Vajaan vuoden kestäneestä Ukrainan sodan uhriluvuista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa. On mahdollista, että konfliktin loputtuakaan emme tiedä edes vuosiin koko totuutta sen vaatimista vainajista tai vammoista, kertoo sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
– Sodan aikana on vaikea todella tietää, mitä kaikkea rintamalla tapahtuu. Myös toisen maailmansodan arviota tarkentuu yhä, emmekä välttämättä koskaan tiedä tarkkoja lukuja, Käihkö sanoo.
Länsimaisten tiedustelutietojen mukaan lähemmäs 200 000 venäläissotilasta on haavoittunut tai kuollut Ukrainan maaperällä lähes vuoden aikana, kertoi New York Times helmikuun alussa.
Myös Norjan armeijan kenraali ja asevoimien päällikkö Eirik Kristofferson arvioi tammikuun lopulla norjalaismediassa, että 180 000 venäläissotilasta olisi kuollut tai haavoittunut sodassa.
Ukrainan tappioluvuiksi hän arvioi 100 000 sotilasta sekä 30 000 siviiliä. Myös yhdysvaltalaiskenraali Mark Milley arvioi jo marraskuussa Washington Post -lehdelle, että Ukrainan joukoista on kuollut tai haavoittunut 100 000 sotilasta.
Myös merkittävästi pienemmistä uhriluvuista on kiertänyt tietoa. Riippumaton Moscow Times on kertonut tammikuun lopulla, että ”todennettavissa oleva” venäläisten kuolonuhrien määrä on 11 662 sotilasta. Laskuihin sisältyvät Venäjän armeijan lisäksi palkka-armeija Wagnerin sotilaat. Tilastoinnissa kerrotaan olevan parin viikon viivettä.
Tiedot pohjautuvat riippumattoman Mediazona-venäläismedian data-analyysiin. Siinä kerrotaan, että kuolleista peräti 644 on sotilaita, jotka oli tuoreeltaan mobilisoitu rintamalle Venäjän presidentin Vladimir Putinin määräyksestä. Myös näissä tilastoissa on huomioitu, että kuolleiden venäläissotilaiden todellinen määrä lienee paljon korkeampi.
Venäjä on itse raportoinut ”erikoisoperaation” luvuista viimeksi syyskuussa, jolloin se ilmoitti kuolonuhriluvun jääneen alle 6 000:een. Putin ei helmikuun suuressa puheessaan edes puhunut armeijansa tappioista. Joulukuussa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Mykhailo Podolyak taas kertoi, että armeijan kuolonuhrien määrä liikkuu 10 000:n ja 13 000:n välimaastossa.
– Nämä luvut tuskin ovat luotettavia, Käihkö sanoo viitaten Venäjän ilmoittamiin uhrilukuihin.
Hän painottaa, että sodan osapuolille on hyödyllistä vähätellä tappioitaan. Niillä on oma propaganda-arvonsa, kun omien joukkojen taistelutahtoa halutaan lujittaa tai vastustajan moraalia murtaa.
– Voitaisiin kysyä, onko ilmoitettujen lukujen tarkoituskaan olla tarkkoja?
– Varmaa tietoa näistä on mahdotonta saada, mutta molemmat näyttävät kärsineen kovia tappiota. Luvut ovat pahoja myös Ukrainalle, Käihkö sanoo.
Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Ilmoitetuissa tappiolukujen luokittelussa onkin paljon epätarkkuutta, hän kokee. Esimerkiksi loukkaantuneiden laskeminen tappioihin ei itsessään kerro, minkälaisia vaikutuksia sillä on joukkojen kokonaisvahvuuteen.
– Jos vain sormi irtoaa, niin silloin joutuu palaamaan rintamalle. Jalkansa menettänyt taas ei pysty.
Oma asiansa ovat myös toisinaan raportoidut vangittujen ja kadonneiden luvut. Niitä ei näytetä tilastoitavan yhtä näkyvästi, koska aktiivisessa sotatilanteessa nämä luvut voivat aaltoilla yhtenään. Osapuolten pitämiä sotavankeja on vaihdettu jo useaan otteeseen.
