Unkarin parlamentin piti äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista ensi viikolla.
Äänestys lykkääntyi kuitenkin jälleen kerran. Unkarilaisen HVG-sivuston mukaan Unkarin parlamentti ei kokoonnu ensi viikolla ollenkaan.
Lue lisää: Unkari lykkäämässä jälleen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia
Unkari on lykkäillyt ratifiointia jo lähes puolen vuoden ajan.
Viime vuoden kesällä ja alkusyksystä Suomessa saatiin ihastella jatkuvaa ratifiointien virtaa, kun Nato-maa vuorollaan hyväksyi Suomen osaksi sotilasliittoa. Pääasiassa ainoa kysymysmerkki oli Turkki, jonka johto oli avoimesti ilmaissut vastustusta Suomen sekä varsinkin Ruotsin mahdollisille Nato-jäsenyyksille.
Syyskuun 27. päivänä Slovakia ratifioi Suomen toistaiseksi viimeisenä maana. Jäljelle jäi kaksi: Turkki ja Unkari. Unkarin suhteen asian piti olla suhteellisen selvä, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ennakoi lokakuun alussa, että Unkari ratifioisi Suomen ”joissakin viikoissa”. Toisin kävi.
Näin Unkari on lykännyt Suomen ratifioinnista äänestämistä:
3.10. Unkarin parlamentissa hylättiin oppositiopuolueen ehdotus Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä järjestettävästä äänestyksestä. Ehdotus torpattiin Viktor Orbanin johtaman Fidesz-puolueen johdolla selvin äänin.
Haavisto oli lokakuun ”joissakin viikoissa” -arviossaan siinä oikeassa, että Unkarin oli lopulta tarkoitus äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä 24. lokakuuta, mutta maan hallitus päätti poikkeuksellisesti järjestää aiheesta kansalaisten kuulemisen. Kuulemisen arvioitiin vievän noin kuukauden ja ratifioinnin siirtyvän marraskuulle.
Unkarissa vakuuteltiin marraskuun alussa, että maan parlamentti keskustelee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioimisesta syysistuntokauden aikana sen jälkeen, kun joukko Euroopan unioniin liittyviä lakeja on hyväksytty. Marraskuun lopussa Orban kuitenkin ilmoitti, että ratifiointi viedään Unkarin parlamentin ensimmäiseen istuntoon ensi vuoden puolelle, helmikuun ensimmäiselle päivänä.
Marraskuun lopulla järjestetyssä Nato-maiden ulkoministerien kokouksessa Pekka Haavisto kertoi saaneensa Unkarin virkaveljeltään Peter Szijjartolta vahvistuksen, että Suomi ratifioidaan helmikuussa.
Helmikuu saapui, mutta vasta kuun loppupuolella kuultiin ensimmäinen pihahdus siitä, milloin Suomen ratifioinnista voitaisiin äänestää. 22. helmikuuta uutisoitiin, että äänestys voitaisiin järjestää aikaisintaan maaliskuun alussa.
Kolme päivää myöhemmin uutisoitiin, että ratifiointiäänestys saattaisikin venyä maaliskuun loppupuolelle. Orban sanoi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä tarvitaan vielä lisää keskustelua parlamentin ryhmien välillä, ennen kuin maiden jäsenyys voidaan ratifioida.
Maaliskuun aikana Unkari päätyi lähettämään delegaation sekä Ruotsiin, että Suomeen ennen maiden Nato-jäsenyyksistä äänestämistä. Äänestyksen aika piti vihdoin olla ensi viikolla 20. maaliskuuta, mutta maan varapääministeri Zsolt Semjén on päätynyt lykkäämään äänestystä jälleen.
Näillä näkymin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä äänestetään aikaisintaan 27. maaliskuuta tai 3. huhtikuuta, mutta nämäkään päivämäärät eivät ole kiveen hakattuja.
Siinä missä Turkki on esittänyt Suomelle ja Ruotsille ehtoja Nato-jäsenyyden hyväksymiselle, on Unkarin johto vakuutellut yhtenään maan tukevan Suomen sekä Ruotsin jäsenyyksiä.
