Venäjän presidentti Vladimir Putinin sota Ukrainassa on jatkunut jo yli vuoden päivät. Tänä aikana jo ennestään varovaisen johtajan käytös on muuttunut entistäkin vetäytyvämpään ja jopa vainoharhaiseksi tulkittuun suuntaan.
Putinin eristäytymisestä on useita selkeitä merkkejä ja siitä on puhunut myös moni Venäjän hallintoa lähellä oleva lähde. Asiasta on kertonut esimerkiksi Washington Post, jonka siteeraamaan lähteen mukaan Putin muun muassa tuntee ystäviensä kaikonneen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että Putinin käytös muuttui radikaalisti etäisemmäksi jo koronapandemian aikana. Hänen lähipiirinsä on pienentynyt huomattavasti, ja päätökset syntyvät yhä useammin pelkästään hänen tai hyvin pienen ydinpiirin kesken.
– Ennen koronaa oli tietyllä tavalla enemmän dialogisuutta ja palautemekanismeja. Koronan jälkeen tämä on muuttunut ja sodan aikana entisestään. Siinä suhteessa on menty yksinvaltaisempaan ja autoritaarisempaan suuntaan, Lassila kertoo IS:lle.
Kenties tunnetuin esimerkki Putinin eristyneisyydestä on hänen pitkä pöytänsä, jonka päädystä hänet on usein kuvattu käymässä keskustelua Moskovassa vierailevien valtionjohtajien kanssa. Syyksi on arveltu esimerkiksi koronatartunnan pelkoa.
Putin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskustelivat liki viisimetrisen pöydän ylitse vain päiviä ennen Venäjän hyökkäystä.
Kyse voi olla myös neuvottelutaktiikasta.Toisaalta Putinin kanssa on joutunut keskustelemaan pitkän etäisyyden päästä myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Koronaviruspandemian myötä Putin katosi tehokkaasti julkisuudesta ja vetäytyi itselleen rakkaisiin residensseihinsä Novo-Ogaryovoon tai Sotshiin. Suoria tapaamisia vähennettiin, ja Putinin ja häntä tapaamaan haluavien henkilöiden väliin lisättiin erinäisiä väliportaan toimijoita eli ”suodattimia”.
Lue lisää: Onko Vladimir Putinista tullut pelokas? Asiantuntija listaa kolme selkeää syytä
Putinin koronaturvatoimet ovat edelleen tiukat. Viime viikon tiistaina pitämänsä linjapuheen tilaisuuteen saapuneiden kansanedustajien piti antaa ennakkoon kolme negatiivista PCR-testiä.
Putinin linjapuhetta seuraamaan tulleiden piti käydä läpi tiukka koronaseula.
Erään edustajan mukaan puhetta seuraamaan meneviä kiellettiin viemästä saliin laukkuja, salkkuja sekä kameroita. Hänen kuvauksestaan sai sen käsityksen, että myös älypuhelimet olivat kiellettyjä, sillä hänen mukaansa ”puhelimiin mahtuu nykyisin yhtä ja toista”.
Lue lisää: Venäjän eliitti viedään Putinin luo ”koronaputkessa” – tämä tiedetään tiistain puheesta
Putinin on kerrottu olleen terveytensä lisäksi huolissaan myös terveystietojensa leviämisestä.
Ranskalaisen Paris Match -lehden väitteiden mukaan Putinin henkivartijoiden joukossa on ollut henkilö, jonka tehtävä oli kerätä presidentin jätökset vessoista valtiovierailujen aikana ja toimittaa ne erikoisvalmisteisessa salkussa Moskovaan.
Taktiikan katsottiin estävän vieraiden valtojen viranomaisten mahdollisuutta ronkkia putkistoista tietoa Putinin mahdollisista sairauksista.
Putinin on huhuttu matkustavan oman kuljetettavan vessan kanssa. Hänellä on kerrottu olevan käytössään myös henkilökohtainen ruoanmaistaja.
Lehden mukaan käytäntöä sovellettiin muun muassa toukokuussa 2017, kun Putin tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Versaillesissa. Posliinia kaiveltiin lehtitietojen mukaan myös Putinin vieraillessa Saudi-Arabiassa lokakuussa 2019.
Putinin on huhuttu matkustavan oman kuljetettavan vessan kanssa. Hänellä on kerrottu olevan käytössään myös henkilökohtainen ruoanmaistaja.
Venäjän presidentti on yksi maailman suojelluimmista ihmisistä. Putinin pitämiseksi hengissä työskentelee amerikkalaisen Business Insiderin mukaan kaikkiaan jopa monikymmentuhatpäinen joukko.
Etulinjan gorillat ovat joko Liittovaltion suojelupalvelun (FSO) tai Venäjän kansalliskaartin palkkalistoilla. FSO:n sisällä toimii lisärenkaana Putinin oma henkivartijakaarti, ”muskettisoturit”, jotka turvaavat johtajaansa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.
Muskettisoturit ympäröivät johtajansa Istanbulissa kesällä 2007.
Hänellä kerrotaan olevan käytössään erikoisvalmisteinen panssaroitu juna, jota varten on tehty salaisia rautatielinjoja ja -asemia. Junassa Putinilla on henkilökohtainen vaunu, jossa on työhuone ja makuuhytti.
