– Kun päätökseni pannaan täytäntöön, saavutamme asettamamme tavoitteet ja voimme luottaa siihen, että olemme varmistaneet Isänmaamme turvallisuuden.
Näin päätti presidentti Vladimir Putin puheensa, joka esitettiin aamulla 24. helmikuuta 2022. Hän oli juuri määrännyt joukkonsa hyökkäämään naapurimaa Ukrainan kimppuun.
Seuraavien 380 vuorokauden aikana juuri mikään Putinin tavoitteista ei ole toteutunut.
Venäjä puskee edelleen verissä päin Ukrainan puolustukseen Bahmutissa eikä Kremlin sotakone ole saavuttanut kummoisia aluevaltauksia sitten viime kesän, jolloin venäläiset etenivät Lysytshanskin kaupunkiin Itä-Ukrainassa.
Kaatuneita ja haavoittuneita on brittiarvioiden mukaan sen sijaan jopa 200 000. Ukraina ilmoitti joulukuussa menettäneensä omia sotilaitaan lähemmäs 13 000.
Verilöylyn sivutuotteena Äiti-Venäjästä on tullut omilleen diktatuuri ja läntiselle maailmalle hylkiövaltio, joka on yhä tiukemmin Putinin ja kuoren välissä.
Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Stefan Hedlund, taloushistorian professori Jari Eloranta, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioivat IS:lle Putinin heikkoja kohtia ja sitä, miten niihin on osuttu.
1. Läntinen kiviseinä ja urhoollinen Ukraina
Ukrainalaissotilaat saivat koulutusta Challenger-tankin käyttöön Englannissa.
– Länsi on satuttanut Putinia pääasiassa pysymällä yhtenäisenä, Uppsalan yliopiston professori Stefan Hedlund näkee.
Suurimman iskun on tarjoillut altavastaaja.
– Todellinen katastrofi hänelle on se, että Ukraina on puolustanut itseään niin urhoollisesti ja saattaa vieläpä hankkia takaisin kaikki alueensa.
Hedlund vertaa Putinin tilannetta Venäjän viimeisen keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Nikolai II:n kujanjuoksuun 108 vuotta aikaisemmin.
– Kuten Tsaari Nikolai vuonna 1915, Putin on ottanut henkilökohtaisesti komennon sodasta ja pelkää varmasti kokevansa saman kuin Nikolai – menettävänsä valtansa ja maansa romahtavan.
Nikolai oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuodet 1894–1917. Armeijan ylipäälliköksi hän nimitti itsensä elokuussa 1915, kun päävihollinen Saksa oli jo valloittanut käytännössä koko Puolan ja edennyt Baltiaan saakka. Surkean sotamenestyksen mukana oli romahtanut myös Venäjän talous.
Kremlissä Nikolain omaa nimitystä ei katsottu hyvällä, ja alle kahden vuoden kuluttua hänet pakotettiin luopumaan kruunusta helmikuun vallankumouksessa.
Nikolai ei varoituksista huolimatta lähtenyt Venäjältä, ja vallan kaapanneet kommunistit murhasivat hänet, hänen vaimonsa ja viisi lastaan kellarissa Jekaterinburgissa heinäkuussa 1918.
– Ottaen huomioon Putinin jatkuvat viittaukset historiaan, olen melko varma, että hän on tuskallisen tietoinen tästä rinnastuksesta, Hedlund sanoo.
– Kyllä sodan pitkittyminen ja se, että sillä asettuja tavoitteita ei ole saavutettu sekä Venäjän armeijan odotettua heikompi kyvykkyys, aivan varmasti sattuvat, Tuomas Forsberg näkee.
2. Krimin menetys olisi Putinin painajainen
Putinin puhetta näytettiin Sevastopolissa helmikuussa.
Taitavasti toteutettu Krimin valtausoperaatio kevättalvella 2014 sementoi Putinin aseman Venäjän valta-aseman palauttajana.
Vajaa vuosikymmen myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa sen menettäminen on Hedlundin mukaan presidentin pahin painajainen.
– Krim oli valtava menestys Putinille henkilökohtaisesti. Se on siitä lähtien muodostunut tukipilariksi hänen imagolleen Venäjän suuruuden palauttajana.
– Krimin menettäminen olisi niin hirveää, että sen täytyy olla todellinen painajainen, ja hän todennäköisesti pähkäilee, kuinka estäisi sen – eikä hänellä ole aavistustakaan.
