Uran alku oli komea.
16. kesäkuuta vuonna 1989 Viktor Orbán seisoi puhujalavalla Budapestin jylhällä Sankarien aukiolla edessään 200 000 ihmisen meri. Vietettiin Unkarin vuoden 1956 kansannousun seurauksena teloitetun Imre Nagyn seremoniallisia uudelleenhautajaisia.
Neuvostoliitto oli vielä näennäisesti voimissaan, kun Unkarin nuorisoa tilaisuudessa edustanut 26-vuotias Orbán julisti:
– Kommunistipuolue vei tulevaisuutemme.
Kansa osoitti suosiotaan, vaikka ei ollut uskoa korviaan moisesta uskaliaisuudesta.
Sitten Orbán meni vielä pidemmälle ja käytännössä vaati neuvostojoukkoja poistumaan maasta.
Orbánin puhe löytyy englanniksi tekstitettynä esimerkiksi Youtubesta.
Nuori Viktor Orban Budapestin Sankareiden aukion puhujalavalla 16.6.1989 vaatimassa neuvostojoukkoja pois maasta.
Tähti oli syntynyt. Vaikka Orbán ei yksin romahduttanut kommunistisia diktatuureja, hän oli ensimmäisiä, joka uskalsi avoimesti puhua järjestelmää vastaan. Kun järjestelmä pian romahti, Orbánista tuli sankari.
Yliopistopiireistä noussut Orbán esiintyi perinteisille poliitikoille vieraissa farkuissa, takatukassa ja parransängessä, ja se kiehtoi monia unkarilaisia.
Alkuaikojen Orbán oli myös liberaali länsimaisen demokratian puolestapuhuja ja erittäin Eurooppa-myönteinen – täysi vastakohta sille, mitä Unkarin yksinvaltainen johtaja on tänään.
Mitä Orbánille tapahtui?
Nyky-Orbán, 59, piti vuotuista puhettaan kansalle 18 helmikuuta tänä vuonna.
Se on kysymys, jota politiikan tuntijat ja historioitsijat ovat pohtineet vuosikausia.
Yksi selitysyritys lähtee Orbánin vaatimattomasta maalaistaustasta.
Hän on kotoisin keskiluokkaisesta maalaisperheestä pienestä Felchutin kylästä. Isä oli valtion omistaman traktoritehtaan johtaja, joka sai potkut myytyään tuotteita omaan piikkiinsä ajan tavan mukaan.
Kun Orbánista ei tullut unelmoimaansa jalkapallotähteä, hän suuntasi Budapestiin opiskelemaan.
Fidesz-puolueen johtaja Viktor Orban oli alkuaikoinaan suosittu henkilö Unkarissa ja lännessä.
Hän oli lahjakas, mutta kohtasi kaltaistensa maalaispoikien tavoin ylenkatsetta pääkaupungin kulttuuripiireissä. Maalta kotoisin olleet laitettiin asumaan omassa asuntolassaan.
Siellä Orbán tovereineen perusti tulevan mahtipuolueensa Fideszin, jonka alkuperäisjäseniä on edelleen hänen hallinnossaan.
Elämäkerturit ovat Orbánin väitetysti kokemasta alemmuudentunteesta johtaneet syitä hänen myöhemmälle itsevaltaisuudelleen, katkeralle eliitin vastustamiselle ja pyrkimyksille nujertaa arvostelijansa kovakätisesti.
Myös mammonan kahmimista itselle ja lähipiirille on selitetty Orbánin vaatimattomalla taustalla. Hän on epäilemättä rikastunut valtakaudellaan, vaikka virallisesti sitä ei myönnetä.
Jalkapallo on Orbanille rakas laji, ja hän on suunnannut avokätistä tukea kotikylänsä joukkueelle. Vuonna 1998 ensi kertaa pääministeriksi noussut Orban kikkaili tuolloin kuvaajien edessä Nyiregyhazan kentällä.
Tuore suomalaiselämäkerta Orbánista tarjoaa kuitenkin yksiselitteisemmän näkökulman hänen motiiveihinsa.
Unkarissa pitkään freelancer-journalistina muun muassa Ylelle työskennellyt Risto Majaniemi on haastatellut uunituoreeseen kirjaansa Orbán – Euroopan paha poika (Minerva 2023) lukuisia suomalaisia ja unkarilaisia asiantuntijoita ja aikalaisia.
Heidän näkemyksensä Orbánin muutoksesta on selkeä: häntä on poliittisen uransa alusta lähtien todennäköisesti ohjannut vain yksi voima: vallanhalu.
– On legendaa, että hänen lapsuudellaan olisi isokin vaikutus siihen, millainen poliitikko hänestä tuli, sanoo Majaniemen haastattelema Istvan Hegedüs, joka oli yksi Fidesz-puolueen perustajajäsenistä.
Hegedüs ei usko, että Orbán olisi ollut minkään koston tai takaisinmaksun asialla, koska hänen kykyjään ihailtiin muissakin poliittisissa liikkeissä, ei suinkaan väheksytty.
