Japani on viime aikoina vahvistanut aktiivisesti puolustus- ja turvallisuusyhteistyöverkostoaan. Uuden yhteistyön taustalla kummittelee voimistuva Kiina.
Japanin pääministeri Fumio Kishida vieraili Lontoossa tammikuussa allekirjoittamassa historialliseksi kutsutun sopimuksen, jonka on määrä kiihdyttää maiden puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä mahdollistamalla esimerkiksi vastavuoroisen sotilastukikohtien käytön ja vaativampien sotaharjoitusten järjestämisen.
Tammikuussa Kishida ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasivat Valkoisessa talossa vahvistaa liittoumaansa ja luoda tehokkaan sotilaallisen vastavoiman alati vahvemmalle ja määrätietoisemmalle Kiinalle.
Helmikuussa puolestaan ennakoitiin Japanin, Filippiinien ja Yhdysvaltain välistä puolustussopimusta.
Viime vuonna Japani vahvisti puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään Australian, Intian ja Uuden Seelannin kanssa. Australian kanssa solmittu vastavuoroisen käytön sopimus on jatkoa yhteistyölle, joka on tiivistynyt etenkin sen jälkeen, kun Japanin ja Korean yhteistyö hankaloitui historiallisista syistä, kertoo Japanin valtiollisen puolustustutkimuslaitoksen (NIDS) vanhempi tutkija Tomohiko Satake.
Japanin ja Korean erimielisyydet juontavat juurensa toisen maailmansodan tapahtumiin. Kiistat nostavat päätään säännöllisesti, mutta Sataken mukaan ne ovat vaikuttaneet puolustusyhteistyöhön etenkin 2010-luvun alkupuolelta lähtien.
– Australiasta on tullut Yhdysvaltain jälkeen selvästi Japanin tärkein turvallisuuskumppani. Olemme järjestäneet lukuisia sotaharjoituksia ja vakiinnuttaneet turvallisuusyhteistyötämme, Satake sanoo.
Kiina karsastaa ”Aasian Natoa”
Yhteistyöhaluja puolin ja toisin selittävät huolet Kiinasta, arvioi Satake.
– Japani on tietysti huolissaan Kiinan kasvavasta läsnäolosta sitä ympäröivillä alueilla. Vaikka Australialle uhka ei ole välitön, se on yhä enemmän huolissaan Kiinan poliittisesta häirinnästä, taloudellisista pakkokeinoista, uhasta sääntöpohjaiselle järjestykselle ja kasvavasta vaikutusvallasta alueella.
Japani alkoi laajentaa kumppaniverkostoaan jo vuosituhannen alussa. Työ kiihtyi 2010-luvulla, kun Kiina alkoi käyttäytyä itsevarmemmin järjestettyään onnistuneesti kesäolympialaiset ja selvittyään globaalista finanssikriisistä verrattain vähin vaurioin.
– Kehitykseen on vaikuttanut myös uhkien monipuolistuminen eli uhat kyber- ja avaruusturvallisuudelle, merirosvous, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos, lisää Satake.
Kiina on ilmaissut tyytymättömyytensä kehitykseen ja kutsunut Japanin, Intian, Australian ja Yhdysvaltain välistä Quad-yhteistyötä Aasian Natoksi.
Taustalla hylkäämisen pelko?
Japanin yhteistyöhaluja selitetään usein myös hylätyksi tulemisen pelolla eli huolella Yhdysvaltain sitoutumisesta Japanin turvallisuuteen.
Satake muistuttaa, että Japani ja Australia alkoivat kehittää turvallisuusyhteistyötään jo 1990-luvulla, kun Yhdysvallat sopeutti sotilaallista läsnäoloaan alueella Neuvostoliiton romahdettua.
Hänestä ei ole realistista ajatella, että yhteistyö voisi korvata maailman suurimman sotilasmahdin läsnäolon etenkin, kun Yhdysvalloilla on avainrooli kaikissa alueellisissa yhteistyörakenteissa.
– Yhdysvallat toki odottaa meidän tekevän enemmän, mutta meillä ei ole vaihtoehtoa sen läsnäololle.
