Putin piti imelän puheen naisille – tutkijalta karu arvio

Venäjällä on turha odottaa naisten aseman pikaista parananemista.

9.3. 6:00

Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti perinteisessä naistenpäivän puheessaan esiin tutut asiat keskiviikkona. Putin kehui suorastaan imelällä tavalla kaikkia naisia – äitejä, isoäitejä, siskoja, vaimoja ja tyttäriä.

Putin muun muassa puhui naisten sydänten ”auliisti jakamasta lämmöstä” ja sanoi, että arvostus ja kunnioitus naisia ja äitiyttä kohtaan on "tinkimätön arvo”.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. Venäläisessä yhteiskunnassa korostetaan maskuliinisuutta, ja Venäjällä on jo pitkään tukahdutettu kaikenlaiset tasa-arvopyrkimykset.

Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre kirjoitti viime huhtikuussa Helsingin Sanomissa, että putinismin muovaamassa sukupuolijärjestelmässä ”naisen tehtävä on miellyttää miestä seksuaalisesti ja korostaa naiseuttaan”.

Näre lisää, että Putin esittää itsensä miehisyyden perikuvana.

Miten tällaiseen imelän kaksinaamaiseen puheeseen pitäisi suhtautua?

– Riippuu varmaan ihmisestä, joka puhetta kuuntelee. Jos on patriootti ja uskoo valtion propagandaan, niin hänen on helppo pitää sitä hyvänä puheena, naisen asemaa ja feminismiä Venäjällä tutkinut yliopistonlehtori Saara Ratilainen Tampereen yliopistosta sanoo.

Vladimir Putin puhui naistenpäivänä Moskovassa.

– Puhe oli ennen kaikkea seremoniallinen. Sellainen, joka kuuluu naistenpäivään, Ratilainen lisää.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että naistenpäivänä on aina vahva odotusarvo, että Putin lausuu onnittelunsa naisille.

– Se on sellaista julkisuusstunttia. Olisi isompi uutinen, jos mitään puhetta ei pidettäisi, Lassila kuvaa.

Ratilainen sanoo, että Venäjän valtion toteuttama sukupuolipolitiikka edistää konservatiivisia arvoja. Naisen rooli nähdään äitinä, ei juuri muuna.

Yliopistonlehtori Saara Ratilaisen sanoo, että perheväkivallan dekriminalisointi oli paha takaisku venäläisille naisille.

Rakenteellista ja kulttuurillista syrjintää esiintyy siten, että naisia ei ole juuri liike-elämän tai politiikan korkeimmilla johto­paikoilla.

Esimerkiksi Venäjän duumassa vain joka kuudes edustaja on nainen, ja tällä hetkellä vain yksi nainen on ministerinä. Olga Ljubimova kantaa kulttuuri­ministerin salkkua. Pääministeri Mihail Mishustinin kymmenestä mahdollisesta sijaisesta naisia on kaksi.

– Naisille ei anneta roolia, he eivät pääse korkeimpiin virkoihin, Ratilainen sanoo.

Naisten ”näkymättömyyttä” kuvastaa sekin, että vuosi sitten organisoitu iso feministiliike keräsi sodanvastaiseen adressiin 170 000 allekirjoitusta. Adressilla vaadittiin Venäjän sotajoukkojen välitöntä vetäytymistä Ukrainasta ja sodan lopettamista.

Adressi toimitettiin Kremliin, mutta tiettävästi se hautautui byrokratian rattaisiin eikä sitä koskaan käsitelty.

Erilaiset netissä esiintyvät sodanvastaiset adressit ovat keränneet miljoonakin allekirjoitusta.

Vladimir Putin jakoi naistenpäivän kunniaksi myös vinon pinon kunniamerkkejä. Omansa sai Olesia Loskutova Venäjän sisäministeriöstä.

– Ei voi kuitenkaan sanoa, että naisen asema olisi samalla tavalla alistettu kuin monessa muslimimaassa, mutta Venäjällä ei myöskään tueta tasa-arvoistumista, Ratilainen sanoo.

– Esimerkiksi Venäjän mediassa naisista saa käyttää hyvin seksististä ja rujoa kieltä. Siellä ei ole samanlaista korrektia tapaa kuin länsimaissa. Jos julkisessa keskustelussa alkaa nostaa esiin esimerkiksi seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, vastaisku tulee hyvin nopeasti ja viitataan ”länsimaiseen feminismiin”, Ratilainen lisää.

Erityisen huolestuttava oli Ratilaisen mukaan ortodoksikirkon tuella vuonna 2017 tehty lakiuudistus, joka dekriminalisoi perheväkivallan.

– Se on huonontanut niiden naisten asemaa, jotka kohtaavat perheväkivaltaa. Venäjällä ei enää ole ennaltaehkäisevää lainsäädäntöä, ja tukea ja apua antavia kansalaisjärjestöjä ja organisaatioita on julistettu ulkomaisiksi agenteiksi. Venäjä kokee niiden olevan läntistä vaikutusvaltaa Venäjään, Ratilainen sanoo.

Viime vuonna maailmalle levisivät ikoniset kuvat Vladimir Putinista lentoemäntien seurassa. Tänä vuonna palkitut tulivat useammasta ammattikunnasta.

Ratilaisen mukaan kaikkea konkreettista on Venäjällä kiristetty niin paljon, ettei maassa ole käytännössä minkäänlaista auttamisjärjestelmää perheväkivallan uhreille.

– Mitä se kertoo siitä, miten yhteiskunta suhtautuu? Sitä, että yhteiskunta ei välitä.

Ratilainen epäilee, että venäläisten naisten on turha haaveilla isoista muutoksista ja paremmasta tulevaisuudesta ainakaan lähiaikoina.

Saara Ratilainen ennustaa, että naisten asema ei Venäjällä parane ainakaan niin kauan kuin sota on meneillään ja Vladimir Putin on Venäjän johdossa.

– Ei ainakaan nykyisen hallinnon ja valta­järjestelmän aikana. Ennemminkin sota polarisoi sukupuoli­politiikkaa entisestään. Konservatiivinen tapa ylläpitää sukupuoli­politiikkaa sopii sota­tilanteeseen.

Tähän kuuluu se, että naisten odotetaan tukevan yhteis­kuntaa kaikessa: valmistamaan ja lähettämään miehensä ja poikansa rintamalle ja hoitamaan kodin miesten ollessa poissa.

– Kun yhteiskunta militarisoituu, kaikki tasa-arvon eteen tehtävä työ jää. Sellaiset kysymykset ovat vähemmän tärkeitä. Epäilen, etteivät tasa-arvoon liittyvät asiat edisty mitenkään millään tasolla lähiaikoina, päinvastoin, Ratilainen sanoo.

Ratilainen muistuttaa, että naistenpäivä on silti merkittävä päivä ja iso juhla Venäjällä. Sen traditiot juontavat pitkältä neuvostoajoista.

– Päivällä oli iso rooli Neuvostoliitossa ja on vielä nykyäänkin. Perheenjäsenet onnittelevat toisiaan, ja vaimoille ostetaan kukkia. Eli on päivällä iloinen puolikin, Ratilainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?