UKRAINAN läntisessä rajanaapurissa, vajaan kolmen miljoonan asukkaan Moldovassa pelätään, että se saattaa ajautua osalliseksi Ukrainan sotaan.
Moldovan presidentti Maia Sandu on syyttänyt Venäjää siitä, että se käyttää siviileiksi naamioituneita sotilaskoulutuksen saaneita sabotoijia lietsomaan maassa poliittista epävakautta, uutisoi CNN.
Lue lisää: Moldovassa pelätään nyt Venäjän hyökkäystä – yhdellä alueella on keskeinen rooli
Venäjä yrittää presidentin mukaan pohjustaa vallankaappausta perustuslaillisen järjestyksen romahduttamisella, mikä voisi vetää Moldovan mukaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on vastaavasti syyttänyt Kiovaa hyökkäyksen valmistelusta Moldovassa sijaitsevaan Transnistriaan.
Lue lisää: Lavrov puhui uhkaavaan sävyyn Moldovasta – sai kipakan vastauksen
Viimeksi maanantaina Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov kertoi Kremlin olevan ”hyvin huolestunut” Moldovan tilanteesta.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi helmikuun alussa, että lännellä on ”tähtäimensä” Moldovassa, joka voisi ”seurata Ukrainan polkua” muuttumalla ”Venäjän vastaiseksi”.
Tämä on herättänyt Moldovassa pelkoa siitä, että Putin voisi käyttää ”huolta” tekosyynä samanlaiselle miehitykselle kuin Krimillä nähtiin.
Voiko sota laajentua Moldovan maaperälle?
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes on vahvasti sitä mieltä, että uhka on tekemällä tehty.
– Todennäköisesti Kremlin puheet ovat vain yritys siirtää huomio pois Ukrainan sodasta ja kaikista muistakin asioista, jotka venäläisittäin näyttävät huonoilta. Ja vastaavasti yrittää kääntää huomio johonkin, mikä saisi ukrainalaiset näyttämään pahoilta, Moshes arvelee.
Yllä olevalla videolla moldovalaiset kertoivat IS:lle maaliskuussa 2022, mitä he Venäjästä ajattelevat
Moshesin mukaan Ukrainalla ei ole mitään intressiä tunkeutua läntisen rajanaapurinsa alueelle Transnistriaan.
– Ukrainalla ja Moldovalla on ihan hyvät suhteet. Eivät ideaaliset mutta hyvin stabiilit. Lisäksi Moldova ja Ukraina ovat samanlaisessa tilanteessa, molemmat ovat ehdokaskandidaatteja EU:n jäseniksi, eli maat ovat ikään kuin samassa kategoriassa, Moshes kuvailee.
Yhtä vähäinen intressi on Moldovalla sotkeutua konfliktiin.
– Sotaan osallistumisella voisi olla tuhoisa vaikutus Moldovalle. Maalla ei ole sellaista sotilaallista voimaa. Moldova pystyy nykyisellään hallitsemaan Transnistriaa, ja suurimmalla osalla transnistrialaisilla on Moldovan passi. Lisäksi Moldova ei ole enää riippuvainen venäläisestä kaasusta, joka tuli maahan aiemmin Transnistrian kautta, Moshes sanoo.
Tällä hetkellä suurin osa kaasusta tulee Moldovaan Romaniasta.
Ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää konfliktin laajenemista Moldovaan tällä hetkellä hyvin pienenä.
Venäjän sotilaalliseen voimaankaan miehittää Transnitria Moshes ei tässä tilanteessa usko.
– Jos Venäjä ei pyrkinyt tekemään sitä vuosi sitten, kun esimerkiksi heidän Mustanmeren-laivastonsa oli vielä voimissaan, niin on absoluuttisen matala uhka, että Venäjä tekisi sen nyt, Moshes arvioi.
Keskiössä on Moldovan ja Ukrainan vastaisella rajalla oleva noin 200 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä Transnistrian kaistale, joka on hyvin venäläismielinen. Transnistriassa on vallassa vahvasti Venäjän suuntaan kallellaan oleva separatistihallinto. Hallinto ei ole kuitenkaan Ukrainan sodan aikana julkisesti tukenut Venäjän toimia eikä luonut suhteita Luhanskin tai Donetskin nukketasavaltoihin.
Venäjällä on Transnistriassa jo valmiiksi vähäisiä määriä sotilaita ja aseita. Ne eivät kuitenkaan riitä Ukrainan asevoimien haastamiseen.
Myös Gagauzian autonominen alue Transnistrian eteläpuolella rajan tuntumassa on hyvin Venäjä-mielinen. Se jää usein Transnistrian varjoon, koska ei ole yhtä "räjähdysherkkä". Gagauzia on silti hyvin altis Venäjän informaatiovaikuttamiselle.
”Jos Venäjä ei pyrkinyt tekemään sitä vuosi sitten, kun esimerkiksi heidän Mustanmeren-laivastonsa oli vielä voimissaan, niin on absoluuttisen matala uhka, että Venäjä tekisi sen nyt.
Transnistria julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi syksyllä 1990, mutta mikään maa ei ole tunnistanut sen itsenäisyyttä, ei edes Venäjä.
Silti Transnistrian hallinto haaveilee läheisistä suhteista Venäjän kanssa. Ukrainan sodan alettua Transnistria ilmoitti haluavansa tulla osaksi Venäjää.
Transnistrian lipussa ovat tutut neuvostosymbolit sirppi ja vasara. Transnistrian ja Venäjän liput liehuivat Tiraspolin kaupungissa toukokuussa 2022. Tiraspol on itsenäiseksi julistautuneen Transnistrian pääkaupunki.
Transnistrian Venäjä-myönteisyys johtaa jo vuodesta 1991, kun Moldova itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Silloin Transnistriassa pelättiin, että Moldova yhdistyisi Romanian kanssa ja että maasta tulisi osa Romaniaa.
Transnistriaan tulleet venäläisjoukot vakauttivat tilanteen, ja Transnistria alkoi saada Venäjältä myös taloudellista apua, esimerkiksi kaasua.
– Transnistrian väestöstä noin kolmannes on moldovalaisia, kolmannes venäläisiä ja kolmannes ukrainalaisia. Kyseessä ei ole etninen konflikti, ei myöskään uskonnollinen. Konfliktin säilymisen taustalla ovat olleet geopoliittiset ja taloudelliset syyt. Venäjä on hyötynyt Transnistriasta, samoin ovat ryhmät, jotka ovat järjestäneet tavaroiden laitonta tuontia Ukrainasta ja Moldovasta, Moshes kuvaa.
