Venäjän vapaaehtoisjoukot (RDK) ovat väittäneet tunkeutuneensa Ukrainan puolelta Venäjälle torstaina. Ryhmä on sanonut koostuvansa Ukrainassa olevista venäläisistä, jotka taistelevat Ukrainan puolella Venäjän aloittamassa sodassa ja vastustavat Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Ryhmä on väittänyt toimivansa Ukrainan hallinnon luvalla, mutta virallista vahvistusta väitteelle ei ole saatu.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan kannalta isku on joka tapauksessa ongelmallinen.
– Suuri kysymys on, kääntyvätkö tällaisen hyökkäyksen seuraukset sitten Ukrainaa vastaan? Se on ihan mahdollista. Venäjähän voi nyt katsoa, että tämä on eskalaatio ja heidän retoriikassaan tällaisten ”terrori-iskujen” takia Ukrainan sotaa pitää käydä, Käihkö sanoo.
Venäjän mukaan iskussa kuoli kaksi siviiliä ja loukkaantui 10-vuotias lapsi. Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui tapahtumia ”terrori-iskuksi” ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB puhui ”ukrainalaisista nationalisteista”.
FSB julkaisi myös videon iskun väitetyistä jäljistä. Videon aitoutta on mahdoton varmistaa.
– Venäjä tietysti yrittää käyttää tätä omiin tarkoitusperiinsä. Se on ihan odotettua.
RDK on kiistänyt siviiliuhrit. Ukraina on antanut ymmärtää, että selkkauksessa olisi kyse Venäjän sisäisistä ongelmista. Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak sanoi esimerkiksi Twitterissä, että ”Ukraina ei osallistu Venäjän sisäisiin konflikteihin”.
– Heidän kannattaakin alleviivata Venäjän sisäisiä toimia ja partisaanitoimintaa. Mutta Ukrainalle on ongelma, jos siellä on tällaisia joukkoja, jotka tekevät Venäjän puolella tällaisia asioita, jotka eivät hyödytä Ukrainaa ja voivat johtaa tarpeettomiin poliittisiin seurauksiin, Käihkö toteaa.
Bellingcatin tutkija, toimittaja Michael Colborne väitti, että Ukrainan sotilastiedustelu on ”erittäin todennäköisesti” antanut luvan operaatiolle. Colborne perusteli arviotaan sillä, ettei Ukraina ole suoraan kiistänyt mahdollista yhteyttä RDK-ryhmään.
Käihkön mukaan ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että ryhmä toimisi myös itsenäisesti.
– Jos mietitään, Ukrainassahan on vuodesta 2014 lähtien ollut erinäisiä vapaaehtoisia joukkoja molemmilla puolilla. Sodankäynnissä on hirveän vaikea kontrolloida tällaisia löyhästi komentoketjuihin kuuluvia joukkoja, Käihkö sanoo.
– Näillä ryhmillä on myös omia poliittisia tavoitteita, jotka eivät välttämättä ole samat kuin ne, jotka Ukrainalla on. Tällä ryhmällähän tavoitteet liittyvät vahvasti Venäjän sisäpolitiikkaan. Ukrainaakin toki kiinnostaa Venäjän sisäpolitiikka, mutta heille ykkösprioriteetti on sodan voittaminen ja Ukrainan turvallisuus.
Venäjän vapaaehtoisjoukoissa kerrotaan vaikuttavan muun muassa uusnatsiksi kuvailtu venäläissyntyinen Denis Kapustin, 38. Meduzan mukaan Kapustin muutti Ukrainaan vuonna 2017 ja loi yhteyksiä Azovin rykmenttiin (nykyisin prikaati). Epäselvää on, minkälaiset välit Kapustinilla on nykyiseen Azovin prikaatiin, joka on pyrkinyt tekemään pesäeroa ääriajatteluun.
– Tämä äärioikeistokytkös ei ole Ukrainalle positiivinen kytkös. Venäjä on puhunut denatsifikaatiosta, jolloin kaikki tällaiset tuntuvat tarpeettomilta Ukrainalle. Ne vahvistavat tätä Venäjän valheellista viestiä Ukrainan johdosta natseina. Ne sopivat siihen Venäjän propagandaan, vaikka eivät vastaa todellisuutta suuressa mittakaavassa.
Käihkö huomauttaa, että Ukraina on tehnyt hyökkäyksiä Venäjän puolelle, vaikka Ukrainan sotajohto ei ole iskuja vahvistanut.
– Tiedossani ei ole, että yksikään olisi kohdistunut siviilikohteeseen. Tällaiset iskut eivät palvele Ukrainan etua.