Yhdysvaltain johtaviin kuuluva Putin-tutkija Fiona Hill sanoo, että taistelulaji judossa kunnostautunut Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää Ukrainassa judosta tuttua taktiikkaa. Se perustuu sitkeyteen: yhden tappion jälkeen noustaan jälleen. Tällä taktiikalla väsytetään vastustaja.
– Putin pelaa Ukrainassa kenties pidempää peliä kuin vielä ymmärrämmekään. Jos hän ei onnistu tällä kertaa tavoitteessaan, hän saattaa hetkeksi perääntyä, mutta hän suunnittelee jo tapaa palata taisteluun uudestaan tulevaisuudessa, Hill sanoi Brookings-instituutin paneelikeskustelussa, joka lähetettiin verkkoseminaarina kansainväliselle lehdistölle.
Hill viittaa myös siihen, mitä tapahtui Georgialle sen sodittua vuonna 2008 Venäjää vastaan niin sanotun viiden päivän sodan. Vaikka Georgia säilytti itsenäisyytensä, sen asema etenkin demokraattisena valtiona heikkeni.
– Putin saattaa katsoa Ukrainassa myös toisenlaista strategiaa, jossa hän voisi heikentää Ukrainaa ja sen tulevaisuuden kehitystä, vaikka hän ei saavuttaisikaan kaikkia toivomiaan voittoja rintamalla. Silti hän voisi ajan mittaan voittaa Ukrainan nujertamalla sen demokratiakehityksen.
Tutkija Fiona Hill työskenteli kolmen eri Yhdysvaltain presidentin hallinnossa Euroopan ja Venäjän suhteiden asiantuntijana.
Hillin mukaan Yhdysvallat tiesi ja ymmärsi hyvin vähän Putinista ja tämän motiiveista vuoden 2008 Georgian sodan aikana.
– Putin onnistui pitämään paljon tietoa hänestä salassa. Kun presidentti George W. Bush tapasi Putinia, Putin pyrki aina manipuloimaan tilannetta. Hän etsi aina salaisia sopimuksia.
George W. Bushin kuuluisiin lausahduksiin lukeutuu, että hän katsoi Putinia silmiin ja näki Putiniin sieluun. Myöhemmin Bush katui tätä lausuntoa.
Hill kertoo, että Putin oli valtavan hyvä esittämään asiat niin, että niihin on olemassa vain yksi tarkastelutapa.
– Georgian sodassa Putin esitti asian niin, että kyseessä on riita Georgian presidentti Saakashvilin kanssa. Ja Putin onnistui saamaan Saakashvilin ansaan. Opimme tuolloin Putinista, että hän on todella taitava löytämään ihmisistä heikkouksia ja käyttämään niitä hyväkseen luodakseen konflikteja.
Hill kertoo, että tiedustelutiedon mukaan Ukraina ja varsinkin Krimin niemimaa oli Putinin agendalla jo 2008. Mutta Hillin mukaan Yhdysvallat ja muu länsi epäonnistuivat Putinin aikeiden arvioinnissa. Osittain Hillin syynä tähän oli se, ettei tiedustelutietoa jaettu tuolloin samalla tapaa kuin nykyään.
– Putin sai etulyöntiaseman agendansa luomisessa.
Ukrainassa julkaistaan sodan vuosipäivänä taiteilija Banksyn suunnittelema postimerkki, jossa Putinia muisuttava hahmo tiputetaan kanveesiin.
Hillin mukaan länsi epäonnistui huomaamaan tarpeeksi ajoissa Putinin historiantulkinnan, jossa Venäjälle kuuluu sen keisariaikainen suurvalta-asema. Tästä Putinin ajattelutavasta oli Hillin mukaan viitteitä jo niinkin aikaisin kuin 1990-luvulla, jolloin Putin toimi Pietarin hallinnossa.
– Hän ei tule luopumaan unelmastaan Venäjän kunnian ja suuruuden palauttajana.
Hillin mukaan Putinista tuskin päästään eroon, ennen kuin tämä itse niin haluaa.
– Putin on onnistunut orkestroimaan omaa valta-asemaansa.
Hillin mukaan Putin sai vedätettyä presidentti Barack Obaman hallintoa siinä, että hän olisi ottanut takapakkia Venäjän hallitsemisessa presidentti Dmitri Medvedin aikakaudella (2008-2012), mikä ei pitänyt paikkaansa. Putin toimi koko ajan Venäjän politiikan todellisena vallankäyttäjänä.
– Nyt olemme tilanteessa, jossa Putin voi käytännössä hallita ikuisesti, tai niin kauan kuin hänen elämänsä jatkuu. Jos pohdimme, mihin tämä kaikki päättyy, Putin haluaa tehdä selväksi, että hänellä on valta päättää omasta kohtalostaan.
Fiona Hill on Venäjän ja Euroopan suhteisiin erikoistunut Brookings-instituutin tutkija, joka työskenteli Yhdysvaltain turvallisuusneuvostossa asiantuntijana George W. Bushin ja Barack Obaman presidenttikausilla sekä Donald Trumpin hallinnossa heinäkuuhun 2019 asti. Hill on myöhemmin kritisoinut Trumpin ”lämmintä” suhdetta Putiniin.