Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi keskiviikkona Venäjän hyökkäyksen lähestyvän murtumispistettä.
Myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi, että Venäjän yksityisen palkka-armeijan Wagnerin hyökkäysoperaatio Bahmutissa on käännekohdassa.
Lisäksi Venäjän asevoimien yritykset hyökätä Vuhledariin ovat brittitiedustelun mukaan lähes varmasti hidastuneet.
John Helin.
Onko sodassa tapahtumassa käännekohta? Onko Ukraina saamassa Bahmutin hallintaansa? Ukrainan sodan asiantuntija John Helin toteaa, että Bahmutissa käydään edelleen erittäin kovia taisteluja.
– Omasta mielestäni ei näytä ihan vielä siltä, että taistelu siellä olisi loppumassa. Venäjä yrittää jonkin aikaa vielä puskea. Toisaalta osalla rintamista Venäjä näyttää jo melko tavalla väsähtäneen, hän sanoo.
Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan voi hyvinkin olla mahdollista, että Venäjän hyökkäys on heikentymässä. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei rintamalinja ole juuri liikkunut sitten marraskuun.
Käihkön mukaan asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko Venäjän paljon puhuttu suurhyökkäys jo käynnissä vai onko se vasta edessä tulevaisuudessa.
Ilmari Käihkö.
– Osa on sanonut, että se on nyt käynnissä. Silloin voi kyllä puhua suurhyökkäyksestä lainausmerkeissä. Eihän tämä hirveän suurelta ole vaikuttanut, hän sanoo.
Osa asiantuntijoista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjällä on vielä reservejä, joita laittaa sotaan, esimerkiksi ilmakalustoa. Se saattaisi siis pystyä vielä isompaan hyökkäykseen halutessaan.
– Vaikea sanoa, kumpi tulkinnoista pitää paikkaansa.
Käihkön mukaan Venäjän ammusten säästeleminen tukee sitä, että käynnissä on ”suurhyökkäys”.
– Venäjän tappiot Bahmutissa ovat melkoiset. He eivät ole saaneet hirveästi aikaan siellä. Kyllähän se kyseenalaistaa sitä, pystyykö Venäjä muuttamaan tilannetta suuremmin.
Bahmutin seudulla on kuollut tai haavoittunut toukokuusta alkaen arviolta 20 000–30 000 palkka-armeija Wagnerin taistelijaa ja venäläissotilasta. Alkuviikosta puhuttiin, että Bahmutissa toteutettiin taktinen tulitauko.
– Se kertoo Venäjän epätoivosta, Käihkö sanoo.
Toisaalta myös Ukrainan tilanne kaupungissa on hankala, sillä sen huoltolinjat käyvät yhä kapeammiksi. Venäjä on vaikeuttanut joukkojen huoltoa tekemällä pihtiliikkeen pohjoisesta ja etelästä. Bahmut on saatu osittain saarrettua.
– Ukrainan olisi jopa voinut olla parempi jättää Bahmut, mutta se on poliittisesti tärkeä molemmille osapuolille.
Lue lisää: Satelliittikuvat paljastavat sodan tuhot Bahmutissa
UkrainaN tarkoin vaalima salaisuus koko sodan ajan on ollut sen reservin koko ja joukkojen kunto.
John Helinin mukaan on varmaa, että Ukraina haluaa keväällä tai viimeistään kesällä tehdä vastahyökkäyksen. Ukrainalta on tulossa rintamalle sekä länsikalustolla että Neuvostoliiton aikaisella kalustolla koulutettuja joukkoja.
– Se on Ukrainalle poliittisesti tärkeää pystyä jonkinlaiseen vastahyökkäykseen. Kuinka hyvin se onnistuu, sitä on vaikea tietää. Siinä on niin monenlaisia muuttujia.
”On Ukrainalle poliittisesti tärkeää pystyä jonkinlaiseen vastahyökkäykseen.
Samaa sanoo Ilmari Käihkö. Oletus on, että Ukrainalla on joukkoja, jotka eivät ole tällä hetkellä taistelutehtävissä.
– Tällainen hyökkäys on aivan pakko Ukrainalle, se yrittää muuttaa sodan kulkua ja vallata takaisin alueita. Sota ei lopu Ukrainan voittoon, elleivät he pysty vapauttamaan alueitaan venäläisiltä.
