Putinin ilmoitus loi heti särön Venäjän ja Kiinan suhteisiin – ”Paljon jännitteitä”

Asiantuntijat arvioivat Kiinan presidentin vierailun olleen paha pettymys Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Presidentti Xi Jinping teki viime viikolla kolmipäiväisen vierailun Moskovaan.

Kreml hehkutti vierailun alla, miten maat tiivistävät strategista yhteistyötä ja aloittavat uuden aikakauden keskinäisissä suhteissa. Putin toiveissa oli saada aseapua Kiinalta.

Suomen Moskovan entinen suurlähettiläs Hannu Himanen tulkitsee, että tulokset olivat Putinin näkökulmasta niukat.

– Julkisten tietojen perusteella ei ole syytä otaksua, että Kiina olisi merkittävästi muuttanut näkemystään. Kiina on pidättyväinen aseavun antamisessa Venäjälle.

– Venäjä saa jotain, mutta ratkaisevaa läpimurtoa ei tapahtunut.

Himasen mielestä Putinin kannalta ainoa positiivinen asia oli se, että Xin vierailu toteutui.

Tapahtuma oli tärkeä Putinille. Himanen näki sen siitä, miten vierailu oli toteutettu.

– Xitä kohdeltiin kuin valtiovierasta, vaikka kyseessä oli selvästi lyhyt työvierailu.

Putin halusi Himasen mielestä viestittää ennen muuta venäläisille, että kaikki on hyvin eikä Venäjää ole eristetty.

– Julkisuusaspekti oli olennainen, mutta muutoin tulokset Venäjän ja Putinin näkökulmasta jäivät hyvin laihoiksi.

Lue lisää: Tutkijan tyly arvio Putinin ja Xin ”lämpimistä” väleistä: ”Hän on äärimmäisen nöyryyttävässä asemassa”

Runsas kuukausi sitten Kiina julkisti 12-kohtaisen julistuksen kannanottonaan Ukrainan sotaan. Se liikkuu yleisellä tasolla ja sisältää periaatteita, joista monet ovat Venäjän kannalta vähemmän myönteisiä.

Vierailun yhteydessä julistetussa yhteisessä lausunnossa on todettu yleisiä asioita Ukrainan sodasta. Kaikkiaan sodan käsittely oli Himasen mielestä kuitenkin väkinäistä ja vaivautunutta.

Himasen mielestä yksi erityinen juonne on se, että vähän ennen Xin käyntiä Moskovassa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka vieraili Pekingissä.

Xin ja Lukashenkan julistuksessa oli samanlaisia viittauksia ydinasekysymyksiin kuin oli Xin ja Putinin julistuksessa. Julistuksissa arvosteltiin Yhdysvaltoja voimakkaasti siitä, että se on sijoittanut ydinaseita muiden valtioiden alueelle.

– Sitten heti Xin lähdettyä Moskovasta Putin ilmoitti, että se valmistelee ydinaseiden sijoittamista Valko-Venäjän alueelle.

Ilmoitusta on Himasen mukaan pidetty särönä Venäjän ja Kiinan suhteissa.

Heti kun vierailu oli ohi, Putin ilmoittaa toimivansa juuri sillä tavalla, jota hän oli yhdessä arvostelemassa Xin kanssa.

Suhde Kiinaan on Hannu Himasen mielestä Venäjälle tärkeä, mutta suhde on kaikkea muuta kuin harmoninen.

– Nyt maat viittaavat toisiinsa ystävinä ja strategisina kumppaneina, mutta pramean pinnan alla on paljon jännitteitä, jotka tulevat kaukaa historiasta.

Himasen mielestä on selvästi merkkejä siitä, että Kiina seuraa suorastaan huolestuneena Venäjän kehitystä nimenomaan siinä suhteessa, mitä tapahtuu sodan jatkuessa, sodan päättyessä ja Putinin kauden loputtua.

Kiinalle ei lupaa mitään hyvää, jos Venäjälle syntyy kaoottinen tilanne, jossa taistellaan vallasta.

