Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tulee perjantaina kuluneeksi vuosi.
Vuoden aikana sodassa on nähty merkittäviä käänteitä aina Venäjän epäonnistuessa Kiovan valtaamisesta Ukrainan yllättävään menestykseen Venäjä miehittämien alueiden vapauttamisessa Harkovassa viime syksynä.
Merkkejä sodan päättymisestä ei ole näköpiirissä. Venäjä on asettanut tavoitteekseen itseensä laittomasti liittämiensä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizzjan alueiden täysimittaisen valtaamisen. Ukraina puolestaan pyrkii vapauttamaan kaikki Venäjän miehittämät alueet – vuonna 2014 vallattu Krimin niemimaa mukaan lukien.
Koska osapuolet pitävät kiinni tavoitteistaan, kaikki viittaa siihen, että sota kiihtyy vuoden 2023 aikana.
– Nyt odotellaan puolin ja toisin, minkälaisia avauksia Ukraina ja Venäjä tekevät, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila.
Mattila arvioi Ilta-Sanomille, minkälaisia keskeisiä kehityskulkuja sodassa nähdään seuraavaksi.
1. Taistelut kiihtyvät
Talven aikana sota on muuttunut kulutussodaksi, jossa Ukraina ja Venäjä ovat käyttäneet huomattavan määriä ammuksia ja sotilaita.
Rautalangasta väännettynä kulutussota tarkoittaa sitä, että asetelmat ja rintamalinjat ovat pysyneet pääosin paikoillaan. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat saaneet aikaan pieniä, taktisen tason onnistumisia ja hyökkäysyrityksiä, mutta ne eivät ole muuttaneet asetelmia ratkaisevasti.
Ukrainan 80. ilmarynnäkköprikaatin sotilas kantaa yhdysvaltalaisen M119-haupitsin ammusta tuliasemaan lähellä Bahmutin kaupunkia 16. helmikuuta 2023.
Mattila sanoo, että molemmat sodan osapuolet kykenevät jatkamaan nykyistä kulutussotaa.
– Vielä toistaiseksi Venäjällä on resursseja jatkaa tavanomaisilla aseilla käytävää sotaa. Maalla on yhä isot varastot aseita ja ampumatarvikkeita. Toisaalta myös Ukraina kykenee lännen avulla samaan.
Kevään ja kesän aikana taistelut kiihtyvät, everstiluutnantti Mattila sanoo. Viime aikoina on nähty merkkejä siitä, että etenkin Venäjä pyrkii kiihdyttämään taisteluita Itä-Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin alueilla, Vuhledarin ja Bahmutin rintamilla.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi italialaisen Corriere della Seran haastattelussa, että Ukrainalle on tärkeää puolustaa Bahmutia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Donetskin alueella sijaitsevasta Bahmutista on jo kuukausien ajan käyty kovia taisteluita. Asiantuntijoiden mukaan kaupungilla on enemmän symbolista kuin strategista arvoa.
Ukrainan tiedustelupalvelu on varoittanut, että Venäjä suunnittelisi Donetskin ja Luhanskin alueiden valtausta kokonaan maaliskuun loppuun mennessä, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
2. Lännen aseapu jatkuu
Ukrainan sodankäyntikyky vahvistuu kevään mittaan entisestään ja länsi antaa sille jatkuvasti tehokkaampaa apua ja uusia asejärjestelmiä, Mattila arvioi.
Aseavun jatkumisella on ratkaiseva merkitys Ukrainan sodankäyntikyvyn kannalta. Sillä tarvetta on lähes kaikelle sotamateriaalille tavanomaisista tykistökranaateista aina kehittyneisiin raketinheitinten pitkän kantaman ammuksiin.
Ennen pitkää lännen täytyy lisätä omaa asetuotantoaan, koska maiden omat varastot ovat rajallisia, eikä varastoja voida tyhjentää täysin.
