Artikkelin venäjänkielinen versio löytyy tästä linkistä ja Telegramista. Статья на русском языке по этой ссылке и в Телеграм-канале.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen piti torstaina Suomen Atlantti-seurassa luennon, jossa hän kertoi myös omasta havahtumisestaan Vladimir Putinin Venäjän muodostamaan uhkaan.
Lipposen mukaan Putin puhui virkakautensa alkuaikoina Euroopasta ja eurooppalaisesta kulttuurista jopa hehkuttaen. Vuonna 2007 Putinilla oli jo toinen ääni kellossa, ja hän alkoi Lipposen mukaan haastaa länttä aivan systemaattisesti.
– Venäjän länsisuuntauksen vaihtuminen isovenäläiseksi suurvaltapyrkimykseksi ja suoranaiseksi imperialismiksi on tapahtunut asteittain 2000-luvun aikana, Lipponen sanoi.
Lipposen mukaan Putin koki, että Ukrainan suuntautuminen kohti läntistä demokratiaa muodosti uhan Venäjän systeemille ja ”Ukraina oli alistettava, tavalla tai toisella”.
– Minä näin jo vuosia sitten, ja sanoin sen konsulttina esimerkiksi, että Venäjä ei hellitä Ukrainasta. Se oli nähtävissä: Venäjä ei hellitä Ukrainasta. Mutta että Venäjä menisi näin pitkälle. Eihän sitä monikaan, enkä minä, voinut kuvitellakaan, Lipponen sanoi Ukrainan sotaan viitaten.
Lipponen toimi pääministerinä vuoteen 2003, ja eduskunnan puhemiehenä sekä kansanedustajana hän lopetti 2007. Vuonna 2008 Lipponen palkattiin ensimmäistä kertaa venäläis-saksalaisen Nord Stream -kaasuputkihankkeen konsultiksi. Myöhemmin hän konsultoi myös Nord Stream 2 -hanketta, jonka eteneminen päättyi Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden seurauksena.
Paavo Lipponen piti torstaina luennon Suomen Atlantti-seuran tilaisuudessa Kansallisarkistossa.
Lipponen kertoi torstaisessa Jaakko Iloniemi -luennossaan matkoistaan Moskovaan kaasuputkiyhtiöiden konsultin roolissa vuosina 2011 ja 2015. Hän kertoi puhuneensa molemmilla matkoillaan venäläisille isännilleen suorin sanoin niistä vaaroista, jotka hän näki Venäjän muutoksessa.
– Näin Venäjän sisäisen kehityksen kohti henkistä eristäytymistä ja uusnationalismia. Näin Venäjän sotilaallisen uhkan kasvun. Näistä minä puhuin Moskovassa julkisesti kaksi kertaa, Lipponen sanoi.
Lipposen mukaan hän käytti vielä vuonna 2011 hieman pehmeämpää kieltä, mutta vuonna 2015 hänen tekstinsä koveni.
– Puhuin suoraa tekstiä siitä, että mihin te oikein olette menossa? Ilmaisin huolestumiseni sotilaallisesta valmistautumisesta. Silloin minä haastoin heitä kunnolla, että oletteko te todella sitä mieltä, että teidän kulttuurinne on niin erityistä? Että te olette kaiken itse keksineet?
Lipponen kertoi käyttäneensä tuolloin molemmat puheenvuoronsa seminaareissa, joissa oli paikalla arvovaltaista venäläisyleisöä. Hän kuvaili luentonsa jälkeen IS:lle, että hänen herättelynsä ei aiheuttanut silloin kuitenkaan mitään reaktiota Moskovan isännissä.
– Ei syntynyt mitään keskustelua. Ei siellä uskallettu tai ei oltu valmistauduttu tämäntyyppiseen keskusteluun, varsinkaan julkisesti. He olivat vain omaan itseensä sulkeutuneet, Lipponen kuvaili.
”Venäjä on menossa niin alas, että aivan hirvittää, miten Venäjälle käy.
Lipponen kertoi pyrkineensä itse Venäjän kanssa aina yhteistyöhön, kaikesta huolimatta.
Ukrainan sodasta huolimatta hän sanoo olevansa yhä sitä mieltä, että jossain vaiheessa Venäjän kanssa olisi palattava taas jonkinlaiseen yhteistyöhön esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisussa. Hänen mukaansa se ei voi tapahtua kuitenkaan ”vielä aikoihin”.
– Ei varmasti vielä aikoihin. Nyt ei näytä hyvältä, ei ollenkaan hyvältä. Venäjä on menossa niin alas, että aivan hirvittää, miten Venäjälle käy. Kun katsoo vaikkapa demografista kehitystä, Lipponen sanoi.
Lipponen kertoi valmistelevansa parhaillaan myös uutta osaa muistelmiinsa. Hänen mukaansa siihen tulee myös noin 50 sivun mittainen kappale Suomen ja Venäjän suhteista.