Venäjällä on tarkoitus pitää presidentinvaalit seuraavan kerran ensi vuonna. Kansainvälisten politiikantutkijoiden ja analyytikkojen spekulaatioissa on alkanut nousta esiin sellaisiakin ajatuksia, että mitään vaaleja Venäjällä ei järjestettäisikään.
Ajatus pohjaa siihen, että istuva presidentti Vladimir Putin olisi johtajuudessaan saavuttanut niin autoritaarisen ja yksinvaltaisen pisteen, ettei vaaleja uuden presidentin valitsemiseksi tarvittaisi ollenkaan.
Ja myös siihen, että Putinin ajatusmaailmassa saattaa muhia, kuka muu voisi puolustaa Venäjän etuja paremmin kuin hän itse.
Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.
Lue lisää: Tämä tiedetään Putinin vainoharhaisista varotoimista – ”on ymmärrettävää, että hän pelkää”
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori, Venäjän oikeuteen ja hallintoon erikoistunut Marianna Muravjeva pitää presidentinvaalien peruuttamista kuitenkin epätodennäköisenä vaihtoehtona.
– Minä en itse siihen usko, mutta voin hyvin olla väärässä. Olen ollut aikaisemminkin, Muravjeva hymähtää.
Muravjevan mukaan Ukrainan sota, Putinin kyvyttömyys neuvotella rauhan ehdoista sekä avoin vastakkainasettelu Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa voisivat olla Putinille sellaisia tekosyitä, ettei presidentinvaaleja järjestettäisi vuonna 2024.
Professori Marianna Muravjeva pitää presidentinvaalien peruuttamista epätodennäköisenä. Sitä vaihtoehtoa ei voi kuitenkaan sulkea pois.
Lisäksi Venäjällä toteutettiin vuonna 2020 perustuslakiuudistus, joka mahdollistaa Putinin jatkon vallassa jopa vuoteen 2036 saakka.
– Jos Putinin despotismi ja tyrannia eivät nouse ihan uudelle tasolle, vaalien peruuttaminen ei ole hänen näkökulmastaan kuitenkaan hyvä idea. Putin ei sikäli ole idiootti, hän haluaa ja tarvitsee kansan vaaleissa antaman mandaatin toiminnalleen, Muravjeva uskoo.
Muravjeva muistuttaa, että presidentinvaalien peruuttaminen olisi jopa historiallisen autoritaarinen teko.
– Neuvostoliiton ja Venäjän historiassa Stalinin aikakausi oli kaikista totalitaarisinta aikaa. Silloinkaan ei koskaan peruutettu yksiäkään vaaleja, Muravjeva sanoo.
Muravjeva lisää, että presidentinvaalien peruuttaminen olisi sikälikin Putinilta hassua, että hän tulee vuorenvarmasti valituksi jatkokaudelle ehdolle asettuessaan. Sellaista vastaehdokasta ei vaaleihin ilmesty, joka pystyisi Putinin vaaleissa kukistamaan ja syrjäyttämään hänet valtaistuimelta.
Ukrainan sotaan Muravjeva ei näe nopeaa ratkaisua.
– Olen pessimisti, että mikään voisi lopettaa sotaa nopeasti. En näe sodassa mitään positiivista kehitystä. Venäjällä nähdään konfliktin ratkaisuksi vain heidän voittonsa, Muravjeva sanoo.
”Neuvostoliiton ja Venäjän historiassa Stalinin aikakausi oli kaikista totalitaarisinta aikaa. Silloinkaan ei koskaan peruutettu yksiäkään vaaleja.
– Lisäksi Venäjällä ja Ukrainalla on niin pitkä yhteinen historia, ja ukrainalaisilla oli aina iso rooli Neuvostoliiton sotilasvoimissa. Lisäksi komentoketju on yhteneväinen, molempien korkeat upseerit ovat käyneet samat sotilasakatemiat, Muravjeva lisää.
Muravjevan mukaan venäläiset eivät osallistu sotaan sen takia, että he pääsevät tappamaan ukrainalaisia tai etteivät tietäisi, mihin he ovat menossa. Yksinkertainen syy on se, että he ovat sotaan pakotettuja.
– Kyllä ihmiset tietävät, mihin ovat menossa. Ukrainalaiset ovat toiseksi suurin kansalaisuus Venäjällä heti venäläisten jälkeen. Kun ottaa nämä sekaperheet, joissa toisella on venäläis- ja toisella ukrainalaistaustaa, niin puhutaan todella isosta väestöstä.
Alla olevalla videolla Vladimir Putin esittää omia vaatimuksiaan Venäjän turvallisuuspalvelulle FSB:lle. Video on kuvattu 28. helmikuuta.
– Liki pitäen jokainen tuntee jonkun, jolla on sukulaisia Ukrainassa. Ihmiset eivät voi välttyä Ukrainan tapahtumilta. Georgian sodan aikaan 2008 georgialaisten ja venäläisten kesken ei ollut lainkaan niin paljon yhteistä kuin nyt, Muravjeva kuvaa.
Muravjevan mukaan Venäjällä jopa kaksi kolmasosaa väestöstä vastustaa sotaa, mutta iso kysymys on se, kuinka moni tyytymättömistä on oikeasti valmis lähtemään kaduille protestoimaan sotaa vastaan.
– Kyllä Putinkin tietää sen, että iso osa kansasta on sotaa – ja häntä – vastaan, Muravjeva sanoo.
