Näin tylysti Unkari jäädytti välit Suomeen – tutkijalta karu huomio maiden suhteista

Suomen ja Unkarin välillä on vallinnut yli satavuotinen lämmin suhde. Viime aikoina maiden väleissä on kuitenkin tapahtunut jäätyminen. Tutkijan mukaan Suomi-kritiikin takana on myös paljon ”farssia”.

5.3. 10:09

Suomella ja Unkarilla on yli satavuotinen yhteinen matka läheisinä veljeskansoina, mutta viime vuosina Suomi on saanut hyvin kylmää kyytiä Unkarin suunnalta.

Viimeistään viime vuonna esiin noussut Suomen Nato-jäsenyys on viilentänyt maiden suhteita entisestään.

Ovatko maiden lämpimät välit muuttuneet perustavanlaatuisella tavalla?

Kyllä ja ei, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy summaa.

Vaikka tilanne näyttää hyvinkin kireältä, on Unkarin suunnalta vyöryvässä Suomi-kritiikissä ennen kaikkea kyse politiikasta.

Ensinnäkin, Unkarin pääministerin Viktor Orbánin johtama Fidesz-puolue on nyt hyvin tukalassa jamassa.

Maan talous sakkaa, inflaatio syvenee ja ihmisten elintaso laskee.

– Unkarissa on nähty hyvin laajoja mielenosoituksia muun muassa opettajien puolelta. Samalla terveydenhuolto on hyvin huonossa hapessa, Miklóssy sanoo.

Kansallismielinen Viktor Orbán on johtanut Unkaria vuodesta 2010 alkaen.

Tutkijan mukaan kansalaiset ovat havahtuneet siihen, ettei pääministeripuolue pysty jakamaan rahaa romahduksen pysäyttämiseen, mistä on seurannut vankkumattomasti vallassa olleen Fideszin suosion hiipuminen.

– Fideszin on ollut pakko toimia, Miklóssy sanoo.

Toisin sanoen maan hallinto Orbánin johdolla on ottanut Suomen maalitaulukseen.

Kyse ei ole Miklóssyn mukaan siitä, että Unkarilla olisi oikeasti niin paljon Suomea tai Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.

Nato-ratifioinnin jarruttamisella Unkari voi sen sijaan yrittää painostaa Suomea ja samalla koko Euroopan unionia muuttamaan kriittistä suhtautumistaan maan päätöksentekoa kohtaan.

Suomen ajaman Euroopan unionin oikeusvaltiomekanismin perusteella Unkarin katsotaan syyllistyneen muun muassa oikeuslaitoksen korruptointiin, EU-varojen väärinkäyttöön ja demokratian tukahduttamiseen. Tämän vuoksi EU on pidättänyt maalta tukia miljardien eurojen edestä.

Pohjimmiltaan herjauksissa ja loukkauksissa, joista Unkari syyllistää Suomea, on siis kyse rahasta, Miklóssy tiivistää.

– Unkarilla on valtava tarve saada viimein EU-tukea käyttöönsä. Tästä näkökulmasta ainoat maat, joita he pystyvät kiristämään, ovat Nato-jäsenyyttä hakevat Suomi ja Ruotsi. Unkarissa tiedetään hyvin, että kaikki Euroopan suurmaat ajavat yhtä lailla oikeusvaltiomekanismia, mutta heitä Unkari ei voi kiristää millään.

Unkarilla on valtava tarve saada viimein EU-tukea käyttöönsä.

Unkarin puheissa kunniansa ovat kuulleet myös suomalaiset mepit ja ministerit, kuten Nato-jäsenyyden aikaan maan kanssa neuvotellut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

Unkarilaiset joka tapauksessa julistavat parlamentissa paperiniput viuhuen tulisia kommentteja Suomea kohtaan. Kuinka todellisena puheita voi pitää, Katalin Miklóssy?

– Pelkkää teatteria ja hölynpölyä.

– Totta kai heitä on loukattu, koska jokainen Unkaria kohtaan esitetty ympäripyöreä kritiikki leimataan sellaiseksi. Vaikka suomalaistenkin poliitikkojen kommentit ovat olleet vaan yleistä huolta maan tilaa kohtaan. Ei tässä ole kyse mistään sellaisesta, jota vaan Suomi keksisi, Miklóssy jatkaa.

Unkarin hallinnon yhtäkkisiä syytöksiä kuvaamaan tutkijalla on yksi suoraviivainen sana. Farssi.

– Joka ikinen johtava unkarilainen poliitikko on sanonut selvästi, etteivät he sido oikeusvaltiokysymyksiä ja Nato-jäsenyyttä keskenään. Ja mitä he nyt tekevätkään, syövät omat sanansa, Miklóssy sanoo.

Pahin kurmotus ei jatku kuitenkaan välttämättä enää kovin pitkään.

Vaikka Unkari on lykännyt toistuvasti Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia, maan odotetaan silti antavan hyväksynnän asialle kevään aikana.

