahaa… voimalla. Nyt kadun sitä syvästi, Jan selittää.
Jan halusi tiedustelijaksi.
Kun komentajat haastattelivat rekrytoituja, Jan sanoi haluavansa tiedustelijaksi.
– Olen pieni, nopea ja terve. Lopetan tupakoinnin ja suuntaan kaiken positiivisen ja negatiivisen energiani siihen. Ja onnistun. Minusta tulee vahva. Tiedän sen. Siitä tulee mahtavaa, mies sanoo.
Samosval, 49, ajoneuvon luvaton haltuunotto
Siviilissä Samosval oli mekaanikko, hitsaaja ja traktorinkuljettaja. Hän sai viisi vuotta vankeutta autovarkaudesta. Hän istui niistä kolme ja puoli.
Samosval sai ensiapukoulutusta.
– Istut siellä joutilaana ja katsot uutisia, kun miehemme kuolevat. Monia poikia kotikaupungistani tapettiin myös. Täällä haluan olla mekaanikko, koska olen työskennellyt traktorien kanssa koko elämäni. Ymmärrän, että en ehkä palaa. Olen valmis siihen.
Bat, 24, sotilaskarkuruus
Bat on jo palvellut Ukrainan armeijassa. Vuonna 2021, kuusi kuukautta ennen täysimittaisen sodan alkua, hän värväytyi armeijaan. Pian sodan alettua hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen.
Bat on jo tottunut aseen käsittelijä.
– Meidät jätettiin täysin oman onnemme nojaan. Meille annettiin vain aseet, ei muuta. Ei radioita, ei mitään. Komentajat veivät meidät yöllä johonkin, ja meidän piti selviytyä. Emme selviytyneet. 200:sta miehestä 60 jäi henkiin. Saimme käskyn olla evakuoimatta kuolleita. Niinpä parikymmentä meistä päätti yhdessä vain lähteä. Niin päädyin vankilaan, poistuin yksiköstäni ilman lupaa, hän selittää.
– Tämä on meidän tilaisuutemme palata yhteiskuntaan. Täällä on motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat puolustaa maataan.
Sotaan lähtevät ex-vangit antoivat isänmaallisia lausuntoja.