Turkin presidentinvaaleista toukokuussa on tulossa äärimmäisen jännittävät: niissä on määrä ratketa, jatkuuko yli 20 vuotta Turkin politiikkaa dominoineen presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtakausi.
Kun Turkin kuuden oppositiopuolueen liitto ilmoitti maanantai-iltana päässeensä vihdoin sopuun yhteisestä presidenttiehdokkaasta, jännitys tiivistyi entisestään. Oppositioliittouma ilmoitti asettavansa ehdokkaaksi Turkin tärkeimmän oppositiopuolueen CHP:n puheenjohtajan Kemal Kilicdaroglun, jonka kannatus on mielipidemittauksissa ollut tasaväkistä Erdoganin kanssa.
Arvostelijat ovat luonnehtineet häntä harmaaksi virkamieheksi, joka häviäisi Erdoganille ainakin karismaattisuudessa ja oveluudessa. Erdogan on ilkkuen kutsunut 74-vuotiasta Kilicdaroglua "herra Kemaliksi", yrittäen maalata hänestä kuvaa Turkin entisen maallistuneen eliitin miehenä.
On myös arvioitu, että Kilicdaroglun kuuluminen alevivähemmistöön voi loitontaa joitain äänestäjiä.
Oppositioliittoumassakin osa vastusti Kilicdaroglua, ja liittouma oli revetä erilleen. Mielipidemittauksissa Kilicdaroglun edelle kiilasivat Istanbulin kaupunginjohtaja Ekrem Imamoglu sekä pääkaupunki Ankaran kaupunginjohtaja Mansur Yavas.
– Uskon, että Kilicdaroglulla on potentiaalia kasvattaa kannatustaan. Mielipidemittaukset tehtiin aikana, jolloin oppositioliittouman vastaehdokas ei vielä ollut selvillä. Näimme, että valtaosa äänestäjistä kannatti Imamoglua tai Yavasia, mutta ei ole merkkejä siitä, etteivätkö he äänestäisi Kilicdaroglua nyt, kun hän on ehdokas, arvioi istanbulilaisen Reform Institute -ajatushautomon johtaja Mehmet Ali Caliskan STT:lle.
Kilicdaroglu lupasi tiistaina parlamentissa demokraattisempaa, rauhanomaisempaa Turkkia.
Entinen kollega Turkin valtiovarainministeriöstä luonnehtii Kilicdaroglua ylistävästi ja sanoo luottavansa häneen.
– Hän oli äärimmäisen rehellinen, ahkera, paljon lukeva, ympäristöstään välittävä, kohtelias ja kunnollinen ihminen. Hän ei koskaan sekaantunut mihinkään hämärähommiin, kertoo eläkkeellä oleva Rusuhi Ecevitoglu STT:lle Ankarasta.
– Emme ehkä aina aiemmin nähneet hänessä (aineksia poliitikoksi), mutta viime vuosina hänestä on kuoriutunut poliitikko.
Caliskanin mukaan Kilicdaroglu on jo näyttänyt kyntensä. Esimerkiksi vuoden 2019 paikallisvaaleissa hän nosti ehdokkaiksi aiemmin tuntemattomat paikallispoliitikot Imamoglun ja Yavasin, joiden voitot veivät maan kaksi tärkeintä kaupunkia Erdoganin AK-puolueelta.
Arvostelu hallintoa kohtaan on koventunut Turkissa yli 46 000 ihmistä surmanneen maanjäristyksen jälkeen, mutta se ei ole heijastunut kannatuslukuihin. Oppositiolta odotetaan suunnitelmaa järistyksen uhrien auttamiseksi.
Kilicdaroglun haasteena on saada myös Turkin kurdivähemmistön tuki samalla, kun hän luovii liittolaisena turkkilaisnationalistien kanssa. Kurdipuolue HDP on ilmoittanut haluavansa tavata Kilicdaroglun.
– Jos muut oppositiopuolueet eivät aseta yhtään ehdokasta ja tukevat Kilicdaroglua, Kilicdaroglu saattaa voittaa (Erdoganin) ensimmäisellä kierroksella. Mielestäni on kuitenkin todennäköisempää, että nämä vaalit menevät vielä toiselle kierrokselle, Caliskan arvioi.
Presidentinvaalien yhteydessä pidetään myös parlamenttivaalit, joissa Erdoganin AK-puolueen johtama liittouma voi saada enemmistön parlamentissa vaikka Erdogan häviäisikin presidentinvaalit.