Kiinan muistissa on, miten kylmän sodan vuosina Neuvostoliitolla ja Kiinalla oli rajakahakoita.

– Kiina joutuu tasapainoilemaan ja pyrkii vaikuttamaan Venäjään sillä tavoin, ettei kaoottinen skenaario toteutuisi.

Lue lisää: Kiinan Xi ja Venäjän Putin alle­kirjoittivat sopimuksen, joka povaa maiden välisen yhteis­työn "uutta aikakautta"

Australian asevoimien eläköitynyt kenraalimajuri, strategisti Mick Ryan on kuvannut Xin tapaamista Moskovassa tappioksi Putinille. Ryan ennakoi, että kyseessä voi olla käännekohta Ukrainan sodassa.

Moskovan tapaaminen osoitti sen, ettei Kiina halua sekaantua Ukrainan sotaan.

Suurlähettiläs Hannu Himanen ei pidä laihoja tuloksia Moskovassa käännekohtana Ukrainan sodassa.

Himanen arvioi, että käännekohtana olisi voitu pitää sitä, että Kiina olisi hyvin voimakkaasti ja avoimesti asettunut tukemaan Venäjää ja sitoutunut esimerkiksi aseapuun.

– Voisi mieluummin sanoa niin, että Kiinan intresseissä on se, että sota jatkuu toistaiseksi. Ukrainan sota sitoo Yhdysvaltain ja lännen huomiota Ukrainaan ja Eurooppaan, ja antaa Kiinalle enemmän liikkumavaraa Kauko-Idässä ja Etelä-Kiinan meren alueella.

Himasen mielestä Kiina käy kovaa peliä kansainvälisestä järjestyksestä. Siinä Venäjä on Kiinalle hyödyllinen partneri.

Vaikka Venäjä ei saa Kiinalta toivomaansa aseapua, Venäjällä on Himasen mielestä edellytykset jatkaa sotimista Ukrainassa.

– Venäjä harjoittaa sotaa, jossa käytetään paljon huonosti koulutettuja miehiä ja vanhentunutta aseistusta. Ne ovat ihan riittäviä siihen, että Venäjä kykenee aiheuttamaan hyvin paljon vahinkoa, kauhua, kuolemaa ja tuhoa Ukrainassa.

Tutkijat ovat puhuneet, että Putin on valmis ikuiseen sotaan.

Pitkittynyt sota palvelee tutkijoiden mielestä Venäjän intressiä, koska Putin arvioi, että mitä kauemmin sota kestää, sitä todennäköisempää on, että lännen solidaarisuus Ukrainalle haihtuu ja tilanne alkaa kääntyä Venäjän eduksi.

– Tämä on hyvin kyyninen ja Putinille tyypillinen tapa arvioida sotaa ja sen merkitystä, suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi.

Sillä hinnalla, jonka Venäjä ja sen kansalaiset joutuvat maksamaan Ukrainan sodan johdosta, ei ole Putinille minkäänlaista merkitystä.

– Putinin kunnianhimo on hyvin korkealla. Hän uskoo voivansa muuttaa maailmanjärjestystä. Sota on hänelle välikappale siinä suhteessa.

Venäjältä leviää välillä uutisia, joiden mukaan Kremlissä käydään valtataistelua ja vallanpitäjien välit säröilevät.

Himanen tulkitsee uutisia puhtaaksi teatteriksi.

Uutiset eivät Himasen mielestä ole sattumaa, vaan niillä halutaan harhauttaa ja luoda epävarmuutta siitä, mitä Kremlissä tapahtuu.

– En itse usko, että Putinin asema olisi toistaiseksi uhattuna. Mutta hän ottaa erittäin suuria riskejä ja on laittanut koko poliittisen tulevaisuutensa ja Venäjän tulevaisuuden sodan varaan.

Tämä on Himasen mielestä Putinille tyypillistä korkean riskin politiikkaa.