Liittyykö Valko-Venäjä taistelemaan Venäjän rinnalle Ukrainan sotarintamilla?
Tätä kysymystä on pyöritelty koko vuoden kestäneen Venäjän suurhyökkäyksen ajan. Vaikka Valko-Venäjä on tunnettu läheisistä suhteistaan Venäjään, on maa toistaiseksi pitänyt joukkonsa rajojensa sisäpuolella.
Nyt Ukrainan sodan tapahtumista aktiivisesti raportoiva yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on antanut jälleen uhkaavan arvion asiasta.
ISW:n mukaan Venäjän epäillään suunnittelevan lavastettua hyökkäystä Valko-Venäjälle. Ukrainan asevoimien kerrotaan nähneen venäläisten sotilaiden olevan liikkeellä merkitsemättömillä ajoneuvoilla ja Ukrainan univormuja muistuttavissa puvuissa.
Ajatushautomo varoittaa valehyökkäyksen vaarasta, sillä se voisi pakottaa Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan julistamaan hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Lukashenka on todennut aiemmin, ettei maa liity Venäjän riveihin, ellei Valko-Venäjää kohtaan hyökätä tai muodostu muuta merkittävää uhkaa.
Sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö katsoo, ettei jännite Venäjän ja Valko-Venäjän välillä näytä muuttuneen merkittävästi varoituksista huolimatta.
– Riskejä on, mutta hirveän vaikeaa sanoa, onko tilanne muuttunut niin radikaalisti, että (vale)hyökkäyksiin olisi reaalinen mahdollisuus.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka on ollut pitkään Venäjän presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen.
Käihkö muistuttaa, että Venäjän intressinä on ollut patistaa Valko-Venäjä vahvemmin mukaan koko sodan ajan.
– Venäjän kannattaisi keinolla millä hyvänsä saada Valko-Venäjä rinnalleen. Uuden rintaman avaaminen helpottaisi heidän tilannettaan.
Liittolaisuudesta huolimatta Lukashenkan intressit eivät silti kohtaa täysin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa – vaikkakin maa on jo monella tapaa mukana sodassa. Venäjä on muun muassa hyödyntänyt Valko-Venäjän lentotukikohtia ja kouluttanut joukkojaan maassa.
Lukashenkalla on silti halu pysyä erossa täysimittaisesta ja verisestä eskalaatiosta.
– Vaikka Valko-Venäjä on Venäjän vasallivaltio, ei se ole täysin kontrollissa. Siinä on hirveät sisäpoliittiset riskit, sillä maan kansalaiset ja asevoimat eivät välttämättä tue juurikaan sotaa.
Jos tilanne jostain syystä kärjistyisikin niin pahoin, että Lukashenka päätyisi liittämään maan sotavoimat Venäjän tueksi, ei se muuttaisi suuresti sodan voimasuhteita.
– Valko-Venäjällä ei ole hirveästi sotilaallista kapasiteettia. Heistä ei olisi paljon hyötyä Venäjälle. Joukkojen lähettäminen olisi samalla myös aikamoinen riski Valko-Venäjälle. Käihkö summaa.
Vaikkei mitään uutta tapahtuisikaan Valko-Venäjän suunnalla, Venäjän etuna on pitää asetelma jännittyneenä maan rajalla.
– Valko-Venäjä sitoo ukrainalaisten joukkoja tälläkin hetkellä. Ukrainan on koko ajan valmistauduttava siihen, että jotain voi tapahtua.
Strategia sopii Venäjän nykyiseen taktiikkaan Ukrainassa, jossa se pyrkii kuluttamaan mahdollisimman paljon vastustajan joukkoja.
Tällä hetkellä Ukrainassa käydään tuhoisia taisteluita Itä-Ukrainan Bahmutin kaupungissa, jonne Venäjä on puskenut voimalla joukkojaan.
Vaikka yhteenotot ovat kuluttavia Ukrainan tavoin myös Venäjälle, voi Putinin tarkoituksena olla Käihkön mukaan pitää ”lihamylly” päällä mahdollisimman pitkään.
– Sillä tavoin yritetään kuluttaa Ukrainan voimia niin, ettei heidän odotettu vastahyökkäyksensä toimisi.
Ukrainan sotilaat taistelemassa Venäjän joukkoja vastaan lähellä Bahmutin etulinjaa 24. helmikuuta.
Sotaa pitkittämällä Venäjä voisi yrittää myös nakertaa vastustajan taistelutahtoa sekä länsimaiden halua Ukrainan aseapua ja Venäjän pakotteita kohtaan.
– Tämä saattaisi olla ihan hyvä strategia, jos aika on Venäjän puolella. Ainakin Putin haluaa uskoa, että näin on.
Käihkö aprikoi, että yksi uusi vaihtoehto Venäjän pakassa voisi olla myös ilmavoimien nostaminen vahvemmin ilmaan. Toistaiseksi maan hävittäjät ovat pysytelleet pitkälti maan pinnalla, vaikka Venäjän ilmavoimilla on selkeä ylivoima Ukrainaan nähden.
– Venäjä on säästellyt ilmavoimia koko sodan ajan, mikä voi viitata siihen, ettei riskejä haluta ottaa. Ukrainan ilmatorjunta on tehostunut huomattavasti, Käihkö sanoo.
