Kiovassa on käynnissä vuotuinen turvallisuuskonferenssi.
Konferenssissa on puhumassa monia tunnettuja nimiä, kuten konservatiivipoliitikko ja Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, valkovenäläinen oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja sekä Stanfordin yliopistossa työskentelevä professori ja Yhdysvaltain entinen Moskovan-lähettiläs Michael McFaul.
Paikalla Kiovassa ovat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen ja instituutin johtaja Mika Aaltola.
– Konferenssissa käsitellään laajasti Ukrainan sodan ulottuvuuksia sekä niitä tavoitteita, joita Ukrainalla on sodan voittamiseksi ja sen jälkeiseen aikaan, Vanhanen kertoo puhelimessa.
– Olemme koittaneet saada näkemyksiä siitä, mitä vuoden sotimisen jälkeen täällä ajatellaan, hän jatkaa.
Aaltola osallistuu perjantaina paneelikeskusteluun esimerkiksi Tsihanouskajan ja Yhdysvaltain Etyj-suurlähettilään (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) Michael Carpenterin kanssa.
Puheenaiheena on huoltovarmuuskäytävien sekä poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen infrastruktuurin kehittäminen. Keskustelussa käydään läpi, onko mahdollista rakentaa ”turvallisuuden ja rauhan vyö” Skandinaviasta Kaukasukselle.
– Olen itse ehdottanut aikaisemmin huoltovarmuuskäytäviä Suomesta Jäämerelle, Ruotsiin ja Viroon. Tähän linkittyy myös Ukraina.
Tänään perjantaina konferenssissa on tulossa puheenvuoroja myös Venäjän korvausvastuusta Ukrainalle sekä siitä, miten Venäjän sotarikokset saadaan dokumentoitua ja maa oikeuteen vastaamaan rikoksistaan.
Aaltola on vieraillut konferenssissa pari kertaa aikaisemmin.
– Pidän kaupungista hyvin paljon, ja tietenkin tilanne on surullinen. Sota on musertava kokemus monille, Aaltola sanoo puhelimessa.
Venäjä on tehnyt ilmahyökkäyksiä Kiovaan jo yli kymmenen kertaa toukokuun aikana.
Hyökkäykset jatkuivat myös torstain ja perjantain vastaisena yönä.
– Myös viime yönä piti herätä ja mennä pommisuojaan kellariin ilmahälytyksen vuoksi, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan tilanteessa näki hyvin, miten sota on läsnä ihmisten arjessa.
Tilaisuudessa mielenkiintoisinta ovat taustakeskustelut, Henri Vanhanen sanoo.
Konferenssissa on laaja kattaus puhujia eri puolilta maailmaa. Tilaisuutta luotsaavaa säätiötä johtaa Ukrainan entinen pääministeri Arseniy Yatsenyuk.
– Hänen avauspuheenvuorossaan oli hyvin voimakas tahdonilmaisu siitä, että Venäjä on saatava vastuuseen, Venäjän on sota hävittävä ja Ukrainan on päästävä hyvin nopeasti Euroopan unioniin ja Natoon, Vanhanen kertoo.
Australian pääministerinä vuosina 2013–2015 toiminut Anthony Abbot ja Viron entinen pääministeri Taavi Rõivas korostivat vankkumattoman tuen jatkamisen tärkeyttä.
Konferenssin kiinnostavinta antia ovat Vanhasen mukaan taustalla käydyt keskustelut.
Torstaina suomalaiset tapasivat henkilöitä Ukrainan ulkoministeriöstä ja maan hallintoa lähellä olevien tutkimuslaitosten väkeä.
”Ukrainassa on hyvin vahva tahto integroitua länteen, osaksi tätä niin kutsuttua eurooppalaista perhettä.
Puolustusliitto Nato pitää seuraavan huippukokouksensa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa.
Vilnasta Ukraina toivoo konkreettisia askeleita eteenpäin Nato-tiellä, Vanhanen sanoo. On kuitenkin vielä epäselvää, olisiko seuraava realistinen askel esimerkiksi jäsenyyskutsu tai Nato-Ukraina-neuvoston perustaminen, jossa voidaan käydä säännöllistä vuoropuhelua.
Maassa toivotaan, ettei kokouksesta tule uutta Bukarestin kokousta. Bukarestilla viitataan vuoden 2008 Naton huippukokoukseen, jossa avattiin jäsenyyskeskustelu Ukrainan ja Georgian osalta, mutta jonka jälkeen asiat eivät ole edistyneet.
– Ukrainassa on hyvin vahva tahto integroitua länteen, osaksi tätä niin kutsuttua eurooppalaista perhettä.
Mika Aaltola kertoo, että kättelyiden yhteydessä on onniteltu Suomen pääsystä Natoon. Samalla on kuitenkin puhuttu kaksoisstandardeista – miksi joku maa pääsee puolustusliittoon nopealla aikataululla, kun taas toinen ei?
– He kuitenkin tiedostavat, että se on prosessi, joka tulee viemään aikansa, Vanhanen sanoo.
Maa haluaa jäsenyyden myös Euroopan unionissa.
Ukraina ei ole täyttänyt EU:n jäsenvaatimuksia. Maassa on korruptiota, eikä oikeusvaltioperiaate aina toteudu.
Vanhasen mukaan maalla on kuitenkin tahtotilaa muuttaa järjestelmäänsä.
– (Ukrainassa) halutaan kehittää demokratiaa ja markkinataloutta.
Kiovan konferenssin keskusteluissa ei Vanhasen mukaan ole suoraan väläytelty vihreää valoa Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyksille.
Mika Aaltola on konferenssissa puhumassa esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisestä.
