Keskustelu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista on Unkarin parlamentin esityslistalla keskiviikkona 1. maaliskuuta.
Parlamentin istunto alkaa aamuyhdeksältä. Suomen Nato-jäsenyys on asialistalla toisena, minkä jälkeen keskustellaan Ruotsin Nato-polusta.
Viime perjantaina maan pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymistä tarvitaan lisää keskustelua parlamenttiryhmien välillä.
Todellisuudessa Orbánin Fidesz-puolueella on parlamenttipaikkojen enemmistö, jolloin päätös asiasta on käytännössä yksin sen käsissä.
Lue lisää: Unkarin äänestys Suomen Nato-jäsenyydestä saattaa lykkääntyä
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssyn mukaan nopeaa ratifiointia toivovien ei kannata vielä innostua. Alun perin Orbán lupaili ratifiointiäänestystä jo ensi viikolle.
– Uskon, että nyt pelataan aikaa. Ratifioiminen tapahtuu pitkin hampain. Jos Unkarissa halutaan tehdä lakeja, se voi tapahtua kolmessa päivässä, Unkari-asiantuntija kuvailee.
”Ratifioiminen tapahtuu pitkin hampain.
Vaikka asia tuodaankin keskiviikkona parlamentin istuntoon, Unkari on myös lähettämässä parlamentaarista valtuuskuntaa Suomeen keskustelemaan jäsenyydestä. Miklóssyn mielestä sekin kertoo vitkuttelusta – todellista keskusteltavaa ei ole.
– Mistä he haluavat keskustella? Mikä on agenda? Suomi ja Ruotsi ovat Nato-yhteneväisiä, ja Nato on hyväksynyt maat. Unkari ei myöskään asettanut ehtoja viime heinäkuussa, kuten Turkki.
Katalin Miklóssy
MillaiNEN keskustelu Unkarin parlamentissa on odotettavissa?
Miklóssyn mukaan oppositio on pääsääntöisesti yhtenäinen siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet halutaan ratifioida. Toki soraääniäkin löytyy.
– Unkarissa on pieni äärioikeistopuolue Mi Hazánk (Meidän kotimaamme), jonka olen aina ounastellut olevan Fideszin ”proxy-puolue”. Se on selvästi ollut Nato-laajenemista vastaan, Miklóssy ennustaa keskiviikon keskustelua.
”Se olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 2010, kun muiden puolueiden mielipiteet kiinnostaisivat Fidesziä!
Vaikka Orbán onkin penännyt Nato-laajentumisesta kattavampaa keskustelua puolueiden välillä, todellinen valta on Fideszin käsissä. Ajatukselle aidosti parlamentaarisesta keskustelusta Miklóssy naurahtaa.
– Se olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 2010, kun muiden puolueiden mielipiteet kiinnostaisivat Fidesziä! Heillä on superenemmistö – jos he tahtoisivat, niin tämäkin olisi huomenna tai ylihuomenna laki.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kertonut uskovansa, että Venäjä voittaa sodan.
Unkarin ajanpeluulle on Miklóssyn mukaan yksinkertainen pääsyy: Venäjä. Pääministeri Orbán on aiemmin todennut uskovansa Venäjän lopulta voittavan sodan. Budapestissa pyritäänkin pelaamaan kortit siten, että suhteet Venäjään olisivat sodan päätyttyä mahdollisimman hyvät.
– Jos esimerkiksi rintamalla tapahtuu jotain, niin ratifioiminen menee taas jäihin, Miklóssy toteaa.
Toisaalta vaakakupissa painavat myös Kiina ja Euroopan unioni. Kiinan korkea diplomaatti Wang Yi vierailikin ennen viimeviikkoista Moskovan-matkaansa Budapestissa ja esitteli rauhansuunnitelmaa, jossa vastustettiin Naton laajenemista.
– Kiina on tärkeimpiä talousinvestoijia Balkanilla ja Unkarissa. Unkari lähestyy koko ajan enemmän Venäjää myös siksi, että EU:n koetaan rajoittavan Unkarin integriteettiä ja itsenäisyyttä.
Miklóssy näkee, että Suomessa on tuudittauduttu liikaa siihen, että Turkki on ainoa ongelma maamme Nato-tiellä.
– Turkki näyttää liikahtavan, Unkari edelleen viivyttelee. Mediassa on levinnyt ajatus, että Unkari on ”helppo nakki”. En olisi siitä niin varma.