Puheet Krimin niemimaan valtaamisesta takaisin kovenivat syksyn aikana, ja brittilehti The Guardian uutisoi lokakuussa, että Ukrainan viranomaiset ja hallinto olivat alkaneet pitää Krimin vapauttamista jopa mahdollisena.
Varapuolustus¬ministeri Volodymyr Havrylov sanoi Politicon mukaan marraskuussa, että Ukraina voisi edetä Krimille joulukuun loppuun mennessä.
Toistaiseksi näin ei ole käynyt, mutta Ukraina yllätti sekä Kremlin että länsimaat iskemällä Manner-Venäjän ja Krimin yhdistävään Kertshinsalmen siltaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myös totesi, että yksi ehto rauhanneuvotteluille on se, että Ukraina saa takaisin kaikki Venäjän valtaamat alueensa – myös Krimin.
3. Kertshinsalmi ja Moskva olivat nöyryytyksiä
Helikopteri sammutustöissä Kertshinsalmen sillalla 8. lokakuuta 2022.
Puolustaja löi Putinille luun kurkkuun ensimmäisen kerran jo kaksi kuukautta sodan alkamisen jälkeen, kun ohjusristeilijä Moskva tuhoutui Mustallamerellä.
Alus oli Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva-alus, johon Ukraina kertoi osuneensa kahdella Neptune-merimaaliohjuksella.
– Se oli varmasti yllätys venäläisille. He eivät varmaan uskoneet, että Ukrainalla sellaista kykyä onkaan, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevana tutkijana toimiva Ilmari Käihkö arvelee.
Puoli vuotta myöhemmin pamahti lähempänä: Venäjältä Krimin niemimaalle johtava Kertshinsalmen silta räjähti osin käyttökelvottomaan kuntoon. Asiantuntija-arvioiden mukaan kyse oli mitä todennäköisimmin taas Ukrainan toteuttamasta iskusta.
Ajankohtakaan ei vaikuttanut sattumalta: Putin oli täyttänyt 70 vuotta juuri edellisenä perjantaina. Lisäksi sillalla on vahva viite Venäjän valloituspolitiikkaan: Putinin määräsi sen rakennettavaksi pian Krimin anastuksen jälkeen.
– Siinä tuli selkeästi henkilökohtainen menetys Putinille. Se silta on kuitenkin hänen projektinsa, ja juuri hän on "palauttanut" Krimin niemimaan Venäjälle. Se on osa hänen kohtaloaan ja perintöään, Käihkö sanoo.
Myös Tuomas Forsberg pitää siltaiskua ja Moskvan upottamista Putinin suojauksen läpi menneinä iskuina.
– Ne olivat nöyryytyksiä.
Hän arvelee, että kokonaisen niemimaan anastaminen taas saattoi saada Putinin kuvittelemaan liikoja "erikoisoperaatiostaan".
– Tämä noudattaa tuttua kaavaa eli että menestyksestä ei opita, vaan tullaan itsevarmemmiksi ja ylimielisemmiksi.
– Toisaalta kyllä Venäjä tulee varmasti oppimaan tappioistaankin, ja on jo jotain oppinutkin, vaikka sota on jatkunut aika ennallaan.
4. Harkovan menetys yllätti venäläiset
Ukrainan nopea vastahyökkäys Harkovan alueella syyskuussa yllätti venäläiset housut kintuissa.
Ukrainalaiset valtasivat parissa viikossa takaisin Uudenmaan maakunnan kokoisen alueen ja jatkoivat marraskuulle asti vihollisen joukkojen ajamista lännestä Dneprjoen toiselle puolelle.
Ilmari Käihkö uskoo, että nöyryytys Harkovassa kolahti myös Putiniin.
– Harkovan menetys syyskuussa oli varmasti sellainen tapahtuma, josta Putinille viimeistään tuli tieto, että hänen sotansa ei mene hyvin eikä Venäjän miehistö riitä siinä.
Käihkö arvelee, että tieto Ukrainan kyvystä hyökätä usealla rintamalohkolla yhtäaikaisesti iski kipeästi Putinin tajuntaan.
– Venäjä joutui sitten valitsemaan yhden paikan johon keskittää joukkoja, ja he valitsivat Hersonin. Sen takia heillä ei Harkovassa enää yksinkertaisesti riittänyt miehiä puolustamaan aluetta, ja Ukraina sai parissa viikossa merkittävän aluevaltauksen.
Kremlistä kajahtikin pian nöyryytyksen jälkeen julistus "osittaisesta" liikekannallepanosta, jolla hankittiin lisää verta taistelukentille. Puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti lokakuun alussa, että yli 200 000 ihmistä on mobilisoitu armeijaan.