Viesti on se, että Ukrainan vastahyökkäys on tulossa, Vanhanen sanoo.
Ukrainan täytyy hyökkäystä varten saada riittävästi aseapua. Haastavaa Ukrainan kannalta tilanteessa on, että maan täytyisi pystyä tuottamaan tuloksia taistelukentillä.
– Helposti voi käydä niin, että kiinnostus ja tuki lännessä saattaa hiipua, jos ei näytä siltä, että aseapu johtaa johonkin konkreettiseen. Se on tietysti epäreilu asetelma ukrainalaisille.
Ukrainalaiset ovat Vanhasen mukaan osoittaneet, että he kykenevät käymään sotaa ja omaksumaan nopeasti uusia asejärjestelmiä.
Isoin tarve on panssaroiduissa ajoneuvoissa, ammuksissa ja ilmavoimissa. F-16 hävittäjien eteen tehdään Ukrainassa paljon töitä, hän sanoo.
”Oppitunti, minkä Venäjä voisi tästä vetää on se, että sodalla on kannattavaa ajaa tavoitteitaan eteenpäin.
Vanhanen näkee, että Ukraina uskoo voitonmahdollisuuksiinsa.
– Ukrainalaisille voitto tarkoittaa sitä, että venäläiset ajetaan pois kaikilta miehitetyiltä alueilta, Krim mukaan lukien. Siitä ei ole mitään epäröintiä.
Tiivistetysti Vanhasen mukaan on tärkeää ymmärtää Ukrainasta se, että voitto ei tule pelkillä juhlapuheilla tai epämääräisillä tuenosoituksilla lännestä.
– Usein korostetaan sitä, että Venäjän pitää hävitä, muttei määritellä sitä, mitä maan häviäminen ja Ukrainan voitto lopulta tarkoittaa. Ukrainaa koskevien ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne ehkäisevät uusia sotia Euroopassa.
Viime kädessä huonoissa ratkaisuissa voi piillä uuden sodan siemen. Vaarallisinta on, jos Ukraina jää limboon länsi-integraation ulkopuolelle, Vanhanen sanoo.
– Oppitunti, minkä Venäjä voisi tästä vetää on se, että sodalla on kannattavaa ajaa tavoitteitaan eteenpäin.
Vanhanen on keskusteluista saanut selvän viestin: Ukraina täytyy nähdä osana ratkaisua, eikä sen saa antaa muodostua sotaisaksi tyhjiöksi.
Puheenvuoroissa on noussut esiin myös Ukrainan jälleenrakentamisen tuomat mahdollisuudet.
– Maan tukeminen ja jälleenrakennus on myös iso mahdollisuus kansainvälisille yrityksille investoida ja sitä kautta olla mukana rakentamassa demokratiaa.
Mika Aaltola kertoo puheenvuorosta, jossa korostettiin, että maan jälleenrakentaminen kannattaa aloittaa nyt.
– Ei ole hyötyä odotella sitä, että sota joskus päättyisi, koska neuvottelupöytää ei ole olemassa, hän kertoo.
Ihmiset katsomassa tuhoutuneita venäläisiä sotilasajoneuvoja esittelevää näyttelyä lähellä Kiova is The Unbreakable Heart of Europe -valokuvanäyttelyä Pyhän Mikaelin aukiolla Kiovassa Ukrainassa 25.5.2023.
Vanhanen kertoo, että Ukrainasta löytyy toiveikkuutta.
– Ja päättäväisyyttä. Toivoa ei ole heitetty pois, vaikka sota jatkuu ja näkyy ihmisten arjessa.
Kiovan pormestari Vitali Klitshko piti torstaina konferenssissa puheenvuoron.
– Hän puhui reformien tarpeesta. Kyse ei ole pelkästään siitä, että voitetaan sota, vaan katsotaan eteenpäin yhteiskunnan kehittämistä ja sitä, että on visio Ukrainasta demokraattisena markkinatalouteen nojaavana läntisenä valtiona, Vanhanen kertoo.
Vanhanen kertoo kuullensa tarinoita menneestä talvesta, kun sähkö ja vedet olivat poikki.
– Ihmiset venyivät paljon ja auttoivat toisiaan ennenäkemättömällä tavalla.
Kiovassa ilmahälytysten kanssa on totuttu elämään.
– Ukrainalainen sisukkuus ja toiveikkuus eivät ole hävinneet minnekään, Aaltola sanoo.
Vaikka sodan läsnäolo tuntuu Kiovassa, ovat ihmiset myös palanneet elämiensä pariin. Kaupunki on Aaltolan mukaan päiväsaikaan eläväinen, mutta öisin kaupunki hiljenee. Sotatila on päällä.
Ukrainan turvallisuus linkittyy hänen mukaansa Suomen turvallisuuteen, ja se pitää Suomessa ymmärtää.
– Ei tässä olla mitään eristyksissä olevia valtiosaaria valtamerellä vaan hyvin tiiviissä yhteydessä. Venäjä näkee alueen Jäämereltä Mustallemerelle yhtenä suurena kokonaisuutena. Meidän pitäisi skarpata, että näkisimme asiat laajemmin.
Aaltola kertoo saaneensa Ukraina-keskusteluun sellaista kontrastia, jota Suomessa ei ole.
– Paikallisten äänten kuuleminen avaa omaa horisonttia siihen, että pystyy vertailemaan asioita. Tällaiset visiitit ovat hyödyllisiä, vaikka raskaitahan nämä tietysti ovat monellakin tavalla.
Mukana Kiovassa ovat Suomesta myös tutkijat Jyri Lavikainen ja Minna Ålander sekä Ulkopoliittisen instituutin johdon assistentti Mona Kokko.