Ukrainan voitto siis vaatii, että se käy hyökkäykseen. Käihkö kuitenkin huomauttaa, että Venäjä miehittää edelleen viidesosaa Ukrainasta. Hyökkääminen on myös puolustautumista vaikeampaa. Ukraina ei ole Käihkön mukaan vielä osoittanut kykenevänsä tehokkaaseen hyökkäyssodankäyntiin.
– Se tulee vaatimaan myös merkittävän määrän ukrainalaisuhreja, Käihkö sanoo.
Lue lisää: Odottaako Putinia uusi nöyryytys?
Ukrainan erikoisjoukkojen sotilaita lähellä Bahmutia 15. maaliskuuta.
Asiantuntija Helin arvioi, että strategisesti järkevintä Ukrainalle olisi hyökätä etelässä ja pyrkiä katkaisemaan Venäjän maayhteys Krimille. Siinä olisi kuitenkin myös suuria haasteita. Venäjä on muun muassa linnoittanut etelärintamaa laajasti.
Ongelmia vastahyökkäyksessä olisi myös muilla rintamilla. Donetskissa maasto on vaikeampaa. Siellä tulee myös nopeasti vuoden 2015 tulitaukolinja vastaan.
”Mikäli Ukrainan ammuspula jatkuu ja ammuksia joudutaan säästämään, läpimurron saaminen voi olla todella hankalaa.
Vastahyökkäyksen onnistumisen kannalta olennaista on joukkojen koulutus ja tiedonkulku.
– Mikäli Ukrainan ammuspula jatkuu ja ammuksia joudutaan säästämään, läpimurron saaminen voi olla todella hankalaa, Helin sanoo.
Kesään mennessä Ukrainan pitäisi Helinin mukaan saada etenkin tykistön ammuksia, jotta vastahyökkäys voisi onnistua.
Lue lisää: ISW: Venäjä rakentaa puolustuslinjoja kauas sodan rintamalinjoista – onko tässä syy?
Venäjän tuhoama rakennus Bahmutissa 27. helmikuuta. Kaupunki on pahoin tuhoutunut taisteluissa.
Helinin mukaan Venäjällä on todella vähän läpimurtokykyisiä joukkoja. Se joutuu käymään sotaa puutteellisesti koulutetuilla joukoilla.
Samalla etulinjan hyökkäyksiin osallistuu kuitenkin myös koulutettuja joukkoja, jolloin heitä kaatuu enemmän. Esimerkiksi Bahmutiin on jouduttu tuomaan Wagnerin värväämien rangaistusvankien avuksi Venäjän varsinaisen armeijan laskuvarjojääkäreitä.
Wagner ei ole juurikaan välittänyt omien kaatumisesta, jos sillä on saavutettu tavoitteita.
– Wagnerin tappiot tuottavat merkittäviä ongelmia, koska myös Wagnerin puolelta uupuu koulutettua miesvoimaa, Helin sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä ei välttämättä pysty käyttämään aiemmin etenemisessä auttaneita taktiikoitaan, koska Wagnerin joukot ovat kuluneet.
”Yksi sodan opeista on, että yhtenäisellä komennolla on paljon hyötyä.
Wagner linkittyy Venäjän sisäiseen valtataisteluun. On mahdollista, että Venäjän puolustusministeriö on yrittänyt useita hyökkäyksiä Vuhledarissa saadakseen parempia onnistumisia kuin Wagner.
Wagnerin perustaja Jevgeni Prigozhin on suoraan mollannut Venäjän armeijan sotajohtoa ja kritisoinut puolustusministeriötä. Prigozhin käyttää Wagneria pönkittämään omaa asemaansa.
Wagnerin ja Venäjän asevoimien keskinäinen kilpailu voi ajaa niitä yrittämään enemmän. Ne eivät kuitenkaan välttämättä osaa toimia yhteen kovin hyvin. Pitkällä tähtäimellä se voi vaikeuttaa Venäjän toimintaa.
– Yksi sodan opeista on, että yhtenäisellä komennolla on paljon hyötyä. Venäjällä sitä ei sodan alussa ollut, vaan se on tullut asteittain, Ilmari Käihkö sanoo.
Lue lisää: Sotilasprofessori nostaa esille tärkeän seikan Bahmutista – ”Sillä saattaa olla iso merkitys”
