Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoo, ettei ole poissuljettua, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioitaisiin eri tahtiin.
– Mitä minä ja (Ruotsin pääneuvottelija) Oscar Stenström olemme kokeneet viime viikkoina on, että todennäköisyys on kasvanut sen suhteen, että se tapahtuu eri tahtiin, Kristersson sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina Aftonbladetin mukaan.
– Ruotsi on valmistautunut siihen, mitä teemme, jos niin tapahtuu ja me pidämme valtiopäiviä informoituna tästä prosessista.
Tiedotustilaisuudessa oli läsnä myös Stenström, joka sanoi Expressenin mukaan, että Ruotsi on täyttänyt kaikki vaatimukset.
– Mutta kuten kaikki tietävät, ratifiointi on kansallinen päätös ja Turkki edelleen on sitä mieltä, että Ruotsilla on vielä tekemistä. Se ei vähiten koske sitä, että heidän mielestään viranomaisemme eivät riittävästi taistele PKK:ta vastaan, Stenström sanoi.
PKK tarkoittaa Kurdistanin työväenpuoluetta, joka on luokiteltu terrorijärjestöksi sekä Turkissa että Euroopan unionissa. Turkki on kuitenkin syyttänyt Ruotsia ja osin myös Suomea siitä, etteivät maiden toimet PKK:ta vastaan ole riittäviä.
Viime viikolla turkkilainen Hürriyet uutisoi Turkin presidentinkanslian tiedottajan sanoneen, etteivät Suomen ja Ruotsin toimet koskien PKK:ta ole riittäviä Nato-jäsenyyksien ratifiointiin.
– Olemme tyytyväisiä Ruotsin ja Suomen ottamiin askeliin koskien taistelua PKK:ta vastaan, mutta ne eivät ole tarpeeksi. Olemme sanoneet, että askelia on otettava terrorismin rahoittamisen ja propagandan ehkäisemiseksi, hän sanoi.
Lue lisää: Turkki: Suomen ja Ruotsin tekemät toimet eivät riitä Nato-ratifiointiin
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehen Anu Leinosen mukaan ongelmana on, että Turkin määritelmä siitä, mikä on terrorismia, on todella lavea. Turkki on vaatinut Suomea luovuttamaan terroristeiksi epäilemiään ihmisiä Turkkiin. Leinonen kuitenkin huomauttaa, etteivät nämä ihmiset välttämättä Suomen lakien mukaan ole tähän syyllisiä.
Leinosen mukaan Turkki kuitenkin haluaa, että muiden Euroopan maiden määritelmä terrorismista olisi lähempänä Turkin määritelmää.
– Jos Suomi haluaa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, ei Suomi voi myöntyä vaatimuksiin, hän sanoo.