Tiedustelutietojen ja rintamalta saatujen raporttien mukaan molemmilta osapuolilta on alkuvuodesta kaatunut tai haavoittunut sotilaita poikkeuksellisen kovaa tahtia - varsinkin verisissä taisteluissa Bahmutin kaupungista sekä Venäjän hyökätessä Vuhledariin.
Käihkö luottaa näihin raportteihin, sillä aktiivisissa taisteluissa niin hyökkäävä kuin puolustava osapuoli kärsivät luonnollisesti tappioista - etenkin hyökkäävä.
Ukrainassa on kuollut tai haavoittunut erilaisten arvioiden mukaan myös tuhansia siviilejä. Reilu tuhat uhreista on lapsia, jotka ovat haavoittuneet tai kuolleet sodassa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) viimeisin helmikuun 13. päivä julkaistu tilasto kertoo, että vajaa vuosi sitten alkanut sota on vaatinut 18 955 varmistettua siviiliuhria. Sen mukaan 7 199 siviiliä on kuollut ja 11 754 loukkaantunut.
Lukuun sisältyy 1 292 lapsiuhria, joista 438 on kuollut.
Bohorodychne Donetskin alueella sijaitseva kylä, joka joutui Venäjän joukkojen raskaan hyökkäyksen kohteeksi kesäkuussa 2022. Tässä ilmakuvassa näkyvät kylän rauniot helmikuussa.
OHCHR on painottanut, että todelliset uhriluvut ovat todennäköisesti sen ilmoittamia huomattavasti suurempia. Monet sen vastaanottamat raportit uhreista odottavat vielä vahvistustaan. Tieto siviiliuhreista näyttää kantautuvan erityisen hitaasti paikoista, joissa taistelut ovat jatkuneet kiivaana tai jotka ovat Venäjän miehityksen alla.
Tämä koskee erityisesti Mariupolin kaupunkia Donetskin alueella sekä Sjeverodonetskin, Popasnan ja Lysytshanskin kaupunkeja Luhanskin alueella, OHCHR kertoo.
Valtaosa siviileistä on kuollut erilaisissa räjähdyksissä. OHCHR:n mukaan siviilejä on kuollut paljon esimerkiksi ohjusiskuissa tai tykistötulituksessa.
Lisäksi Ukrainasta on paennut 8 miljoonaa ihmistä Euroopan maihin. Ukrainan sisällä sotaa on paennut 5,3 miljoonaa henkilöä.
Mahdollisesti suurusluokaltaan suurin siviilikärsimyksien näyttämö on eteläinen Mariupolin satamakaupunki, jota asutti ennen sotaa noin 400 000 henkilöä.
Mariupol oli erityisen brutaalin ja julman piirityksen kohteena maaliskuun alusta toukokuun 17. päivään asti. Se on nyt Venäjän miehittämä.
Venäjän lupaamista tulitauoista ja sovituista evakuointikäytävistä huolimatta siviilejä ei päästy merkittävästi pelastamaan kaupungista. Kaupungin siviiliuhrien todellista määrää tiedä kukaan.
Ukraina on marraskuussa arvioinut ainakin 25 000 siviilin kuolleen kaupungissa, mutta myös tätä huomattavasti suurempia arvioita on esitetty. Uutistoimisto AP arvioi loppuvuodesta, että kaupungin uhriluku voi olla kolminkertainen Ukrainan ilmoittamaan lukuun nähden.
Tieto perustuu AP:n analysoimiin satelliittikuviin sodan ensimmäisen kahdeksan kuukauden ajalta, joissa näkyy uusia hautoja tai joukkohautoja. Kuvia ovat arvioineet uutistoimiston mukaan myös joukkohautaukseen perehtyneet patologit.
AP huomauttaa, että lukuisia ihmisiä ei välttämättä olla päästy hautaamaan kaupungin piirityksen tai miehityksen aikana.