Viktor Orban otti tyttärensä Rozsan mukaan vuoden 2002 vaalien äänestyspaikalle. Orban avioitui vaimonsa Aniko Levain kanssa jo opiskeluaikoinaan.
– En usko, että raha tai korruptio olisivat olleet hänelle riittävä motiivi. Keskeinen motiivi hänen koko poliittisella urallaan on ollut valta. Valtaan pääsy ja vallassa pysyminen. Tietysti raha siinä sivussa on tärkeä tekijä, mutta se ei koskaan ole ollut hänelle päämäärä, sanoo puolestaan korruptionvastaisen Transparent International -järjestön Budapestin-yksikön johtaja Jozsef Martin kirjassa.
Näkemyksen täydentää Suomen suurlähettiläänä Unkarissa toiminut pitkän linjan diplomaatti Pertti Torstila, joka vastaa kysymykseen Orbánin motiiveista näin: valta, valta ja vallassa pysyminen.
Miten vallanhimo on näkynyt Orbánin uralla?
Hän on aina haistellut tuulia, jotka nostaisivat Fideszin kannatusta. Suurin muutos Orbánissa tapahtui pian Unkarin demokratisoitumisen jälkeen, kun useat liberaaleja aatteita ajaneet puolueet kilvoittelivat Unkarin johtajuudesta.
Orbán käänsikin kelkkansa konservatiiviseen ja kansallismieliseen suuntaan, alkoi liehitellä maaseutuväestöä ja onnistui luomaan puolueelle uuden kannatuspohjan. Orbánin taitava kansanomaisuus auttoi asiaa.
Liberaalit kuten Hegedüs jättivät puolueen, mutta opportunisti-Orbán toteutti unelmansa, kun hän nousi pääministeriksi ensi kertaa vuonna 1998 yhteishallituksessa kahden muun puolueen kanssa. Silloin hän oli jo muuttunut mies.
Orban oli alkuaikoinaan korostetun länsimyönteinen. Unkarin liittyminen Natoon osui hänen ensimmäiselle pääministerikaudelleen vuonna 1999. Uusien jäsenten liittymisseremoniassa mukana Orbanin lisäksi Naton pääsihteeri Javier Solana ja Tshekin pääministeri Milos Zeman.
Vallasta putoaminen vuonna 2002 oli shokki, johon Orbán vastasi kuin hengenheimolaisensa Donald Trump, vaikkakin kauan ennen Trumpia: hän vihjaili vaalivilpistä ja syytti mediaa Fidesz-vastaisuudesta. Hän käänsi puoluetta yhä kansallismielisempään suuntaan ja käytti vipuvartena historiaa.
Orbán alkoi vedota Unkarin menneisyyteen Itävalta-Unkarin keisarikunnassa ja liehitellä ajatusta alueista, jotka ensimmäisen maailmansodan jälkeen ”riistettiin irti” Unkarista Trianonin rauhassa. Näin Orbán toteutti nerokkaan liikkeen, kun hän omi teeman äärioikeistolta ja kaappasi myös sen kannattajia taakseen.
Orbán on hallinnut Unkaria yksin yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 ja muuttanut maata radikaalisti.
Keskeisenä vallan takuuna on vapaan median nujertaminen, joka tapahtui kliinisesti, kun Orbánia tukevat suurliikemiehet, Unkarin oligarkit, ostivat mediatalot ja panivat pihalle kriittiset toimittajat. Palkkiona oligarkit ovat saaneet tuottoisia valtion projekteja.
Orbán on viimeksi osallistunut julkiseen vaaliväittelyyn vuonna 2006, jolloin hänen katsottiin hävinneen selvästi. Sen jälkeen hän ja Fidesz-puolueen johtohahmot ovat piiloutuneet julkisen keskustelun ulottumattomiin. He eivät anna haastatteluja, tai jos antavat, eivät vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Viktor Orban osallistui vuonna 2009 EU:n konservatiivipuolueiden yhteenliittymän EPP:n kokoukseen. EPP potki myöhemmin Fideszin ulos Orbanin politiikan takia.
Orbánin vallan takuuna ovat olleet myös kiistatta hyvät asiat, jotka hän on toteuttanut, vaikkakin valikoidusti.
Hyvinvointi lisääntyi osin kansainvälisen nousukauden avulla, osin Orbánin EU-tuella toteuttamien projektien ansiosta. Hän on saanut puolelleen maaseudun asukkaat, lapsiperheet ja yrittäjät erittäin avokätisellä tukipolitiikalla. Nämä ryhmät äänestävät yhä uudelleen Fidesziä.
Kääntöpuolena on ollut terveydenhoidon ja koulutusalan vähittäinen rappeutuminen, koska investointien niihin on syytetty olleen vaatimattomampia.
Orbánin poliittinen retoriikka on lähes yksinomaan viholliskuvien luomista.
Hän on voittanut vaaleja pelottelemalla hallitsemattomalla siirtolaisuudella ja syyttämällä EU:ta kaikesta negatiivisesta, mikä Unkaria on kohdannut.
Suuri inhokki hänelle on unkarilaistaustainen amerikkalaissijoittaja, liberaaleja aatteita tukeva miljardööri George Soros, jonka Orbán syyttää ujuttavan ajatusmaailmaansa ja pakolaisia Unkariin.
