Kun Turkin parlamentti on ratifioinut Suomen jäsenhakemuksen ehkä jo keskiviikkona, ja muu byrokratia saatu maaliin, Nato saa huhtikuun aikana Suomesta jäsenmaan, jonka osaaminen kohdistuu Venäjän uhkan hallintaan.
– Sille on kysyntää, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen ISTV:n Nato-studiossa.
Henri Vanhanen.
Turkin ja Unkarin viivyttelyepisodit todistivat, että Nato toimii konsensusperiaatteella ja kaikkia jäsenmaita, pienempiäkin, kuullaan.
Mutta tutkijan mukaan se on laatu ja tietotaito, jotka jylläävät.
– Natossa kuunnellaan erityisesti niitä jäsenmaita, joilla on vaikutusvaltaa. Natossa vaikutusvaltaa tuo ensisijaisesti asevoimien koko ja suorituskyky ja maan maantieteellinen sijainti.
– Jos katsotaan näillä mittareilla Suomea, niin meillä on merkittävät, modernit asevoimat, Vanhanen sanoo ja korostaa Suomen tärkeää sijaintia Itämeren ja arktisen alueen välissä.
– Suomi on suorituskykyinen, haluttu toimija.
– Suomella on hyvät edellytykset, jos se osaa intressinsä ajaa, olla vaikutusvaltainen jäsenmaa.
F/A-18C Hornet Kaivopuiston lentonäytöksessä elokuussa 2021. Suomen Ilmavoimilla on 62 Hornetia.
Vanhasen mukaan suuri osa Naton jäsenmaista on kylmän sodan päätteeksi ajanut asevoimansa kriisinhallintamoodiin. Silloin on vaikeaa ellei mahdotonta yhtäkkiä ”kasvattaa kykyä käydä perinteistä sodankäyntiä”.
Hän korostaa Suomen perinteistä sodankäynnin osaamista ja resursseja, kuten valtavan ison Rovajärven harjoitusalueen mahdollisuuksia.
– Sellaista osaamista, mikä on kohdistunut nimenomaan Venäjän uhkan hallintaan.
– Sille on kysyntää.
Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu Parolassa Hämeenlinnassa tammikuussa. Puolustusvoimilla on yhteensä 200 Leopardia.
Tutkija korostaa myös Suomen kahdenvälisten, jo solmittujen yhteistyösopimusten merkitystä, vaikka Suomi olisi Naton jäsen.
– Olemme rajamaa Venäjän kanssa. Meillä ei ole ehkä aikaa odottaa kriisitilanteessa, että päätöksiä tehdään päivien ja viikkojen aikajänteellä.
– Me tarvitsemme nopeita päätöksiä. Tämä on yksi syy sille, että Suomen kannattaa jatkaa läheistä alueellista yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa. Ja kahdenvälisesti Yhdysvaltojen ja brittien kanssa.
Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden myötä alueellisista ja kahdenvälisistä sopimuksista poistuvat rajoitukset, joten niitä kannattaa entisestään tehostaa.
Näin on mahdollista kasvattaa mahdollisimman korkea pelote- ja pidäkekynnys sille, että vihollinen voisi operoida Suomen ja Pohjolan alueella.
– Tällä on valtavaa potentiaalia alueelliseen yhteistyöhön. Muodostaa niin sanottu Pohjolan linnake.