Miklóssy uskoo, että samalla hetkellä laukeaa myös kireä jännite maiden väliltä.

– Siinä vaiheessa Suomi poistuu agendalta Unkarissa.

Unkarissa on nähty viime vuosina lukuisia mielenosoituksia valtaapitäviä kohtaan. Opiskelijat lähtivät Budapestin kaduille maaliskuussa 2022.

Suomen ja Unkarin välillä on vallinnut aivan erityinen suhde jo yli vuosisadan ajan.

Yhdenhenkisyyys syntyi 1800-luvun lopulla, jolloin molemmat valtiot kokivat samaan aikaan vahvan kansallisen heräämisen.

Suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuuden kautta Itä-Euroopan veljesvaltiot lähentyivät myös esimerkiksi kulttuurin tasolla.

1930–40-luvun sotavuosina Unkarilta tulvi tuen osoituksia Suomelle niin valtionjohdolta kuin kansalaisilta.

50-luvulle tultaessa maiden välille solmittiin tiivis yhteys järjestökentällä. Vuonna 1950 perustettu Suomi-Unkari Seura on edelleen yksi maamme suurimpia ystävyysseuroja.

– Merkittävin maiden läheisyys oli 90-luvulla, jolloin Suomessa oli Nokia, joka perusti tehtaan myös Unkariin. Silloin unkarilaiset alkoivat hyötyä Suomi-yhteydestä myös taloudellisesti, Miklóssy sanoo.

Nyt asiat ovat toisin. Suomen ja Unkarin erkaantuminen toisistaan ei nimittäin ole pelkkää poliittista näytelmää.

Yksi merkittävä syy loittonemisessa on itsevaltiaana vallassa seisovan pääministeri Orbánin viitisen vuotta sitten aloittamat pyrkimykset kirjoittaa historiaa uusiksi.

– Orbán on alkanut puhumaan siitä, että suomalais-ugrilainen yhteys on vain Uralin vaelluksen aikana napattu pala kieltä ja unkarilaiset ovat oikeasti hunnien jälkeläisiä. Siinä on tapahtunut selkeä uudelleenasennoituminen pois Suomen suunnasta kohti Turkkia, Miklóssy summaa.

On tapahtunut selkeä uudelleenasennoituminen pois Suomen suunnasta kohti Turkkia.

Unkarin kansainvälisesti huono maine ei näyttäydy houkuttelevana suomalaisille, tutkija Katalin Miklóssy toteaa.

Mutta mitä itse unkarilaiset ajattelevat Suomesta ja suomalaisista?

Onko Orbánin kansallismielinen politiikka alkanut purra myös maan kansalaisten ajatusmaailmaan?

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Annastiina Kalliuksen mukaan Orbánin toimet eivät pyyhi pois maiden yhteistä historiaa tai sitä tosiasiaa, että suomi ja unkari ovat tieteellisesti todistettuja sukulaiskieliä.

Kallius, kuten Miklóssykaan, eivät usko pääministerin nationalistilinjan muuttaneen suuremmin unkarilaisten suhtautumista vanhaan sukulaisvaltioon.

– Yleensä suomalaisena Unkarissa kohtaa ensimmäisenä sen reaktion, että ”Ai miten ihanaa, olet suomalainen!”. Unkarin kansa on edelleen hyvin ystävällistä suomalaisia kohtaan, vuosina 2005–2018 pitkään Unkarissa itsekin asunut Kallius toteaa.

Kallius muistuttaa, että Suomen ja Unkarin kansojen suhteet ovat kestäneet hyvin erilaisten aikojen, kuten kommunismin, läpi.

– Vaikka poliittisesti asetelmat voivat tuntua hyvinkin etäisiltä, niin ihmisten välinen yhteistyö toimii.

Vaikka poliittisesti asetelmat voivat tuntua hyvinkin etäisiltä, niin ihmisten välinen yhteistyö toimii.

Päättäjien kovista lausunnoista huolimatta mitään todellista ”Suomi-vihaa” ei Unkarista löydy, Miklóssy korostaa.

Maailmoja syleilevältä ei kahdenvälinen tulevaisuus siltikään näytä. Miklóssy katsoo, että menneiden vuosien kaltainen heimoaate maiden välillä tulee hiipumaan.

– Unkarissa on kasvanut äänestysikäiseksi nuoriso, joka ei ole nähnyt mitään muuta demokratiaa kuin mitä Viktor Orbán näyttää. He ovat oppineet sitä koulussa, ja menevät nyt yliopistoon, jossa taas opettajia kontrolloidaan, Miklóssy toteaa.

Kahtiajako, joka on jo tapahtunut Unkarin sisällä, on vaarana kasvaa myös Suomen ja Unkarin välillä.

– Unkari ei ole houkutteleva maa Suomen nuorten näkökulmasta. Se on vähän kuin Venäjä, Miklóssy kuvaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?