Orbán unohtaa mielellään sen seikan, että hän opiskeli 1989–1990 Britanniassa Sorosin stipendillä.
Orban tervehti kannattajiaan vaalivoittonsa jälkeen huhtikuussa 2022.
Orbánin viimeisin vaalivoitto viime vuonna tuli sodalla pelottelulla. Hän onnistui uskottelemaan äänestäjille, että vain hän voi pitää Unkarin irti naapurimaa Ukrainan sodasta. Unkari ei anna aseita Ukrainalle.
Sota on konkretisoinut Orbanin tarinan kaikkein suurimman mysteerin, takinkäännön Neuvostoliiton vastustajasta nyky-Venäjän myötäilijäksi.
Vielä Georgian sodan aikaan 2008 Orbán tuomitsi jyrkästi Venäjän hyökkäyksen, nyt Venäjän kantoja toistetaan Unkarissa kritiikittä.
Miten diktatuurien arvostelijasta tuli Neuvostoliiton paluuta tavoittelevan diktaattori Vladimir Putinin sylikoira?
Viktor Orban ja Vladimir Putin pitivät turvavälin Kremlissä 1. helmikuuta 2022 hieman ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua.s
Yhden vastauksen tarjoaa Majaniemen kirjassa Orbánin vannoutunut kannattaja Aron Hidvegi. Hän pitää Orbania sankarina, joka ajaa aina ainoastaan Unkarin etua, ja tässä tapauksessa se tarkoittaa edullisen energian takaamista Venäjältä ja EU:n Venäjä-pakotteiden vastustamista.
– Ymmärrän Orbánia tässä Venäjä-asiassa … siksi, että kyse on taloudesta. Hän ajattelee tässä unkarilaisten parasta. Meidän parastamme ei ole se, että kaasu maksaisi kymmenen kertaa enemmän kuin nyt.
Selitys on sinänsä looginen, että Unkari toimii kaasulla, ja jos sitä ei olisi, Orbánin valta voisi horjua.
Energia ei kuitenkaan selitä sitä, miksi Orbán ja hänen kannattajansa eivät tunnista suoraa uhkaa, jota Venäjän voitto Ukrainassa merkitsisi myös Unkarille. Putin on vaatinut aiemmin jopa Naton laajentumisen perumista – Unkari mukaan lukien.
Vladimir Putin vieraili Budapestissa vuonna 2015.
Asiantuntijat eivät epäile hetkeäkään, etteikö myös Unkarin alistaminen Venäjän vasallivaltioksi olisi Putinin tavoitteena, jos tilaisuus tulisi. Silti Orbánin kannattajat uskovat, että Venäjä ei ole uhka Unkarille, koska Putin ja Orbánhan ovat kavereita.
Yleinen kysymys on, onko Putinilla energian lisäksi jokin salainen kiristysase Orbánia vastaan? Vastausta ei tiedä kukaan, on vain huhuja ja epäilyjä.
Orbánin Unkari muistuttaa paljon Putinin Venäjää: median kontrolli, johtajalle uskollisten oligarkkien järjestelmä, piilotettu omaisuus, korruptio, vaalilakien ja perustuslain muuttamiset. Johtajia yhdistää valtaan takertuminen.
– Putin tuntuu olevan Orbánille jonkinasteinen malli tai esikuva, joka ei koskaan kritisoi häntä … Orbán tietää, että toimivassa demokratiassa häntä ei olisi äänestetty valtaan niin montaa kertaa, kiteyttää Unkarin entinen ulkoministeri Géza Jeszenszky Majaniemen kirjassa.
Orban pääsi Putinin kuuluisan pitkän pöydän päähän Moskovan-vierailullaan ennen sotaa.
Yksi selitys Putinin hännystelylle voi olla se, että Orbán näkee yhä hyötyvänsä nykytilanteesta. On arvioitu, että hän uskoo Venäjän voittoon ja pelaa siksi korttinsa sen puolesta. Hän ei välitä Unkarin saamasta mainehaitasta, koska hänen valtansa ei ole uhattuna, ainakaan vielä.
Ja ainahan hän voi kääntää takkinsa uudelleen Putinin suhteen, jos asiat menevät oikein hullusti.
Risto Majaniemi ennustaa kirjassaan Unkarin olevan vaikea karistaa Orbánin, 59, aikaa taakseen kun se joskus päättyy, niin syvästi tämä on jo nyt muuttanut maata.
– Orbánin Unkarissa faktat eivät ole tärkeintä, vaan itse tarina. Orbánin tarina on klassinen. Hän tulee jäämään Euroopan historiaan poliitikkona, joka muistetaan niin Unkarissa kuin myös muualla Euroopassa. Hänen, joka nousee pääministeriksi Orbánin jälkeen, on määriteltävä oma poliittinen linjansa suhteessa Orbániin.
Korjaus kello 19.45: Poistettu maininta, että Unkari ei salli aseiden kauttakulkua Ukrainaan, koska Unkari on pyörtänyt asiassa aiemman kantansa.