– Emme tietenkään tiedä, mitä Putin tietää tästä sodasta tai maailmanmenosta ylipäätään, joten hänellä voi olla hyvin suodatetut tiedot tästä todellisuudesta, Käihkö huomauttaa.
– Harkova oli kuitenkin niin merkittävä asia, että se vaikutti varmasti häneenkin. Tuli mustaa valkoisella, että ongelmia on, ja sitten tulikin ilmoitus liikekannallepanosta.
Harkovan jälkeen Ukraina valtasi koko Dneprjoen länsirannan ja ajoi venäläisjoukot joen toiselle puolelle. Iskut venäläisten huoltoyhteyksiin Hersonissa pakottivat hyökkääjän vetäytymään - ja saivat Putinin vaikenemaan tapahtuneesta.
Hän ei julkisuudessa kommentoinut nöyryytystä lainkaan.
5. Nord Stream -putkien räjähdykset
Tanskan puolustusvoimat julkaisi kuvia Nord Streamin kaasuvuodoista syyskuussa 2022.
Kaasuyhtiö Nord Stream AG:n kolme kaasuputkea räjähtivät syyskuun lopulla Itämeren pohjassa. Molemmat Nord Stream 1 -putket ja toinen Nord Stream 2 -putkista tuhoutuivat.
Alkoi syyttelykierros. Venäjän väitettiin tuhonneen omat putkensa, mutta todisteita sen puolesta ei ole esitetty. Venäjä puolestaan syytti Britanniaa, mutta niin ikään ilman näyttöä.
Nord Stream -yhtiön enemmistöomistaja on Venäjän valtiollinen Gazprom.
Itämeren mysteeriä ei ole saatu ratkaistua, ja alkuviikosta soppaa alkoi hämmentää amerikkalainen New York Times -lehti kirjoituksella, jonka mukaan syyllinen saattoikin olla ukrainalaismielinen ryhmä.
Lehti ei kertonut tarkemmin, mistä oli tietonsa saanut, eikä sitä, mikä ryhmä mahdollisesti olisi kyseessä.
Jutun mukaan ei kuitenkaan ole löydetty todisteita siitä, että presidentti Zelenskyi tai maan sotilasjohto olisi ollut vastuussa operaatiosta.
– Yksi mistä puhutaan, ovat Nord Stream -putket. Me emme tiedä, oliko Venäjä takana, mutta jos ei ollut, niin tämä on aika merkittävää, Ilmari Käihkö näkee.
– Se on ainakin taloudellinen tappio Venäjälle, jos miettii paljonko nämä putket ovat maksaneet, ja Venäjähän niitä on pääasiassa rahoittanut.
Käihkö arvelee putkisopan vaikuttavan myös Venäjän talouteen.
– Yksi putki on vielä jäljellä, mutta tavallaan tämä voi symbolisoida aikakauden loppua: kaupallisen keskinäisriippuvuuden lupaus – jos nyt ei uponnut kokonaan – niin ainakin kärsi tässä räjähdyksessä.
6. Pakotteet ovat alkaneet viimein purra
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi uusista pakotteista vierailullaan Kiovaan helmikuussa 2022.
Euroopan unioni löi helmikuun lopulla pöytään järjestyksessään kymmenennen Venäjän vastaisen pakotepaketin hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Hauista vilauttivat myös Yhdysvallat ja Britannia, jotka niin ikään ilmoittivat uusista Venäjä-pakotteista. Lisäksi johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä varoitti Putinin kaventuneeseen ystäväpiiriin kuuluvia maita seurauksilla, jos ne jatkavat Venäjän auttamista sotimisessa.
Professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta toteaa, että pakotteet osuvat nyt kovempaa Äiti-Venäjään – ja se on myrkkyä myös Putinille.
– Jos hän jostain raivokohtauksia saa, se liittyy enemmän siihen isompaan kokonaisuuteen, miten nämä pakotteet ovat alkaneet puremaan Venäjän talouteen.
– Viime vuonna ne eivät oikein vielä purreet hirveän hyvin, mutta tänä vuonna ne näyttävät jo vaikuttavan paljon voimakkaammin. Se ehkä aiheuttaa enemmän hänelle sitten närästystä ja enemmän poliittista painetta.
Eloranta ei usko Putinin olevan omasta lompakostaan järin huolissaan. Presidentin mittavaa omaisuutta kun on mitä todennäköisimmin piilossa luotetun lähipiirin käsissä.
