Serbian ja Kosovon väliset jännitteet jatkuvat EU:n suunnitelmasta huolimatta – tästä tilanteessa on kyse

Kosovo syyttää Serbian kieltäytyneen allekirjoittamasta Euroopan unionin tukemaa suunnitelmaa maiden välien normalisoinnista kuukausia jatkuneen jännittyneen tilanteen jälkeen.

Serbian presidentti Aleksandar Vucic ja Kosovon pääministeri Albin Kurti antoivat kuitenkin hiljaisen hyväksyntänsä EU:n ehdotukselle maanantaina Brysselissä, joten jonkin tason liikahdus Balkanilla tapahtui.

– Tarvitaan lisää työtä, että osapuolet hyväksyvät sopimuksen täytäntöönpanon varmistumisen, totesi EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

EU:n Josep Borell (oik.) tapasi Serbian presidentin Aleksandar Vucicin maanantaina Brysselissä. Kuva: JOHANNA GERON / Reuters

Molemmat maat havittelevat EU-jäsenyyttä, mutta ehdoksi on asetettu erimielisyyksien sopiminen. EU ei kaipaa jäsenekseen maata, jolla on naapurinsa kanssa aluekiistoja.

Vucic totesi, että helpottaakseen Serbian EU-tietä, on hän valmis sopimaan joistakin erimielisyyksistä, mikäli Kosovo myöntää sopimusehdotuksen mukaisesti sen serbi­enemmistöisille alueille autonomian.

Maanantain sopimusehdotuksen mukaan kumpikaan ei enää asettuisi vastustamaan toisen pyrkimyksiä kansainvälisen järjestön jäseneksi.

Serbia on tähän saakka luottanut liittolaisensa Venäjän asemaan YK:n turvallisuus­neuvoston jäsenenä, ettei Kosovo pääsisi YK:n jäseneksi.

Taustalla on pitkäaikaisia kiistoja: Kosovo on Serbian entinen maakunta, ja osapuolten välillä käytiin verinen sota 1990-luvun lopulla. Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008, mutta Serbia ei ole tunnustanut itsenäisyyttä. Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen on Serbialle kynnyskysymys.

Pohjois-Kosovossa on myös serbivähemmistö, jota Serbia tukee. Pohjois-Kosovon serbien mukaan heidän edustuksensa albaani­enemmistöisen Kosovon hallinnossa on olematon.

Viime vuoden lopulla tilanne kärjistyi lähelle yhteenottoa, kun serbit ja Kosovon hallinto kiistelivät autojen rekisterikilpien sisällöstä.

Lue lisää: Serbian ja Kosovon välillä ”ei ole hetkeen nähty näin vakavaa tilannetta” – tästä on kyse

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Emma Hakalan mukaan on vaikea nähdä, että maiden välejä saataisiin ainakaan lähitulevaisuudessa kokonaan ratkaistua.

– Asiantuntijoiden parissa on ollut skeptisyyttä siitä, miten suuri läpimurto tämä sopimusneuvottelu on, tai onko edes kyse mistään läpimurrosta.

Kosovon ja Serbian välit on hieman kuin ”muna-kana”-kysymys, vertaa Hakala.

– Yhtäältä Kosovo on julistautunut itsenäiseksi, mutta Serbia ei halua sitä tunnustaa ja kaikki epäsuoratkin toimet, jotka viittaavat Kosovon itsenäisyyteen on Serbia halunnut torjua. Tällainen oli esimerkiksi rekisteri­kilpi­kiista syksyllä.

Yksittäisiä asioita koskevissa kiistoissa on pystytty EU:n välityksellä löytämään ainakin lyhyen aikavälin ratkaisuja, mutta maiden välisiä isoja kysymyksiä ei ole pystytty ratkomaan ja kynnys­kysymyksiä riittää. Sen lisäksi myös toimeenpano osassa jo sovituistakin asioista ontuu.

Sopimuksen allekirjoittaminen olisi siltä vasta osavaihe maiden välien välien normalisoinnissa.

Hakalan mukaan näyttäisi kuitenkin nyt siltä, että molemmat maat ovat sitoutuneet neuvotteluihin ja niiden pohjalta jatketaan EU:n kanssa.

– Valitettavasti en odota ratkaisua nopealla aikataululla, sanoo Hakala.

– Mutta en silti usko mihinkään aseelliseen konfliktiin maiden välillä. Se on aika kaukainen mahdollisuus, eikä akuutti huoli kenelläkään.