Unkarilaiset uskovat, että maan päättäjät päästävät Suomen Natoon – yksi asia jäsenyydessä arveluttaa

Budapest

Budapestin asukkaissa Suomi tuo mieleen talven pimeyden, kylmyyden, saunat ja leiskuvat revontulet. Pari heistä paikantaa sen virheellisesti Skandinaviaan ja uskoo, ettei siellä voi ostaa alkoholia viikonloppuisin.

• Artikkelin yläosassa olevasta videosta voit katsoa, mitä mieltä unkarilaiset ovat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista.

Kaikki tavoittamamme unkarilaiset kuitenkin tietävät, että valtion parlamentti odotuttaa tämän pohjoismaan Nato-jäsenyyden ratifiointia. Unkari on Turkin lisäksi ainoa maa, josta Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäsenyys roikkuu.

– Mielestäni se on epätoivoista. Se tehdään poliittisen edun nimissä. Mielestäni he [Unkarin hallitus] tapansa mukaisesti haluavat kiristää EU:ta tai Natoa antamaan meille etuuksia ja rahallista tukea, kertoo unkarilaismies, joka ei tahdo esiintyä omalla nimellään.

Mies kertoo työskentelevänsä parlamenttitalon läheisyydessä ja kohtaavansa työssään paljon ihmisiä, joille oman poliittisen kannan selittäminen olisi uuvuttavaa. Mutta kriittistä sanottavaa hänellä riittää.

Hän kertoo ymmärtävänsä täysin, miksi Suomi tahtoo Natoon. Syy löytyy Venäjän kanssa jaetusta yli 1 300 kilometrin rajasta.

– Josif Stalin miehitti Suomen alueita lavastetulla hyökkäyksellä samalla tavoin kuin [Venäjän presidentti Vladimir] Putin nyt Ukrainassa. Suomalaiset hakkasivat merkittävästi venäläisiä, ja Venäjä otti Suomelta alueita, mies jakaa tietämyksensä.

– Se oli se talvisota – vai mikä vittu lie. Älä laita ylös tuota viimeistä kohtaa.

Unkarin hallitus on jo hyväksynyt Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon, ja päähallituspuolueella Fideszillä on järisyttävä enemmistö parlamentissa. Silti hallituksen puoltava esitys on maannut parlamentissa viime kesästä asti.

Hiljattain syyksi on selitetty se, että liittyminen on nostanut soraääniä tietyissä suurimman puolueen poliitikoissa. Tätä kritiikkiä ei kuitenkaan ole tarkemmin avattu. Ehkäpä se kuullaan, kun Suomen ja Ruotsin liittymisprosessia Natoon käsitellään parlamentissa keskiviikon yleiskeskustelussa pääkaupunki Budapestissä.

Unkarin parlamenttitalo pääkaupunki Budapestissä. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Tapaamme pääkaupungin kadulla tyylikkäästi pukeutuneen tohtori Istvan Mikóházin. Saamme kuulla hänen olevan entinen juristi, entinen journalisti sekä teologian tohtori, joka ei pidä nuhjuisista housunlahkeista.

Hän myös kertoo, miksi Unkari ei ole edistänyt Nato-asiakirjojen vahvistamista.

– Se on yksinkertaista. EU on kiristänyt Unkarin hallitusta edistääkseen lakeja, joita hallitus tai kansa eivät halua. Tietysti hallitus käsittelee tätä aihetta varoen ja käyttäytyy samoin tavoin kuin Euroopan unioni [sitä kohtaan], hän sanoo.

Euroopan unioni on leikannut Unkarin rahoitusta oikeus­valtio­rikkomusten takia, joita se ei ole korjannut unionin edellyttämässä ajassa. Esimerkiksi joulukuussa jäsenmaat päättivät, että Unkarin koheesio­rahoituksesta leikataan 6,3 miljardia euroa. Myös valtion korona­elvytys­paketin miljardien eurojen avustusten maksaminen seisoo viimeisenä EU-maana.

Virallisesti Unkari ei kuitenkaan ole kytkenyt Nato-jäsenyyden ratifiointia kysymykseen maan EU-tuista.

– Jos EU ei anna tukia, jotka sen olisi pitänyt antaa, niin he aikovat viivyttää hieman näitä muita asioita. Tämä on vain taktista poliittista peliä, Mikóházi selittää.

Hän kertoo olevansa konservatiivi, joka pitää Fidesz-puoluetta valtion puoluekentän tarjonnassa pienimpänä pahana. Miehellä olisi jakaa vinkkejä myös pääministeri Viktor Orbanille, jos tämä niitä pyytäisi.

