Ukrainalainen Arina Jatsjuk, 15, lähti perheensä kanssa pakoon Venäjän joukkoja sodan ensimmäisellä viikolla. Mukana oli teinitytön vanhempien lisäksi hänen 9-vuotias pikkusiskonsa.
Perhe ehti matkata vain reilu 15 kilometriä, kun he kohtasivat joukon venäläissotilaita. Sotilaat avasivat tulen ja raahasivat takapenkillä istuneet tytöt ulos autosta. Tytöt laitettiin eri autoihin.
Pikkusisko päätyi lähikylään, jossa paikalliset löysivät hänet seisomassa tien laidasta. Vanhemmat löytyivät kuolleiksi ammuttuina autosta.
Ampumisessa loukkaantunutta isosiskoa ei ole nähty tuon maaliskuisen päivän jälkeen.
Vapaaehtoisten etsintä- ja pelastustyöntekijöiden järjestö on julkaissut Arina Jatsjukin kuvan, jos joku tunnistaisi hänet.
Tytön katoamisesta uutisoi CNN. Tyttöjen täti Oksana Jatsjuk, joka asuu Puolassa, kertoo perheen etsineen ruskeasilmäistä ja pitkätukkaista Arinaa hänen katoamisestaan lähtien.
– Hänellä oli suuria haaveita, mutta ”venäläiset vapauttajat” päättivät kaikesta hänen puolestaan. Kun me löydämme hänet, me jatkamme hänen suunnitelmiensa toteuttamista, täti sanoi, toistaen ironisesti Venäjän propagandaa ukrainalaisalueiden ”vapauttamisesta”.
Perhe uskoo, että Arina, joka on nyt 16-vuotias, on yhä elossa ja ”vankina” Venäjällä.
Tytön täti kertoo lähettäneensä kirjeitä eri terveyskeskuksiin sekä Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän terveysministeriöihin, mutta tyttöä ei ole rekisteröity mihinkään. Tädin mukaan Arinalla ei ollut kadotessaan mitään henkilöllisyyden todistavia asiakirjoja mukanaan, minkä takia häntä ei välttämättä ole virallisesti rekisteröity.
Venäläinen vapaaehtoinen, joka auttaa tytön etsinnöissä, uskoo, että Arina vietiin Venäjälle saamaan hoitoa ja on edelleen maassa.
Venäjä ei ole salannut sitä, että lapsia on sen Ukrainassa miehittämiltä alueilta viety Venäjälle tai vuonna 2014 miehitetylle Krimin niemimaalle, joka virallisesti kuuluu Ukrainaan.
Lasten ja siviilien siirrot aloitettiin jo ennen sodan aloittamista Luhanskin ja Donetskin alueilta, joissa on ollut Venäjän tukeen nojaamat ”kansantasavallat” vuodesta 2014 lähtien. Siirtoja kuvailtiin evakuoinneiksi, mutta tosiasiassa monessa tapauksessa kyse oli pakkosiirrosta.
Yalen yliopiston humanitäärisen tutkimuksen laitoksen helmikuussa julkaistussa raportissa arvioitiin, että ainakin 6 000 ukrainalaislasta oli sodan aikana viety Venäjälle leireille, joiden tarkoituksena on saada lapset integroitua venäläiseen yhteiskuntaan ja tehdä heistä Venäjän-mielisiä.
Lue lisää: Tuhansia ukrainalaislapsia viety Venäjälle – osa päätynyt sotilaskoulutukseen
Raportin tekijöiden mukaan arviot lasten ja leirien määrästä ovat varovaisia, ja todelliset luvut ovat todennäköisesti merkittävästi suurempia.
Venäjällä on julkisuudessa esitelty ukrainalaisia ”orpolapsia”, jotka on tuotu Venäjälle. Ukrainan viranomaisten mukaan monessa tapauksessa lapsilla on kuitenkin Ukrainassa sukulaisia, jotka voisivat ottaa lapset vastaan.
Venäjä on myös nopeuttanut ukrainalaislasten adoptiota. Tämän epäillään täyttävän jopa sotarikoksen tunnusmerkit.
Arina Jatsjuk katosi lähellä Kiovaa sodan ensimmäisinä päivinä.
Ukrainan hallituksen mukaan Venäjälle on viety yli 16 000 lasta. Kateissa on 356 lasta.
Arina Jatsjukin täti ja aviomies adoptoivat tytön pikkusiskon. Tämä saa psykologista tukea ja alkaa hiljalleen hyväksyä vanhempiensa kohtalon.
– Hän kysyy jatkuvasti siskostaan, huolehtii hänestä ja odottaa häntä, täti sanoo.
– Me kaikki uskomme, että hän on elossa ja löydämme hänet pian. Me harkitsemme kaikkia vaihtoehtoja, mukaan lukien sitä, että hänet on ehkä jo adoptoitu.
