Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin on avannut Turkin valtiolliselle uutistoimistolle syitä, miksi maa on suhtautunut suopeammin Suomen Nato-jäsenyyteen ja puolestaan jättänyt Ruotsin Nato-jäsenyyden roikkumaan löyhään hirteen.
Ruotsin Nato-jäsenyyden käsittely on sysätty toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan niin Turkissa kuin Unkarissa.
Ruotsalaislehti Expressen uutisoi Erdoganin tiedottajan lausunnoista. Hänen mukaansa syy Nato-matkan tyssähdykseen Ruotsin kohdalla on se, että se ei Suomen tavoin ole ollut ”rakentava” tai ”avoin”.
– Suomen asenne on ollut rakentava Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta koskevan asian käsittelyssä, puolustusteollisuutta koskevien rajoitusten purkamisessa ja Turkin sisällyttämisessä EU:n eri ohjelmiin, Kalin listasi.
Lue lisää: Erdogan: Tästä syystä Turkki ei voi vielä hyväksyä Ruotsia Naton jäseneksi
Presidentin edustajan mukaan Suomi suhtautui Turkin asettamiin vaatimuksiin avoimemmin ja avuliaammin.
Jää hieman epäselväksi, mitä tällä tarkoitetaan. Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin ilmaissut, ettei Suomi ole luvannut varsinaisia myönnytyksiä esimerkiksi aseviennissä tai muussakaan muodossa vastineeksi jäsenyydestä.
Hän puhui asiasta tiedotustilaisuudessa Turkin valtiovierailun päätteeksi.
Niinistön mukaan jo ennen vuodenvaihdetta kävi ilmi, että Turkki on valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden. Se näytti kuitenkin odottavan, että Suomi ilmaisisi olevansa halukas menemään Natoon myös ilman Ruotsia.
Lue lisää: Niinistö paljasti Ankarassa: Näin Nato-solmu aukeni
Niinistö korosti, ettei Suomi koskaan ilmoittanut, että se haluaisi olla liikkeellä yksin.
KalinIN mukaan Ruotsin Nato-ovea ei ole suljettu, mutta Turkki edellyttää siltä ”toimia”.
– ... miten nopeasti ja millä aikataululla prosessi etenee, riippuu Ruotsin toimista, hän sanoi.
Hänen mukaansa Ruotsin hallitus on toki ”vilpitön”, mutta Ruotsin lainsäädäntö rajoittaa sen toimivaltaa.
Kalinin mukaan Ruotsilla on paremmat valtuudet vastata Turkin vaatimuksiin, kunhan Ruotsin uusi terrorilaki astuu voimaan 1. kesäkuuta. Lait mahdollistavat muun muassa sen, että PKK:hon kuuluvat henkilöt voidaan asettaa syytteeseen.
Expressen uutisoi aiemmin hallituslähteisiin vedoten, että ulkoministeri Tobias Billströmille on viestitty, että Ruotsin Nato-jäsenyyden kohtalo ratkeaisi Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa.
Billström ei ole vahvistanut väitteitä.
Suomen ja Ruotsin Nato-matka on edennyt ennätysvauhtia ja takunnut ainoastaan Turkin ja Unkarin kohdalla. Turkin presidentti on jo pitkään puheissaan kritisoinut Ruotsia, ettei se tee tarpeeksi Turkin terroristeiksi mieltämien järjestöjen vastustamiseksi.
Ruotsin Nato-matka kääntyi vain kivikkoisemmaksi, kun Ruotsissa poltettiin mielenilmauksena Koraani ja hirtettiin Erdogania muistuttava nukke.
Erdogan on aiemmin kertonut, että ratifiointiehdotus etenee parlamentin äänestykseen ennen Turkin toukokuisia vaaleja. Suomen Nato-jäsenyydestä äänestetään tällä tietoa Unkarin parlamentissa maanantaina.
