Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa perjantaina iltapäivällä Turkin presidentin Recep Tayyio Erdoganin Ankarassa. Erdoganin odotetaan antavan tapaamisen aikana julkisen hyväksyntänsä Suomen Nato-jäsenyydelle.
Presidenttien tapaaminen on herättänyt huomiota myös Venäjällä. Asiasta kertoo esimerkiksi venäläislehti Izvestija, joka pyysi venäläisiä asiantuntijoita arvioimaan Suomen Nato-prosessia ja sen vaikutuksia Venäjään.
Valtiotieteiden tohtori, Venäjän tiedeakatemian Lähi-idän osaston johtaja Vladimir Avatkov totesi lehdelle, että Suomi haluaa liittyä Natoon ”epätoivoisesti” ja suostuu siihen jopa ilman Ruotsia.
– Recep Tayyip Erdogan on ilmeisesti päättäväinen. Hän antaa toimittajille hyvin kovia kommentteja. Hän esimerkiksi sanoi, että Ankara täyttäisi lupauksen, mutta samalla hän vastasi kysymykseen, antaako Turkki suostumuksensa Suomen jäsenyydelle, että ”oli prosessi mikä tahansa, me hoidamme sen”.
– Sellaiset ovat modernin Turkin tasavallan tavoitteet. Maa haluaa hallita Natoa, eikä tulla johdetuksi, Avatkov jatkoi.
Avatkov kertoi uskovansa, että Ruotsin suhteen tilanne on monimutkaisempi.
– Koraania ei olisi kannattanut polttaa, nyt he saavat vastauksen vasta Turkin vaalien jälkeen. Ja vaatimuksia voi olla enemmän.
Izvestijan haastattelema Pietarin yliopiston professori ja valtiotieteiden tohtori Natalja Jeremina arvioi, että Turkin viranomaiset ja Erdogan suostuivat kompromissiin erottaessaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit toisistaan.
Jereminan mukaan Turkki on jopa ilmoittanut pitävänsä tilannetta Naton sisällä epäoikeudenmukaisena ja läpinäkymättömänä esimerkiksi liittouman ulkopuolisten osapuolten kanssa tehdyn asekaupan osalta.
Turkki on ilmoittanut haluavansa harkita uudelleen asemiaan allianssissa, hän sanoo.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä puhuessaan Jeremina korostaa, että maat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä sotilasliiton kanssa jo aiemmin.
– Voisi sanoa, että he olivat jo kihloissa, mutteivät vielä naimisissa. He suorittavat sotilaallisia liikkeitä ja osallistuvat erilaisiin harjoituksiin. Nyt on lähinnä kyse siitä, tuleeko liiton sotilaallinen infrastruktuuri lähemmäs Venäjän rajoja. Luulen, että se tulee lähelle.
Jereminan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi Luoteis-Venäjään kohdistuvia riskejä, koska niiden myötä Venäjä voidaan sulkea käytännössä Itämeren ulkopuolelle. Riskit lisääntyvät myös arktisella alueella.
– Tässä on kiinnitettävä enemmän huomiota erityisesti Pohjanmeren reittiin. Yleisesti ottaen koko tämä alue on vaarassa. Tämä vaatii suuria resursseja puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Joten Venäjän federaation kannalta tämä kasvattaa ensisijaisesti menoja ja riskejä.