– Myös Fideszin kannattajat pitävät huonona asiana, että heillä on kaksi kolmasosaa parlamentin paikoista. Se on heikentänyt heidän lähestymistään sosiaalipolitiikkaan. Meidän pitäisi tapella vähemmän Brysselin [EU:n] kanssa ja tähdätä kompromisseihin. Siten saisimme ansaitut tuet ja inflaatio olisi matalampi.

Tohtori Istvan Mikóházi uskoo, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole oleellinen kysymys unkarilaisille. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei sen sijaan ole hänen mielestään kynnyskysymys Unkarissa.

– Oikeastaan unkarilaiset eivät ole asiasta niin kiinnostuneita kuin kansainvälisesti luullaan. Tämä päätös ei ole kansan vaan parlamentin. Unkarilaiset tietävät tarkalleen, miksi Suomi haluaa liittyä Natoon. He tietävät, että tämä on [Ukrainan] sodan seurausta.

Hän ei ole ainoa, joka uskoo venkoilussa olevan kyse valtapelistä EU:n kanssa.

Puhumme kaikkiaan reilun kymmenen unkarilaisseurueen kanssa Suomesta ja Nato-ratifioinneista. Suurin osa uskoo, että maan parlamentti tulee lähiaikoina vahvistamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Suomi näyttäisikin suurimman osan mielestä sopivan luonnollisesti puolustusliittoon.

Jugend-rakennusten reunustamilta kaduilta löytyy myös varovaista kritiikkiä Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle. Se perustuu siihen, miten Suomen itänaapuri suhtautuisi asiaan.

– Kun sivuutetaan kaikki poliittinen debatti, niin mielestäni tässä asiassa tulee olla varovainen. Tiettyyn pisteeseen asti Suomella tulisi olla sotilaallisesti neutraali asema. Se oli Venäjän presidentti Vladimir Putinin pyyntö myös Ukrainalle. Mielestäni Venäjä meni hieman liian pitkälle. Olen samaa mieltä heidän kanssaan, jotka kannattavat Suomen liittymistä Natoon, kertoo Judit Budai.

– Jos Suomi liittyy Natoon, se voisi tietää uusia ongelmia, koska sillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Mielestäni tämä voi olla uhka Venäjälle, kertoo puolestaan paikallinen Eva Cservenák.

Hänestä asiassa tulisi ottaa huomioon myös, mitä Suomessa tai Ruotsissa puhutaan Unkarista. Pääministeri Orban on usein syyttänyt ”eurooppalaista imperiumia” Unkarin tekopyhästä mustamaalauksesta. Suomikin on ollut aikanaan kritiikin kohteena.

Kysymmekin naiselta, mitä hän asialla tarkoittaa.

– En tiedä tarkalleen [mitä Unkarista sanotaan], mutta ei kuulemma hyviä asioita.

Osan on vaikea löytää syytä sille, miksi parlamentti on jättänyt Nato-asian käsittelyn odottamaan.

– En tiedä. Ehkä koska olemme jollain tavalla liitoksissa Venäjään ja muihin, ehkä sen takia olemme [hidastelleet], pohtii Virag Barsony.

Unkarilainen Virag Barsony kertoo miettineensä muuttoa ulkomaille esimerkiksi Suomeen tai Tanskaan. Sylissä Lili-koira. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Kaikki eivät tahdo kommentoida poliittisia aiheita omin kasvoin. Metrotunnelista kadulle noussut pariskunta toteaa pikaisesti, ettei Suomen tulisi liittyä Natoon, koska tärkeämpää olisi säilyttää ”hyvät välit Venäjään”.

Budapestin keskustassa Vapaudenaukiolla paikallinen nainen puolestaan kertoo, ettei hänellä ole mitään hyvää sanottavaa hallituksestaan. Suomea hän kuvailee raamatullisesti ”luvatuksi maaksi”.

Aukion pohjoispäädyssä sijaitsee menehtyneiden neuvosto­sotilaiden muistomerkki. Se on pystytetty neuvosto­liittolaisille, jotka auttoivat vapauttamaan Unkarin natseilta toisessa maailmansodassa.

Tiistaina muistomerkin päällä on aseteltuna kukka-asetelmia, mutta sen edustalla on seisonut hetken aikaa myös hiljainen sodan­vastainen protesti. Sodan vuosipäivänä muistomerkin eteen pystytettiin puutikuista pieni hautausmaa, jolla muistetaan Venäjän aloittaman sodan uhreja Ukrainassa.

Paikallismedian mukaan protestin tarkoitus oli myös vastustaa ”Putinin imperiumin laajentumista”. Tiistaina heiveröinen hautausmaa on yhä pystyssä Budapestin sydämessä.