– Johonkin osaan siitä on päästy käsiksi. Ja se koskee lähinnä näitä ulkomaisia omistuksia.
7. Maine meni maailmalla
Armenian pääministeri Nikol Pashinjan näytti ottavan etäisyyttä Vladimir Putiniin CSTO:n tapaamisessa marraskuussa.
Putinin tuoli ei enää mahdu kansainvälisiin pöytiin. Häntä ei nähty marraskuussa G20-kokouksessa Indonesiassa, ei talousjärjestö Apecin kokouksessa Thaimaassa eikä luonnollisesti myöskään kuningatar Elisabetin hautajaisissa Britanniassa.
Sodan jälkeen Putinin kanssa ovat istuneet alas lähinnä entisten neuvostotasavaltojen päämiehet sekä Kiinan presidentti Xi Jingping ja Nato-veivaajaksi profiloitunut Turkin Recep Tayyip Erdogan.
Uusimmat iskut on jaettu kuitenkin omalta takapihalta. Ne ovat Tuomas Forsbergin mielestä osuneet Putinia vyön alle.
– Se, että monet entisen Neuvostoliiton maat ovat kyseenalaistaneet Venäjän johtajuuden.
Kyseiseen maakategoriaan kuuluvan Tadzhikistanin presidentti Emomalii Rahmon "läksytti" Kremliä lokakuussa siitä, että se on vuosikymmeniä pitänyt Tadzhikistanin tukea itsestäänselvyytenä, mutta kääntynyt sen puoleen vasta jouduttuaan eristetyksi Ukrainan sodan takia.
Putin vaikutti kuuntelevan saarnaa vaivaantuneen oloisena.
Kuukautta myöhemmin oli Armenian pääministerin vuoro. Nikol Pashinjan kyseenalaisti Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön (CSTO) tehokkuuden. Jälleen paikalla oli myös Putin.
– On masentavaa, että Armenian kuuluminen CSTO:hon ei estänyt Azerbaidzhania toimimasta aggressiivisesti, Pashinjan paasasi.
Armenian ja Azerbaidzhanin välillä roihahti syyskuussa kahakoita, joissa kuoli eri tietojen mukaan yli 200 sotilasta. Molemmat maat kuuluvat Venäjän johtamaan Itsenäisten valtioiden yhteisöön.
Pashinjan näytti siirtyvän myös kauemmas Putinista, kun tuli aika ottaa ryhmäkuva tapaamisessa.
8. Liittolaisten kato
Aljaksandr Lukashenka ja Vladimir Putin kättelivät helmikuussa.
Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvien päämiesten kylmäkiskoinen suhtautuminen saattaa ärsyttää Putinia, mutta se on pientä Kiinaan verrattuna.
Stefan Hedlund on vakuuttunut siitä, että pääliittolainen raivoaa kulisseissa Putinille.
– Tärkeintä on tietysti se, että kaikesta julkisuudessa esitetystä ystävällisestä hälystä huolimatta Xi Jinpingin täytyy olla aivan raivona siitä, mitä Putin on tehnyt.
– Se (sotiminen) tuhoaa Kiinan talouden vientipotentiaalia ja on liimannut länsimaat yhteen. Nämä ovat erittäin huonoja uutisia Kiinalle.
Putinin uskotuista ainoastaan Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka suostuu tämän vieraaksi – ja hänkin pitkin hampain.
– Putin on menettänyt kaikki entiset ystävänsä Valko-Venäjää lukuun ottamatta, ja sekin on vain ajan kysymys. Huomattavin ruodusta lipeäjä on Kazakstan, mutta jopa Armeniassa alkaa olla epäilyjä ystävyyssuhteesta, ja Georgiakin saattaa lipsahtaa lännen leiriin, Hedlund sanoo.
Kazakstan teki jo aiemmin selväksi, ettei aio tunnustaa Itä-Ukrainan "kansantasavaltojen" itsenäisyyttä. Se ei ole myöskään tukenut Venäjää Krimin miehityksessä.
Tuomas Forsberg näkee Venäjän aseman entisen Neuvostoliiton alueen vakauttajana horjuvan.
– Maailmalla Venäjällä kyllä on kumppaneita, jotka sen kanssa tekevät mielelläänkin yhteistyötä ja eivät halua sitä tuomita, mutta vähemmän suoria liittolaisia. Suurin menetys on ollut Venäjän johtoaseman kyseenalaistaminen.
