Ukrainan asevoimien komentajat ovat vihjailleet jo tovin, että odotettu vastahyökkäys käynnistyy keväällä. Viimeksi Ukrainan maajoukkojen komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi viime viikolla, että vastahyökkäys voisi käynnistyä hyvin pian.
Venäjä-asiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaan mukaan Ukrainan vastahyökkäys on ajankohtainen vasta, kun kolme edellytystä täytyy: kalusto, koulutus ja sääolosuhteet.
– Tässä odotetaan kulminaatiopistettä siihen, että Ukraina saa riittävästi länsimaista apua ja sen kalustoperusta on kunnossa operaatiota varten. Joukkoja täytyy myös kouluttaa niiden käyttöön.
Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaan m
Saksa vahvisti maanantaina, että se on toimittanut Ukrainalle lupaamansa Leopard-taistelupanssarivaunut. Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan maa on toimittanut Ukrainalle yhteensä 18 uudenaikaista Leopard-taistelupanssarivaunua ja myös noin 40 jalkaväen Marder-rynnäkköpanssarivaunua.
Lisäksi esimerkiksi Puola ja Slovakia ovat kertoneet, että maat aikovat lahjoittaa Ukrainalle MiG-29-hävittäjiä. Kyse on mallista, jota ukrainalaiset osaavat valmiiksi käyttää.
Toisaalta viime viikolla Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi kertoi japanilaismedian haastattelussa, että Ukrainalla ei ole kykyä aloittaa vastahyökkäystä ennen kuin länsi lähettää sille lisää sotilaallista tukea. Zelenskyin mukaan Ukraina tarvitsee lisää panssarivaunuja ja Himars-raketinheittimiä.
Ukrainan sodan tilannekartan ylläpitävä John Helin näkee, että tuoreimmat lahjoitukset ja hiljattain päättyneet joukkojen koulutukset esimerkiksi Britanniassa kielivät vastahyökkäyksen aikaikkunan lähestymisestä.
– Siihen tullaan kasaamaan tuoreita joukkoja reservistä, jotka eivät ole nähneet vielä taistelua tai joita ei aiemmin ole sidottu taisteluihin. Näille joukoille tullaan antamaan saatua länsikalustoa, hän kertoo.
John Helin.
Edessä voi olla vielä yhteisharjoituksia ulkomailla koulutetun ja Ukrainassa työskentelevien joukkojen kesken. Hän arvioi, että Ukraina todennäköisesti tahtoo johtaa hyökkäystä panssarijoukoillaan kunhan olosuhteet siihen ovat sopivat.
– Ukrainalle on tärkeää, että maa kuivuu. Alkukeväästä pellon mutainen maaperä on vielä liian pehmeä panssarijoukoille. Säätila on tässä merkittävin asia, Helin sanoo.
Pihlajamaa jakaa saman käsityksen.
– Pääteihin sidottu hyökkäys ei olisi järkevää, koska silloin sen torjuminen olisi helpompaa.
Helin arvioi, että vastahyökkäys saattaa käynnistyä toukokuun tienoilla. Pihlajamaan mukaan vastahyökkäyksen alku voi venyä toukokuusta vielä kesäkuulle.
Ukrainalaissotilaita harjoituksissa maaliskuun 11. päivänä.
Miten varmaa Ukrainan menestys tässä vastahyökkäyksessä voisi olla?
Ukraina aloitti viime elokuun lopulla maineikkaan vastahyökkäyksensä, joka näytti yllättäneen Venäjän täysin. Ukraina valtasi tuolloin lyhyessä ajassa takaisin yli tuhat neliökilometriä vallattuja alueita.
Harkovan vastahyökkäyksen aikana venäläisjoukot olivat niin lamaannuksissa aiemmista tappioista, että ukrainalaisten lähestyessä ne hylkäsivät aseensa ja pakenivat.
Etelässä Hersonin alueella Ukraina onnistui vapauttamaan marraskuussa Hersonin kaupungin, josta venäläisjoukot vetäytyivät Dnepr-joen yli välttääkseen Harkovan joukkojen kohtalon. Vastarannalle venäläiset ovat kaivaneet uusia puolustusasemia.
Lue lisää: Tämän ”kirjaviisaan ja mietteliään” miehen väitetään olleen Ukrainan nerokkaan harhautuksen takana
Pihlajamaan mukaan ei kannata odottaa, että keväällä saadaan kiihdytettyä vastaavanlaista vyöryä. Viime syksyn kaltaista yllätyselementtiä ei ole ja Pihlajamaan mukaan Venäjä näyttää nyt asennoituneen siihen, ”ettei metriäkään anneta periksi”.
– Ukraina ei ole pääsemässä sukkana sisään Venäjän valloittamille alueille. Nyt Ukraina joutuu taistelemaan huomattavasti enemmän kuin viimeksi Hersonin alueella, hän arvioi.
– Pelaisin tällä hetkellä kuitenkin enemmän sen kortin varaan, että Ukraina onnistuu.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili maaliskuun lopulla Sumyn alueella aivan Venäjän rajan tuntumassa.
Pihlajamaa muistuttaa, että erilaisten arvioiden mukaan pahimmillaan noin 150 000 mobilisoitua venäläissotilasta voisi vielä saapua Ukrainaan taistelemaan.
Viime syksyllä liikekannallepanossa mobilisoitiin 300 000 henkeä ja noin puolet heistä tuotiin lähes suoriltaan rintamalle Ukrainaan. Pihlajamaa sanoo, että toista puolikasta on sillä aikaa koulutettu Venäjällä.
Lisäksi talven aikana Venäjä näyttää takoneen tukevampaa jalansijaan asemiinsa. Vuoden alussa otetuista satelliittikuvista paljastuu, että Venäjä näyttää linnoittaneen koko itärintaman.
Lue lisää: Satelliittikuvat paljastavat Putinin uudet suunnitelmat – ”Ei missään koko sodan aikana”
Satelliittikuvissa linnoitusten ja juoksuhautojen verkosto ulottuu Luhanskin ja Donetskin alueilta Zaporizzjan seudulle ja aina etelään Hersonin liepeille saakka.
Pihlajamaa uskoo hyökkäyksen suuntautuvan todennäköisimmin etelään, kun tavoitteena on katkaista Venäjän maayhteys Krimille.
Helin arvioi, että Ukrainan vastahyökkäyksellä voisi olla kaksi todennäköisintä etenemissuuntaa: etelässä Melitopolin suuntaan tai idässä Luhanskin pohjoisemmalla rintamalla.
– Näissä Ukrainalla on parhain liikkumavapaus. Melitopolista on puhuttu strategisesti merkittävänä, koska etelästä käy maayhteys Krimille. Alue on Venäjällä poliittisesti ja logistisesti merkittävä ja etelärintamaa on myös linnoitettu hyvin vahvasti, Helin sanoo.
Pohjoisessa voiton saavuttaminen voisi olla Ukrainalle helpompaa, jos se pääsee kiertämään linnoitetta ja Himars-ohjuksillaan kantaman päähän Venäjän huoltoreiteistä.
