Kiova
Kiovasta raportoivat IS:n toimittaja Mikko Marttinen ja kuvaaja Pete Aarre-Ahtio.
Kiovan keskustan hallintokortteleissa ei voi erehtyä siitä, että ollaan sotaa käyvän maan pääkaupungissa.
Rauhan aikana kansalaiset voisivat liikkua alueen kaduilla vapaasti, mutta nyt kulun katkaisee jo kauan ennen hiekkasäkeistä koottu tarkastuspiste ja aseistetut vartijat.
Kulku presidentin virkarakennukseen käy kahden muun tarkastuspisteen kautta. Henkilöpaperit tutkitaan tarkasti, samoin kantamukset.
Kun vihdoin saavumme presidentti Volodomyr Zelenskyin neuvonantajan Myhailo Podoljakin toimistoon, tunnelma vapautuu. Podoljak, 51, on pukeutunut mustaan huppariin ja mustiin farkkuihin. Hän ottaa Ilta-Sanomat vastaan rennon ystävällisesti.
– Haluan sanoa saman tien, että olen kiitollinen Suomelle, Podoljak sanoo.
– Te tuette meitä upeasti. Pohjois-Eurooppa on hyvin aloitteellinen alue, erityisesti Suomi. Mielestäni Sanna Marin ymmärtää tämän sodan luonteen paremmin kuin useimmat muut johtajat. On hienoa kuulla hänen suorasanaiset viestinsä tapahtumista täällä.
IS tapasi Ukrainan presidentin neuvonantajan Myhailo Podoljakin tämän työhuoneella presidentin toimistolla Kiovan keskustassa.
Podoljak on yksi Zelenskyin läheisimmistä luottomiehistä. Entinen toimittaja vastaa presidentin ulkoisesta viestinnästä.
Podoljak julkaisee päivittäin sosiaalisessa mediassa suorasanaisia lausuntoja, joissa hän ottaa kantaa Venäjän tekoihin niin rintamalla kuin ulkopoliittisilla areenoilla.
Podoljak esiintyi Zelenskyin ja kolmen muun presidentin läheisen alaisen kanssa videolla, jonka Zelenskyi julkaisi sodan toisena päivänä 25. helmikuuta.
Sodan ikonisten kuvien joukkoon nousseella videolla vihreisiin armeijan vaatteisiin pukeutuneet miehet ovat kadulla presidentin toimiston ulkopuolella.
– Olemme kaikki täällä puolustamassa maamme itsenäisyyttä. Ja näin asia tulee olemaan jatkossakin, Zelenskyi sanoi karhealla äänellään.
Videon voit katsoa alta:
”Presidentti ehdotti luovaa tapaa reagoida. Siitä on sittemmin tullut viestintästrategiamme perusta.
Tapaamme Podoljakin päivälleen vuosi videon kuvaamisen jälkeen. Hän muistuttaa, että sodan alkuhetkinä Venäjä väitti Zelenskyin ja Ukrainan hallituksen paenneen maasta.
– Presidentti ehdotti luovaa tapaa reagoida. Siitä on sittemmin tullut viestintästrategiamme perusta, Podoljak sanoo.
Podoljakin mukaan venäläiset eivät ymmärtäneet katsoa videolla puhuvan presidentin silmiin riittävän tarkasti.
– He olisivat ymmärtäneet, että asiat tulevat sujumaan heidän kannaltaan erittäin huonosti.
Myhailo Podoljak on entinen toimittaja, josta on tullut presidentin luottomies.
Zelenskyi on esiintynyt sodan aikana yhä rohkeammin. Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24. helmikuuta hän uskaltautui jopa jakamaan kunniamerkkejä Kiovan keskustassa Pyhän Sofian katedraalin ulkopuolella.
Vaikka Zelenskyin esiintymisestä ei kerrottu ennalta, tieto siitä levisi sosiaalisen median kautta tilaisuuden aikana.
Miten Zelenskyi uskaltaa esiintyä julkisesti? Eikö Venäjän tavoitteena ole enää surmata häntä?
– Ei Venäjä ole suunnitelmistaan luopunut. Venäjä on maa, joka harjoittaa terrorismia ja poliittisia murhia, jopa toisten valtioiden alueella, Podoljak sanoo.
– He eivät ole luopuneet suunnitelmistaan tappaa presidenttiämme, sillä he ymmärtävät hänen tahtonsa olevan avaintekijä sodan loppumisessa Venäjän tavoitteiden vastaisesti.
Podoljakin mukaan nykyaikaisen johtajan tärkeä piirre on pelottomuus.
– Ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista kommunikaatiota ja henkilökohtaista palkitsemista. Jos presidentti ottaa riskejä taistelukentällä, se osoittaa hänen olevan varteenotettava presidentti.
– Hän on antanut kunniamerkkejä niin Bahmutissa kuin Kiovan keskustassa, joka on jatkuvasti Venäjän ohjusiskujen ulottuvilla.
