Kiova
Sodassa tärkeintä on pysyä lämpimänä.
Se selviää nopeasti suomalaisten vierastaistelijoiden ylläpitämässä varusvarastossa, jossa Ilta-Sanomat vieraili viime viikolla.
Varasto sijaitsee tavallisen kerrostalon kellarikerroksessa Kiovan keskustan ulkopuolella. Ulkoapäin ei voi arvata sen käyttötarkoitusta.
Noin 15-neliöisen varastohuoneen seiniä ympäröivät hyllyt, jotka ovat täynnä varusteita maastokuvioisista takeista maihareihin, hernekeitosta suojalevyihin.
Lattialla seisoo jopa tykistökranaatin kuljetuskotelo.
Varusvarastossa on tykistökranaatin kuljetuskotelo. Siinä ollutta ammusta käytetään muun muassa yhdysvaltalaisissa M777-haupitseissa.
Viereisessä tilassa on lisää tavaraa. Sitä käyttävät suomalaiset avustustyöntekijät.
Varastoa esitteli Ilta-Sanomille suomalais-virolainen Daniel Grekin, joka on ollut Ukrainassa omien sanojensa mukaan sodan neljännestä päivästä lähtien.
Grekin, 50, kertoo eläneensä värikkään elämän. Siihen sisältyy muun muassa talous- ja huumerikostuomioita ja vuosia vankilassa.
Daniel Grekin sanoo, että hänet toi Ukrainaan vahva oikeudentunto.
Venäjää äidinkielenään puhuva Grekin sanoo, että hän päätti lähteä Ukrainaan heti Venäjän suurhyökkäyksen alettua 24. helmikuuta 2022.
– Jouduin vähän säätämään vaimoni kanssa, kun se ei halunnut mua päästää. Sanoin, että menen rajalle saakka, ne tarvitsevat apua siellä. Kun pääsin rajalle sanoin ”hopsista, menin vahingossa rajan yli”, Grekin kertoo.
Daniel Grekin kertoo tehneensä Ukrainassa avustustyötä ennen kuin hänet hyväksyttiin marraskuussa Ukrainan merijalkaväkeen.
Grekin sanoo osallistuneensa taisteluihin Kreminnan lähellä mutta eronneensa yksiköstään kuukausi sitten. Hän kertoo liittyneensä hiljattain ilmatorjuntayksikköön.
Ukrainan talvi oli kylmä. Sodassa on tärkeää pysyä lämpimänä.
Grekinin mukaan hänen ympärilleen syntyi Ukrainassa ryhmä, johon kuului hänen lisäkseen kuusi suomalaista ja yksi liettualainen vierastaistelija. Varusvarasto vuokrattiin alun perin viime syksynä heidän tarpeisiinsa.
Grekinin mukaan varastoa käyttävät myös muut suomalaiset vapaaehtoiset taistelijat, kuten ulkomaalaislegioonan riveissä olevat. Grekin arvioi, että Ukrainan puolella taistelee tällä hetkellä yhteensä noin 40–50 suomalaista.
– Ne pojat, jotka on siellä legioonassa, tietävät että täälläkin on tavaraa, jota tarvittaessa voi tulla hakemaan. He ottavat yhteyttä meihin aika usein, Grekin sanoo.
Grekin kertoo, että varusteita on tullut lahjoituksena muun muassa Varustelekalta ja Ukrainalaisten yhdistykseltä Suomessa.
Ukrainalaisten yhdistys Suomessa on lahjoittanut Grekinin mukaan muun muassa aggregaatteja, lääkintätarvikkeita ja ruokaa.
– Varustelekasta tuli varusteita nimenomaan pelkkään sotilaskäyttöön.
Daniel Grekinin taistelunimi on ”Fin”. Se näkyy myös hänen joukkonsa ajoneuvojen kilvistä.
Grekin kertoo, että osa varusteista kuluu käytössä nopeasti, eikä hän vaadi niitä takaisin. Näitä ovat muun muassa takit, maihinnousukengät ja suojaliivit.
Sen sijaan kestävät tarvikkeet kuten suojalevyt ja lapiot hän vaatii takaisin, mikäli taistelijat palaavat Suomeen. Aseet sotilaiden tulisi luovuttaa omiin yksikköihinsä.
Taistelijat saavat perusvarusteet Ukrainan armeijalta. Grekinin mukaan muun muassa ukrainalaiset takit ja maihinnousukengät ovat parempia kuin Suomen armeijan varusteet.
– Nämä Suomen armeijan maiharit eivät ole hirveän hyvät. Jos niissä liikkuu, ne ovat lämpimiä. Jos niiden kanssa seisoo, jalat jäätyy.
Grekin kertoo kokeneensa rintamalla yli 20 asteen pakkasia. Silloin on tärkeää pysyä lämpimänä ja saada lämmintä ruokaa. Grekinin mukaan esimerkiksi Clas Ohlsonilta Suomesta ostetut retkikeittimet toimivat rintamaolosuhteissa mainiosti.
Lapsen piirros piristää varastoa.
Mitä tykistökranaatin kuljetuskotelo sitten varastossa tekee?
Grekinin mukaan se on matkalla Suomeen avustustyöntekijöiden mukana. He rahoittavat toimintaansa myymällä sotamuistoja.
– Tästä kuulemma saa jopa puoltoista, kaks tonnia.