– Kranaatit ainakin alkavat loppua, eikä tuotanto pysty kattamaan kulutusta. Varastoista on otettu tavaraa, mutta niin ei voi jatkua loputtomiin, Mattila sanoo.
Ainakin toistaiseksi länsimaiden tukirintama pitää, eikä väsymisestä ole merkkejä.
Tähän mennessä Ukrainalle on luvattu muun muassa kaikkiaan 320 panssarivaunua ja maa on sittemmin nostanut hävittäjät toivomuslistansa kärkeen. Mattila uskoo, että länsi saattaa antaa Ukrainan käyttöön ennen pitkää myös niitä.
Kuvan Bradley-rynnäkköpanssarivaunu ei ole matkalla Ukrainaan, vaan Puolaan tai Liettuaan osana Nato-joukkojen vahvistamista. Yhdysvallat on luvannut lähettää myös Ukrainaan muun sotakaluston ohella ainakin 50 Bradley-vaunua.
– Länsimaat tiedostavat sodan merkityksen ja tärkeyden. Aseapua on tullut tipoittain, mutta sen määrää ja laatua on nostettu jatkuvasti. Sieltä saadaan varmasti vielä kauaskantoisempia ampumatarvikkeita, joilla Ukraina voi vaikuttaa kauas rintamalinjojen taakse. Lavetit näille on jo olemassa, joten se olisi luonteva seuraava askel.
Koska sodalla on laajoja taloudellisia vaikutuksia, Mattila on myös varma siitä, että sen pitkittyessä lännessä kuullaan entistä enemmän myös sotaa ja Ukrainan tukemista vastustavia ääniä.
3. Kevätoffensiivien aika
Sekä Venäjä että Ukraina ovat jo kääntäneet sotilaallisen katseensa vuodenajan vaihtumiseen. Keväällä ja kesällä nähdään todennäköisesti isompia hyökkäyksiä puolin ja toisin.
Venäjä näyttää valmistautuneen jo pidemmän aikaa. Syksyllä tekemänsä liikekannallepanon myötä se on saanut käyttöönsä joukkoja, joista osalla on paikattu sodassa aiemmin syntyneitä tappioita, mutta joista osaa on koulutettu talven aikana muun muassa Valko-Venäjällä. Venäjä on myös siirtänyt talven aikana sotakalustoa ja joukkoja Ukrainan itäpuolelle taisteluista irralleen.
Venäjä ja Ukraina aloittavat kevätoperaationsa todennäköisesti kelirikkokauden päätyttyä.Venäläinen taistelupanssarivaunu juuttui mutaiseen peltoon Nova Basanin kylässä Tsernivin alueella 1. huhtikuuta 2022.
Mattilan mukaan on selvää, että Vladimir Putinin Venäjä valmistautuu ja pohjustaa seuraavaa suurta hyökkäystään huolellisemmin kuin aiemmin. Kaikki merkit viittaavat siihen, että iso hyökkäys on tulossa, todennäköisesti kelirikkokauden jälkeen keväällä tai alkukesästä.
– En kutsuisi sitä suurhyökkäykseksi, koska meillä suurhyökkäys mielletään samanlaiseksi kuin Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944.
Neuvostoliiton massiivinen, noin 450 000 sotilaan suurhyökkäys Karjalan kannaksella yllätti suomalaiset pahasti.
– Venäjä on jo ollut aktiivinen eri suunnilla Itä-Ukrainaa, jossa se on tehnyt tiedusteluluontoisia hyökkäyksiä ja pyrkinyt sitomaan Ukrainan joukkoja taisteluun. Nähtäväksi jää, milloin se alkaa käyttää isommin joukkoja, jotka ovat taisteluista irti.
Jos Venäjä käynnistää suuren hyökkäyksen ja muodostaa selkeän painopisteen vaikkapa Itä-Ukrainan suunnalle, on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä, että se kykenee murtoon Ukrainan puolustuksessa.
