Venäjän median suhtautuminen Suomen perjantaiseen Nato-läpimurtoon oli puolihapan.
Avointa raivoa tai suurta tyytymättömyyttä ei otsikoissa esiintynyt, pientä ivailua ja nihkeyttä kuitenkin.
Lue lisää: Suomen Nato-jäsenyys on käytännössä selvä – tämä on nyt yksi keskeisimmistä kysymyksistä
Kommersant otsikoi perjantai-illan uutisensa sanoin ”Kauniita sanoja ja suomalaiset ovat tyytyväisiä”.
Kommersant muistutti, että Turkista tulleen vihreän valon lisäksi myös Unkari ratifioinee Suomen Nato-jäsenyyden vielä maaliskuun aikana.
Lue lisää: Niinistö Suomen Nato-tulpan avautumisesta: ”Tuntuu hyvältä”
– Kun ottaa huomioon, että myös Unkari lupasi äänestää tulevina viikkoina Suomen pääsemisestä Natoon, voidaan jo luotettavasti sanoa, että Natossa on pian 31 jäsenmaata, Kommersantin toimittaja Jelena Tshernenko kirjoitti artikkelissaan.
Tshernenko muistutti vielä, että Suomi on ollut sotilaallisesti liittoutumaton vuodesta 1948 aina näihin päiviin saakka, mutta nyt tämä pitkä aikakausi päättyy. Tshernenko lisää, että vielä tammikuussa 2022 vain 28 prosenttia suomalaisista kannatti liittymistä Natoon.
Naton suosio räjähti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.
Kommersantin artikkelissa kirjoitettiin myös, että Venäjän valtion virallinen kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen on kielteinen. Lehti lainasi presidentti Vladimir Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin sanoja torstailta, kun Peskov sanoi Venäjän ”katsovan pahoillaan” Suomen ja Ruotsin pyrkimyksiä liittyä Natoon.
Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov tiivisti Venäjän viralliset tunnot: Venäjä ”katsoo pahoillaan” Suomen ja Ruotsin ratkaisua. Kuva on kuvakaappaus videolta Putinin puheesta 21. helmikuuta.
– Olemme toistuvasti sanoneet, että Venäjä ei missään nimessä ole uhka Suomelle eikä Ruotsille, koska meillä ei ole mitään kiistoja heidän kanssaan, ja nämä maat eivät ole koskaan olleet venäläisvastaisia. Heistä ei ole uhkaa meille eikä meistä heille, Peskov sanoi torstaina.
Jonkin verran venäläisten median uutisissa viitattiin Turkin takinkääntöön tai periksi antamiseen.
News-Front kysyi otsikossaan, oliko vihreän valon antaminen Turkin puolelta punnittu päätös vai pakon sanelema juttu. Sivusto viittaa vahvasti, että taustalla olisi ollut Yhdysvaltain voimakas painostus, jonka alla Turkki olisi murtunut.
– On oikeutettua väittää, että ilman valtameren toiselta puolelta tulevaa painetta ratifiointiprosessi ei olisi alkanut kuin vasta Turkin vaalien jälkeen. Epäonnekasta, News-Front kirjoitti.
Monessa jutussa muistutettiin, että Suomi ja Ruotsi hakeutuivat jäseniksi jo toukokuussa 2022, ja Turkki on syksystä 2022 lähtien estänyt molempien maiden jäsenyyden, mutta nyt se heltyi Suomen osalta.
Turkilla on ollut lukuisia vaateita molemmille maille. Lehtien mukaan Suomi ja Ruotsi olivat tarjonneet turvapaikkaa kurdiaktivisteille ja oppositioon kuuluville henkilöille, joita Turkki pitää terroristeina.
Suomen ja Ruotsin Nato-teiden eroaminen koettiin Venäjällä pienenä lohtuna, laihana sekin.
Jos jostain iloittiin edes pienesti, niin siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-tiet erkaantuivat. Tiedotusvälineet muistivat ilmoittaa, että Suomen ja Ruotsin tavoitteena oli liittyä Natoon yhdessä ”käsi kädessä”.
Se mainittiin auliisti, että Ruotsi jää tässä vaiheessa odottamaan, koska Turkki ei ole valmis edistämään Ruotsin jäsenyyttä. Ja että Suomi ”joutuu” liittymään nyt yksin ilman naapurimaataan.