Venäjän hallinnon toimia kaivava venäläinen Dossier Center kertoo, että Putin käyttää junaa niin Venäjän sisällä matkustaessaan kuin siirtyessään omille yksityishuviloilleen. Hän pitää junaa turvallisempana tapana matkustaa kuin lentokoneita, joiden liikkeitä voi helposti seurata.
Oppositioaktivisti Mihail Hodorkovskin perustaman Dossier Centerin mukaan junan rakentaminen maksoi 13,5 miljoonaa dollaria.
Kuva Putinin panssarijunasta vuodelta 2012. Junaa on sittemmin päivitetty.
Tutkijan mukaan Putinin käytös ja sitä kautta Venäjän hallinnon taantuminen yhä itsevaltaisempaan suuntaan on varsin tyypillistä hänen asemassaan oleville johtajille.
– Hänen kuvansa ympäröivästä todellisuudesta muuttuu yhä kapeammaksi ja vinoutuneemmaksi, ja sitä kautta vahvistuu entisestään informaatio-ongelma. Hänelle syötetään vain tietoa, jota hän haluaa kuulla, Jussi Lassila sanoo.
Putinin varovaisuudesta kertoo myös hänen Hajota ja hallitse -periaatteelle perustuva tapansa eriyttää valtaa jopa kieltämällä hallintoelinten välinen yhteistyö. Vaikka se toisaalta rapauttaa hallinnon toimintakykyä, vähentää se samalla eliitin mahdollisuuksia liittoutua keskenään Putinia vastaan.
Putin pitää tiukasti otteessaan esimerkiksi maan turvallisuuspalveluita luottomiestensä kautta. 1990-luvulla Neuvostoliiton KGB:stä haluttiin eroon hajottamalla se itsenäisiksi osastoiksi.
– Tavoitteena oli saattaa tiedustelupalvelut demokraattiseen kontrolliin, mutta tämä työ jäi täysin kesken.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman asiantuntijan Jussi Lassilan ydinosaamista ovat muun muassa Venäjän sisäpolitiikka, identiteettipolitiikka, nationalismi sekä poliittiset liikkeet.
Putinin aikana niin FSB:n, ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n kuin presidentin turvallisuudesta vastaavan FSO:n roolit ovat jatkuvasti kasvaneet, mutta yhtä kaikki ne on pidetty erillisinä, jottei syntyisi KGB:n kaltaista valtakeskittymää joka voisi uhata presidentin asemaa.
Sama koskee Lassilan mukaan Putinin perustamaa kansalliskaartia, joka on presidentin alaisuudessa oleva lisätoimija sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä.
Lassila ei näe, että Putinin asema olisi tällä hetkellä oikeasti uhattuna, eikä kuplinta suuntaudu ainakaan toistaiseksi merkittävissä määrin ulospäin kansan tai eliitin keskuudessa. Toisaalta maan kääntyessä koko ajan enemmän sisäänpäin on luotettavaa tietoa kulissien tapahtumista vaikea saada.
– Jos jotain hyvin merkittävää ilmenisi, esimerkiksi eliitin suurempaa tyytymättömyyttä Putiniin, alkaisi se näkyä suoremmin. Tietenkin tiettyä hermostuneisuutta on ollut pitkään esillä, mutta tällä hetkellä ei ole näkyvissä mitään sellaista, mikä uhkaisi Putinia.
Tästä huolimatta Lassila ei pidä Putinin vainoharhaisuutta perusteettomana.
Lassilan mukaan Putinin asema ei ole tällä hetkellä oikeasti uhattuna. Tilanne voi kuitenkin muuttua.
– Jos ajatellaan rakenteellisemmin että onko tämä kestävällä pohjalla, on ymmärrettävää, että hän pelkää. Ei ole mitään näköalaa tai näkemystä siitä, kuka Putinin tilalle voisi tulla ja kyllähän tällaisessa mafiatyyppisessä organisaatiossa ongelma on vääjäämätön.
Mitä enemmän aikaa kuluu ja ongelmia syntyy, sitä todennäköisempää on, että soraäänet vahvistuvat.
Toisaalta Putinille ei toistaiseksi nähdä Venäjällä todellista vaihtoehtoa. Tästä kielii Lassilan mukaan vuoden 2020 perustuslakiuudistus, joka mahdollisti Putinin valtakauden jatkumisen vuoden 2024 jälkeenkin.
– On täysin mahdollista, että tapetilla oli jonkinlainen ajatus, että hän siirtyy takavasemmalle edelleen pitelemään puikkoja ja sitten joku nuorempi nousee tilalle. Todennäköisesti aika pian on kuitenkin tultu tulokseen, että tämä olisi mahdotonta ja että ainoa vaihtoehto on, että hän jatkaa vallassa.
Putin pitää tiukasti otteessaan esimerkiksi maan turvallisuuspalveluita luottomiestensä kautta.
Putinin kohtalon voi Lassilan mukaan katsoa olevan tällä hetkellä sidoksissa Ukrainan sodan lopputulemaan.
– Putin tai hänen hallintonsa tuskin tulee koskaan myöntämään, että hän on Ukrainassa hävinnyt, vaikka sota jollain tavalla loppuisikin. Se jää hänen seuraajalleen samoin kuin Ukrainan sodan perintö ja likapyykki.
