Unkarin parlamentti keskusteli Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosesseista keskiviikkona. Keskustelu parlamentissa kesti yhteensä noin neljä tuntia.
Viktor Orbánin Fidesz-puolueen johtama hallitus jätti Nato-jäsenyyksiä puoltavan esityksen jo viime kesänä.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijan Katalin Miklóssyn mukaan epätavallista keskustelussa oli, että enemmistöpuolue Fideszin edustajat käyttivät monta puheenvuoroa ja asiaa vatvottiin olan takaa.
– Tällaista ei ole koskaan aiemmin tapahtunut, kun pääministeri on julistanut puoltavansa lakiesitystä, hän sanoo.
Keskustelu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosesseista veti parlamenttiin vain noin yhden kymmenestä kansanedustajasta.
Keskustelussa näkyivät EU:n Unkarille esittämät vaatimukset oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta. EU on painostanut Unkaria tekemään parannuksia oikeusvaltion eteen uhkaamalla leikata maalta tukia miljardeilla.
Miklóssyn mukaan Fideszin puheenvuoroissa ei tuntunut olevan ensinkään kyse Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä vaan siitä, kuinka maat ovat kritisoineet Unkarin oikeusvaltion rapautumista.
– Tämä on se riippakivi, todellakin hankalin kysymys. Sikäli tämä on aika farssimaista, että pääministeri, oikeusministeri, ulkoministeri ja presidentti ovat kaikki yhdellä suulla sanoneet, ettei Unkari yhdistä Nato-keskustelua oikeusvaltiokeskusteluun. Juuri niin kuitenkin tapahtui, Miklóssy sanoo.
Parlamentissa mainittiin useaan otteeseen, että Suomeen ja Ruotsiin halutaan molempiin lähettää ennen Nato-ratifiointia delegaatiot. Myös niillä halutaan Miklóssyn mukaan vain tentata Suomelta ja Ruotsilta, miksi ne kritisoivat Unkaria.
Kiinan ulkoministeri vieraili Budapestissä viime viikolla ja esitteli Kiinan rauhansuunnitelmaa, jossa Naton laajentuminen torpataan. Unkarilla on Kiinaan taloudelliset kytkökset, ja Kiinan asenne edelleen vahvistaa halua hangoitella vastaan Nato-ratifioinneissa.
Eräs Unkarin parlamentin kansanedustajista keskittyi samaan aikaan Nato-jäsenyysprosessin tilaan ja ristikkoon.
Nato-keskustelussa oppositiopuolueet pääsääntöisesti kannattivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Äärioikeistolainen Mi Hazánk -puolue kuitenkin esitti jäsenyyttä vastustavia mielipiteitä. Puolueen edustaja Elod Novák sanoi, että hallitus ja pääministeri Orbán palvelevat Yhdysvaltojen etua ”laajentaessaan” Natoa ja provosoivat Venäjää.
Miklóssyn mukaan Mi Hazánk on hyvin todennäköisesti proxy-puolue, eli Fideszin luoma sille miellyttävä oppositiopuolue. Poliittiselta linjaltaan Mi Hazánk on hyvin lähellä Fidesziä, mutta joissakin asioissa radikaalimpi. Mi Hazánkin kautta Fidesz mahdollisesti testaa sellaisia näkemyksiä, joita se ei itse kehtaa suoraan sanoa.
Viktor Orbánia edusti keskustelussa parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Németh. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä tulisi kannattaa, koska Nato olisi vahvempi kahden uuden armeijan ansiosta.
Miklóssyn mukaan Nemeth on kuulunut Natoa vahvasti kannattaviin poliitikkoihin.
– Se on hyvä uutinen, että tämän hetken tietojen mukaan Németh on mukana tänne lähetettävässä valtuuskunnassa. Mutta sitten siinä on taas kaikenlaista, vahvasti loukkaantuneita poliitikkoja, jotka ovat närkästyneitä, kun Suomi ja Ruotsi ovat kritisoineet Unkaria.
Miklóssy huomauttaa, ettei Fideszissä tapahdu mitään ilman Orbánin suostumusta. Orbán on esiintynyt myönteisenä Nato-jäsenyyksille, mutta laittaa kuitenkin oman puolueensa esittämään kritiikkiä.
Myös kristillinen KDNP-puolue on Miklóssyn mukaan nykyisin käytännössä Fideszin kanssa yhtä. KDNP:n Nacsa Lorinc sanoi odottavansa, että Nato-jäsenyydet voitaisiin ratifioida 3–4 viikon päästä.
Alunperin jäsenyyksistä piti äänestää ensi viikolla, mutta nyt käsittely näyttää siirtyvän maaliskuun lopulle. Eri päivämääriä on annettu viime kesästä lähtien.
– Mistä sen tietää, mitä he tekevät. Hirveä pettymys taas kerran kaikille suomalaisille, Miklóssy sanoo.
Unkarin parlamentin keskustelu ei tarjonnut varmoja vastauksia aikataulusta.