”Ratkaisevampaa on se, miten Venäjä kykenee hyödyntämään mahdollisen menestyksen ja miten Ukraina kykenee vastaamaan siihen.
Jatko on kuitenkin tärkeämpää kuin se, kykeneekö Venäjä läpimurtoon.
– Sodankäynnissä on ihan normaalia, että murtoja tulee, mutta ratkaisevampaa on se, miten Venäjä kykenee hyödyntämään mahdollisen menestyksen ja miten Ukraina kykenee vastaamaan siihen.
Toisaalta Venäjällä on kiire saada tuloksia aikaan, sillä myös Ukraina valmistautuu. Se pyrkii muodostamaan mekanisoituja joukkoja, joiden myötä sen hyökkäyskyky paranisi merkittävästi.
– Venäjä tietää sen varmasti. Ukraina yrittää aivan varmasti jotain keväällä tai kesällä.
4. Ukraina iskee etelään
Everstiluutnantti Mattilan mukaan todennäköisin suunta Ukrainan kevään ja kesän offensiiville ei ole Donbassin (Donetsk ja Luhansk) alue, johon taistelut tällä hetkellä keskittyvät.
Sen sijaan Ukraina iskisi etelään Hersonin, Zaporizzjan ja Melitopolin suuntaan kohti Asovanmeren ja Mustanmeren rannikoita ja Krimin niemimaata.
Donbassin alue on venäläisille näitä tärkeämpi, mutta Ukrainan ei välttämättä ole järkevää lähteä suoraan sitä suuntaa vastaan, Mattila sanoo.
Hyökkäys etelään ei tule olemaan helppo. Mattila muistuttaa, että hyökkäys on ehkä kaikkein kuluttavin taistelulaji ja onnistuakseen se vaatii paljon resursseja.
Nyrkkisääntönä hyökkääjä tarvitsee 3–5-kertaisen ylivoiman, kaupunkitaistelussa jopa kymmenkertaisen.
Ukrainan onnistunut hyökkäys etelään vaatisi maayhteyden ja Krimille johtavan Kertsinsalmen sillan katkaisua. Ukrainan onnistui katkaista silta väliaikaisesti 8. lokakuuta tapahtuneessa iskussa.
Venäjä on myös ehtinyt linnoittaa asemiaan syksystä lähtien ja lisäksi Ukrainan olisi kyettävä vaikuttamaan myös ilmassa ja merellä, Mattila sanoo.
– Venäjän puolustuslinjojen valtaaminen ja niistä läpi meneminen vaatii tulenkäyttöä, panssareiden suojaa ja liikuntakykyä. Pelkällä jalkaväellä on turha yrittää. Tappioita tulee silti varmasti. Jos Ukrainan tähtäimessä on Krim, se edellyttäisi maayhteyden katkaisemista ja Kertsinsalmen sillan katkaisua. Se on vaativa operaatio, mutta näkisin sen silti heidän kannaltaan tavoittelemisen arvoisena.
Ukrainan hyökkäys etelään eroaisi merkittävästi sen syksyllä tekemistä menestyksekkäistä hyökkäyksistä Harkovaan ja Hersoniin. Venäläisillä oli Harkovan alueella vain vähän joukkoja ja lisäksi Ukraina onnistui salaamaan omien joukkojensa siirron ja keskittämisen. Ukraina pääsi hyödyntämään tyhjän tilan.
– Hersonin (kaupungin) alueelta venäläiset vetäytyivät hallitusti ja ukrainalaiset ottivat tämän jälkeen alueen haltuunsa. Vielä ei ole nähty isoa Ukrainan hyökkäysoperaatiota puolustuksessa olevaa vihollista vastaan.
Juttua tarkennettu 8.19: Venäjä ei miehittänyt koko Harkovan kaupunkia vaan osia Harkovan alueesta
Artikkelin perässä olleessa karttakuvassa oli aiemmin virhe. Kartasta puuttui Odessan lounaispuolella sijaitseva alue. Kartta on poistettu.