”Jos presidentti ottaa riskejä taistelukentällä, se osoittaa hänen olevan varteenotettava presidentti.
Vaikka Podoljak kehuu vuolaasti Suomen apua Ukrainalle, on Suomessa esitetty myös kriittisiä äänenpainoja avun riittämättömyydestä.
Suomi ilmoitti viime viikolla antavansa Ukrainalle kolme Leopard 2 -raivauspanssarivaunua. Suomen puolustusvoimilla on 200 Leopardia.
Helsingin Sanomat paljasti, että puolustusvoimien logistiikkakeskuksen muistion mukaan kyseiset raivauspanssarivaunut ovat Suomen oloihin soveltumattomia ja ne aiottiin purkaa varaosiksi.
– Keskitytään olennaiseen. Meille on hyvin tärkeää, että lahjoittajamaat ymmärtävät millaista sotaa täällä käydään ja ovat valmiita auttamaan, Podoljak sanoo.
– Toiseksi jokaisella maalla on resurssirajansa. On maita, joilla on suuret asevoimat. On maita, joilla on pienemmät asevoimat. Kaikki resurssit auttavat Ukrainaa.
– Se, mitä Suomi antoi meille, on tärkeää ja tarpeellista. Olemme erittäin kiitollisia siitä, sillä se on ratkaisevaa jatkon kannalta.
– Kaikki maat päättävät omien kykyjensä mukaan, mitä antavat meille. Haluan korostaa, että Suomi reagoi viipymättä antamalla meille tiettyjä työkaluja.
Podoljak jatkaa samaan hengenvetoon luettelemalla millaisia aseita Ukraina seuraavaksi tarvitsee.
– Tässä vaiheessa sotaa Venäjä kokoaa jäljellä olevat resurssinsa. Meidän täytyy kuluttaa Venäjän armeijan kykyjä 30–40 prosenttia, Podoljak sanoo.
– Tarvitsemme pitkän kantaman ohjuksia. Niiden avulla voimme tuhota Venäjän armeijan logistiikkaa 150, 200, jopa 300 kilometrin päässä. Siellä ovat koottuna Venäjän jäljellä olevat resurssit: panssaroidut ajoneuvot, tykistö, ammusvarastot ja värvätyt sotilaat.
Podoljakin lista jatkuu: Leopard-panssarivaunuja Venäjän puolustusasemien tuhoamiseen, panssaroituja ajoneuvoja Ukrainan joukkojen suojaksi, miehittämättömiä lennokkeja ammushävikin pienentämiseksi.
– Tarvitsemme myös ilmatorjuntajärjestelmiä. Kiovassa kuulee usein ilmahälytyksiä, mikä tarkoittaa että vaara on olemassa. Tarkoitan tällä risteilyohjuksia ja jopa ballistisia ohjuksia, Podoljak sanoo.
– Suojautuaksemme niiltä tarvitsemme ilmatorjuntajärjestelmiä. Suomi on antanut meille myös niitä.
Suomi ei ole juuri avannut 700 miljoonan euron arvoisen aseapunsa sisältöä. Suomalaisten ilmatorjuntajärjestelmien toimittamisesta Ukrainaan ei ole puhuttu aikaisemmin julkisuudessa.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen erityisavustaja Miikka Pynnönen toteaa Ilta-Sanomille, että vaitelias linja pitää eikä kommentoi Podoljakin lausuntoa mitenkään.
Podoljak kiittää Ukrainan saamasta avusta, mutta muistuttaa maan tarvitsevan edelleen lisää aseita Venäjän voittamiseksi.
Podoljakin mukaan Ukraina tarvitsee myös sotilaslentokoneita.
Julkisuudessa on ollut paljon puhetta amerikkalaisvalmisteisten F-16-hävittäjien mahdollisesta toimittamisesta Ukrainaan. Podoljakin mukaan maa tarvitsee niitä muun muassa ballististen ohjusten torjumiseen.
– Maataistelukoneista on ollut vähemmän puhetta. Tarvitsemme niitä vapauttamaan miehitetyt alueemme. Tarvitsemme niitä suojaamaan joukkoja suorittaaksemme vastahyökkäyksiä, Podoljak sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi viimeksi sunnuntaina, ettei näe Ukrainan tarvitsevan toistaiseksi F-16-hävittäjiä.
– Tässä on kyse julkisesta vuoropuhelusta, Podoljak sanoo.
– Meidän täytyy ymmärtää miksi, kuinka monta ja milloin. Kumppanimme ovat jo alkaneet keskustella asiasta niin julkisesti kuin ei-julkisesti. Se on erittäin tärkeää.
– Sama tilanne meillä oli tankkien, raketinheitinjärjestelmien ja tykistön kanssa.
– Maailma ei halua eskalaatiota. Meidän täytyy selittää, että päinvastoin, lentokoneet nopeuttavat sodan loppua ja pitävät sen paikallisena.
