Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi eilen pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.
Pidätysmääräyksen syynä on ukrainalaisten lasten laiton siirtäminen Venäjän miehittämiltä Ukrainan alueilta Venäjälle, mikä on sotarikos. Putinin lisäksi pidätysmääräys annettiin Venäjän lapsiasiavaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta.
Lue lisää: Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys
Mitä tämä sitten Putinille käytännössä tarkoittaa? Kansainvälisen oikeustieteen emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemen mukaan pidätysmääräys näkyy käytännössä pitkällä tähtäimellä.
– Se ei tietenkään näy niin, että nyt poliisit marssisivat Kremliin ja pidättävät Putinin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolina on 123 valtiota, joihin Putin ei voi enää matkustaa ilman, että hänet tulisi pidättää. Maiden ei tarvitse enää erikseen tehdä omaa etsintäkuulutusta Putinista.
– Tietysti tähän voi heti sanoa, että tuskin hän niihin maihin muutenkaan menisi, Koskenniemi huomauttaa.
Vladimir Putinilla ei ole enää asiaa 123 maahan, kansainvälisen oikeustieteen emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo.
On myös olemassa yksi ennakkotapaus, jossa ICC:n etsintäkuuluttama valtionpäämies pystyi matkustamaan ICC:hen kuuluviin maihin. Kyseessä on Sudanin entinen presidentti Omar al-Bashir, josta tuli ensimmäinen ICC:n etsintäkuuluttama istuva valtionpäämies.
Al-Bashir pystyi pidätysmääräyksestä huolimatta vierailemaan joissain ICC:n osapuolina olleissa Afrikan valtioissa, sillä maat katsoivat rikostuomioistuimen epäoikeudenmukaisesti ottavan syytteeseen vain afrikkalaisia valtionjohtajia.
– Ja nyt varmaankin on monia sellaisia maita, jotka eivät varmaan tätä pidätysmääräystä panisi täytäntöön. Varsinkin Afrikassa, jossa Venäjän vaikutusvalta on lisääntynyt valtavasti.
– Tämä on kaikki spekulaatiota, tietenkin.
Pidättämättä jättämiselle ei ole kehitetty mitään tiettyä rangaistusta. Jos Putin jätettäisiin jossain ICC:n osapuolena toimivassa maassa pidättämättä, voisi YK:n turvallisuusneuvosto päättää, mihin toimenpiteisiin tällaista maata vastaan voitaisiin ryhtyä.
Omar al-Bashir vuonna 2019.
Koskenniemi nostaa myös yhden mahdollisen negatiivisen puolen esiin Putinin pidätysmääräyksestä: hänellä ei ehkä ole enää motivaatiota pyrkiä rauhaan.
– Tämä syyte kuitenkin jää voimaan. Ellei ajatella niin, että rauhansopimuksessa voitaisiin tästä syytteestä luopua, mutta niin on vaikea ajatella, koska tämä rikostuomioistuin on riippumaton tuomioistuin.
Kesken sodankäynnin syytteeseen joutui myös Serbian entinen presidentti Slobodan Milosevic Jugoslavia-tuomioistuimen toimesta. Milosevicin syytteen kohdalla pohdittiin myös sitä mahdollisuutta, että syytteeseen asettaminen saattaisi pitkittää Jugoslavian sotaa.
Syyte kuitenkin nostettiin. Koskenniemi ei usko, että se johti sodan pitkittymiseen.
– Mutta periaatteessa ei voi sulkea sitä vaihtoehtoa pois, että tämä rikosoikeusjärjestelmä ja rauhaanpyrkimysten järjestelmä ovat keskenään vähän ristiriidassa.
Valtionpäämiehien syyttäminen ei ole kovinkaan yleistä. Norsunluurannikon Laurent Gbagbo päätyi Haagiin oikeudenkäyntiin asti, mutta hänet vapautettiin syytteistä. Myös Kenian presidenttiä Uhuru Kenyattaa syytettiin, mutta syytteet päädyttiin lopulta vetämään takaisin. Putin on ensimmäinen Afrikan ulkopuolinen etsintäkuulutetuksi joutunut valtionpäämies.
ICC on selvästi etsintäkuulutusmääräyksellä päättänyt lähettää viestin Putinille.
– Se, millä tavalla se viesti otetaan vastaan, on hyvin vaikea määrittää.
Venäjällä ICC:n päätökselle viitattiin kintaalla. Venäjä ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen.
– Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksillä ei ole merkitystä maassamme, ei myöskään oikeudelliselta kannalta. Venäjä ei tee yhteistyötä tämän elimen kanssa, ja mahdolliset pidätysmääräykset ICC:ltä ovat meille juridisesti täysin mitättömiä, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova totesi tuttuun tyyliinsä.
Lue lisää: Näin Venäjällä reagoitiin Putinin pidätysmääräykseen
Voisiko pidätysmääräys työntää Kiinaa kauemmaksi Putinista?
Venäjän kanssa mahdollista yhteistyötä harkitseville maille pidätysmääräys voi kuitenkin toimia karkotteena, tai vähintäänkin hidasteena. Näin arvioi kansainvälisen oikeuden professori Harold Hongju Koh Yalen yliopistosta The New York Timesille.
Kohin mukaan päätös voi esimerkiksi vähentää Kiinan intoa myydä aseita Venäjälle. Huomattavaa on, että Kiinakaan ei ole ICC:n jäsen.
Myös Pentagon saattaisi jatkossa olla Kohin mukaan avoimempi jakamaan todistusaineistoa ICC:lle. The New York Times uutisoi aiemmin Pentagonin estäneen Yhdysvaltojen hallintoa jakamasta yhdysvaltalaistiedustelun keräämää aineistoa ICC:lle.
NYT:in lähteiden mukaan pelkona on, että venäläisten sotarikoksiin perehtyminen voisi avata tuomioistuimelle tien myös yhdysvaltalaisten syyttämiselle. Yhdysvallatkaan ei ole ICC:n jäsen.
