Turkin presidentinkanslian tiedottaja Ibrahim Kalin sanoi torstaina, etteivät Suomi ja Ruotsi ole tehneet tarpeeksi, jotta Turkki voisi ratifioida Nato-jäsenyydet. Kalinin mukaan maiden toimet kurdien itsehallintoa ajavaa PKK-ryhmää kohtaan eivät ole riittäviä.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehen Anu Leinosen mukaan lausunnossa ei ole mitään yllättävää.
– Turkkihan on koko ajan soutanut ja huovannut, pelaavat taktista peliään, hän sanoo.
PKK ajaa itsehallintoa Kurdistaniin, joka sijaitsee suurelta osin Turkin alueella. Kaikki kurdien asemaa ajava toiminta ja aktivismi ei kuitenkaan ole sama asia kuin PKK:n toiminta. Leinosen mukaan Turkki haluaa kuitenkin niputtaa kaiken sellaiseksi.
– Turkin määritelmä siitä, mikä on terrorismia, on todella todella lavea. Suomi ei voi yhtyä tähän määritelmään, Leinonen sanoo.
Lue lisää: Turkki: Suomen ja Ruotsin tekemät toimet eivät riitä Nato-ratifiointiin
Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat viime kesäkuussa yhteisymmärrysasiakirjan. Turkki on vaatinut Natoon hakevia Suomea ja Ruotsia esimerkiksi poistamaan Turkille asetetut asevientikiellot ja vaatinut joidenkin Turkissa terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamista.
Turkki on vaatinut Suomea luovuttamaan noin kymmenkunta terroristiksi epäilemäänsä ihmistä. Ihmiset, jotka Turkin mielestä ovat syyllistyneet terrorismiin, eivät välttämättä Suomen lakien mukaan ole niin tehneet.
– Ei Suomi voi silloin heitä luovuttaa. Vielä absurdimmaksi se menee, jos puhutaan, että on syyllistytty terrorismin tukemiseen. Rauhan vetoomuksen allekirjoittaminen ja muu väkivallaton toiminta voi saada aikaan syytteen terrorismin tukemisesta.
PKK on luokiteltu niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin terroristijärjestöksi. Leinosen mukaan Turkki kuitenkin haluaa, että muiden Euroopan maiden määritelmä terrorismista olisi lähempänä Turkin määritelmää.
– Jos Suomi haluaa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, ei Suomi voi myöntyä vaatimuksiin, hän sanoo.
PKK puhutti Suomessa esimerkiksi itsenäisyyspäivän jälkeen, kun poliisi kielsi järjestön tunnukset mielenosoituksessa. Poliisi kuitenkin kiisti, että kielto olisi liittynyt Suomen Nato-hakemukseen.
PKK ja Turkin armeija ovat käyneet vuosien mittaan aseellisia taisteluita. Kurdeilla ei ole koskaan ollut omaa valtiota, ja kurdivähemmistöllä on huonot mahdollisuudet vaikuttaa maassa poliittisesti. Turkki on vuosikymmenien ajan heikentänyt kurdien kielen ja kulttuurin asemaa.
